G)Hulluin asia jonka olet tehnyt ihan muutama minuutti synnytyksestä??

Odotan esikoistani rv 30 ja pari yötä sitten näin unta, että pelasin miehen kanssa Wiillä golffia synnytyssalissa, ja kun aloin synnyttämään laitettiin peli vaan pauselle. Kun muksu oli ulkona, pelattiin peli loppuun ja vasta sitten kiinnitettiin huomiomme vauvaan.

Niin ja meillä ei siis ole edes Wiitä, enkä koskaan ole sellaisella pelannutkaan, en tiedä mistä tuo uni on mahtanut tulla

 

Tunti esikoisen syntymän jälkeen menin keinuun istumaan ja yritin imettää, oli kauhee tarve imettää..eikä se onnistunut :snotty:

Pikku kakkosen syntymän jälkeen mä otin ite kuvia itestäni ja vauvasta sillä välin kun kätilö kävi jossain, oikein hienoja poseerauksia.

 

Muutama minuutti synnytyksestä ihan vaan lepäilin ja makoilin sängyllä. Mutta suihkun jälkeen aloin tehdä kotiinlähtöä, ihmetystä herätti joissakin se että samana iltana leivoin seuraavalle päivälle täytekakkua ja jotkut jopa ihmettelivät sitä, kun istuin kotona lattialla farkut jalassa Tytön kummipariskunnan mies oli kuulemma sanonut, että hänkin ajatteli että collarit olisi voineet olla paremmat

 

Hourinut ja krampannut 41 asteen kuumeessa :snotty:

 

Muutama minuutti synnytyksestä ihan vaan lepäilin ja makoilin sängyllä. Mutta suihkun jälkeen aloin tehdä kotiinlähtöä, ihmetystä herätti joissakin se että samana iltana leivoin seuraavalle päivälle täytekakkua ja jotkut jopa ihmettelivät sitä, kun istuin kotona lattialla farkut jalassa Tytön kummipariskunnan mies oli kuulemma sanonut, että hänkin ajatteli että collarit olisi voineet olla paremmat

Mitäs ihmeellistä tuossa on jos kerran olo sallii... ei niin mitään.. paitsi sinusta

 

Muutama minuutti synnytyksestä ihan vaan lepäilin ja makoilin sängyllä. Mutta suihkun jälkeen aloin tehdä kotiinlähtöä, ihmetystä herätti joissakin se että samana iltana leivoin seuraavalle päivälle täytekakkua ja jotkut jopa ihmettelivät sitä, kun istuin kotona lattialla farkut jalassa Tytön kummipariskunnan mies oli kuulemma sanonut, että hänkin ajatteli että collarit olisi voineet olla paremmat

Mitäs ihmeellistä tuossa on jos kerran olo sallii... ei niin mitään.. paitsi sinusta

:headwall:

 

menetin synnytyksessä paljon verta,repesin pahasti.
itse en muista mutta mies sanoi että olin ollut ihan hiljaa sen jälkeen kun kätilö oli todennut lapsen pojaksi,sitten olin rääkässyt että miksei se huuda!(poika ei huutanu heti niinkun kaikissa sarjoissa,imasivat tiet auki ja tässä välissä olin jo ruvennut siellä tivaamaan)
tän "jälkeen tipahdin".hb oli 76 eli ei ihme.

kummasti löyty virtaa kun lääkäri näytti neulaa ja lankaa..siitä alkoki sitten 2tunnin huuto episodi.kun se oli ohi niin nukuin.poika syntyi 16.30 ja osastolle päästiin vasta puolenyön jälkeen.

kaikista ihanin oli synnytyslääkäri (mies) joka pyyteli anteeksi sitä että joutuu näin miehenä tulla sinne mun alapäätä ronkkimaan
oli oikeesti pyyteettömästi pahoillaan,olin siihen tokassu vaan että ihan sama vaikka olis halonen,kunhan se tavara tulee kuntoon :xmas:

 

Kävin kätilöön käsiksi... :ashamed:
Painoivat sektion jälkeen kohtua ja kramppasin, pidin laidoista kiinni selkä kaarella enkä saanut hengitettyä. Seuraavaksi kun painoivat niin jotenkin alitajuisesti kävin kiinni hänen käsiinsä. Aivan kamalaa mutta ihminen on aika avuton ja alkukantainen jalattomana..

 

Esikoisen synnytyksen jälkeen menin suihkuun. Heikotti kovin, mutta olin hirveän huolissani siitä, että sotken kylppärin vereen ja yritin koukkia pesemässä veriä lattialta pois. Mies sitten toppuutteli, että keskity sinä pesemään itsesi ja pysymään pystyssä. Että kyllä ne työntekijät sitten siivoo jäljet Vähän piti sitten kuitenkin huuhtoa niitä...

Jälkeenpäin vähän huvitti tuo ja toisen synnytyksen jälkeen en jäänyt veriä luuttuamaan.

Minäkin pyyhin verijälkiäni. Ei tuntunut hyvältä siivotessa kyykistellä, mutta enhän voinut jättää paikkoja sotkuisiksi.

 

nosto

 

nostetaanpas

 

apua.. tää on kyl pakko kertoa. mun ystävä synnytti ensimmäistä lastaan ja vauvalla oli sitten tummat tuuheat hiukset, jotka luonnollisesti on ihan päätä myöten kun vauva tuolta alhaalta tulee. kaverin mies olis sit ollut katsomassa tätä tapahtumaa siellä alapäässä kun vauvan päälaki näkyi ja parkasi kauhuissaan että vauvan aivot on paljaana

Ei juma

 

Mä olin niin kauhuissani synnytyksen jälkeen osastolle päästyäni etten uskaltanut liikkua siellä. Sitten kun päätin kuitenkin lähteä veskiin ja nousin sängyltä, valahti aivan järkyttävä määrä verta pitkin kinttuja lattialle. Kauhea häpeä iski, ja vaan kelasin pitkään hämärässä huoneessa että mitäs mä nyt teen. Sitten otin käsipaperia ja aloin pesemään sitä lattiaa.. en kehdannu soittaa hoitajaa paikalle.. :headwall:

siinä aikani siivoilin ja välillä kastelin niitä käsipapereita että sain sen lattian puhtaaksi. Ja vasta sitten veskiin :headwall:

PARAS!!!!!!
=)

 

oli oikeesti pyyteettömästi pahoillaan,olin siihen tokassu vaan että ihan sama vaikka olis halonen,kunhan se tavara tulee kuntoon :xmas:

 

Ekan synnytyksen jälkeen tokaisin samantien: saaks täällä edes kahvia?

Ku nuorin synty, olin vieläkin siinä uskossa et olin saanu pojan. Pyysin läppäseen takapuoleen et ulokkeetkin täyttyis ilmasta =)

Nuorin poikani syntyi ambulanssiin ja paikalle ilmestyi auttamaan MediHelin lääkäri. Kun työ oli tehty ja poika syntynyt, lääkäri hiukan torui mua:

Kuules nyt rouva, lakkaa jo kiroilemasta kun kyytiin ilmestyi alaikäinen :ashamed:

 

 

Mä totesin esikon syntymän jälkeen, että nyt ei hammaslääkärissä käynti tunnu enää miltään. Ja nyt kaksi lasta synnyttäneenä kärsin kuitenkin hampaiden vihlonnasta kun en uskaltaisi millään mennä hammaslääkäriin

 

Tää ei ollut iham minuutteja synnytyksen jälkeen vaan vasta osastolle siirtymisen jälkeen. Salissa oli niin kiire, etteivät olleet multa kerenneet poistaa epiduraalikatetria. Käskin mieheni repiä ne teippiviritykset selästäni ja ottaa epiduraalikatetrin pois. Ei meinannut uskaltaa, mutta otti sitten kuitenkin, kun vannoin, ettei se satu eikä siihen kuole.

 

apua.. tää on kyl pakko kertoa. mun ystävä synnytti ensimmäistä lastaan ja vauvalla oli sitten tummat tuuheat hiukset, jotka luonnollisesti on ihan päätä myöten kun vauva tuolta alhaalta tulee. kaverin mies olis sit ollut katsomassa tätä tapahtumaa siellä alapäässä kun vauvan päälaki näkyi ja parkasi kauhuissaan että vauvan aivot on paljaana

En yhtään ihmettele isän kauhua sillä vauvan päänahan mennessä vähän kurttuun/ryppyiseksi, päälaen näkyessä vain osittain sieltä emättimen aukosta niin voi näyttää erehdyttävän paljon harmailta aivopoimuilta.
Voin siis kuvitella hetken todellisen kauhun ja paniikin tunteen isäpoloisella...

 

Nuorimmainen syntyi rv 36+1 kiirellisellä sektiolla. Tyttö lähti lämpökaappiin ja lääkärin tarkastukseen yms kun miut tikattiin kasaan.

Niin siinä samalla kerkesin lääkärin kanssa jutella ja kysyä että saakos vielä tulla lapsia??? ( se oli oikeesti aika oleellinen tieto ) Mutta jälkikäteen miettinyt että kuka hemmetti miettii muutama minuutti sektion jälkeen että saako vielä tehdä lisää? ja kysyy sitä vielä lääkäriltä....

 

Muuten tämä ei olisi kummallista, mutta kun nykyään kaikilla miehet on mukana synnyttämässä: Soitin miehelle heräämöstä että hengissä ollaan ja poika tuli. Mies oli minun suvun ja kavereiden kanssa veljeni luona odottamassa uutisia.

 

Nukahdin.

 

Minä esikoisen saatuani kyselin mieheltä: "Mitäs noita-akkoja tänne nyt tuli". Saliin tuli siis kaksi kätilöä. Olisiko syy ollut kaikissa niissä lääkkeissä mitä sain.

Toisen synnytys sujuikin ihan ilman mokia.

Viimeisellä kyselin synnytyksen jälkeen. Olenko muka jo synnyttänyt. Ja tietävätkö kätilöt ja lääkäri missä mun mies mahtaa olla. Kaikki tapahtui niin nopeasti etten oikein ennättänyt tajuta asioita.

 

kun heräsin hätäsektion jälkeen teholla, puhuin ihan sekavia. olin kovasti vaatinut tohtori housea paikalle

 

Ei ihan heti synnytyksen jälkeen tapahtunu, mut seuraavana yönä. Hoitajat toi vauvan mun viereen syömään.. sit taisin siinä nukahtaa.. ja herätessäni soitin kelloa. Hoitaja tuli kysymään mikä on.. sanoin et veisittekö te vauvan nukkumaan.. Hoitaja sano, et se on kyllä viety jo...