Heinäkuun Hellemasut -15 *toukokuussa*

StaRR Tosi hankalalta kuullostaa nuo sun olot. Tunnistan kyllä lähes kaikki nuo itessänikin mutta minä osasin tätä odottaa. Silti, kyllä aika on kullannut muistot. Ihan liian hankalaa tämä taas on. Noh, kyllä tämä taas aikamoista on ja todella viimenen kerta.

Salla Nätti massu sulla =). Ja minä niin voin samaistua noihin kuumiin aaltoihin. Ei jumaliste ku sellanen tulee niin vois riisua alasti ja istua tuolla sateessa

Minnimys Kivalta illalta kuullostaa. Nauti!

Minulla oli sellasta vatutusvirtaa aamupäivällä ja sain vihdoin laitettua hoitopöydän ja pestyt vauvan vaatteet laatikoihin. Sit pesin hoitoalustan ja ykkösvaunujen kovan kopan tekstiilit. Sit nukuinkin tyyny kuolassa pari tuntia . Pihalle oli pakko lähteä silti kun herkes satamasta mutta ei minusta ole liikkujaksi. Tosi pahoja nyt pari päivää nää alapään vihlonnat . Supistelee myös mutta ei mitään säännöllisyyttä onneks. Maanantaina ois se cervix kontrolli neuvolan lääkärillä ja 3,5 viikkoa vielä äitipolin kokokontrolliin.

Illanjatkoja =)

 

Plääh... kuvaa ihan tasan tarkkaa mun oloa... ei jaksa ei huvita ei pysty.... ei pysty noukkimaan normaalisti tavaroita lattialta, maha on kaikessa tiellä. Tunnen itseni täysin turhakkeeksi.... Olossa ei muuten ole mitään kummallista ei pahoja liitoskipuja, pidempää jos kävelee mahaa vähän kiristää mutta siinä se. Peppu puutuu kovemmalla penkillä. Ei supistele, mutta lattialta pääsee ähinän kanssa ylös. Ei jaksa kunnolla touhuta lasten kanssa.

En edes muista mitä piti kommentoida, tänään vaan nyt ärsyttää kaikki. Anteeksi valitus

ipna 31+4

 

Sovitaanko että ei pyydellä enää anteeksi (minäkään niiku monesti teen) valitusta =)? Hitto tää ole niin hehkeetä touhua suurimmalla osalla enää. Mutta yhres koos jookos vielä kaikki muutaman viikon?!

Ipna Minunki piti valivalivalittaa tuosta että mikään ei onnistu enää ku maha roikkuu nii hiton alhaalla ja isokin on. Aina tiellä! Tuon kohta kaks veen pukeminen, tuskaa. Lelujen siivoaminen lattialta, tuskaa. Tiskaus ku ei yletä hanalle ku sivuttain kenottamalla, tuskaa. Kenkien laitto, tuskaa. Lattiatasolle laskeutuminen tai muuten liian linkussa oleminen, TUSKAA! Jnejnejne. Joten ymmärrän turhautumises. Hitokseen ku täällä vaan tietyt asiat pakko hoitaa ja mutisen sit keskenäni

Mutta silti.. pieni masokisti minussa asuu.. onhan toi maha nyt oikeesti aika nätti&kiva ja ylpeä olen kaikkine kiloineni koko setistä =)!

 

Kiitos paljon onnitteluista :hug:

9.4 jouduin sairaalaan sisälle pahoinvoinnin ja supistusten takia ja pois en juuri päässytkään 19.4 pääsin päiväksi kotiin joka aiheutti runsaita Supistuksia kun vähänkin liikkusin. Joten täysin vuoteenoma koko huhtikuun.
30.4-1.5 välisenä yönä alkoi polttelu alapäässä ja supistukset voimenivat ja rupesivat muuttumaan säännölliseksi. Kaikki temput ja toimeenpiteet tehtiin jottei pikkuinen tulisi vielä. Mikään ei auttanut ja 5h kuluessa olin 4cm auki. Siinä vaiheessa itselle iski paniikki ja taju että nyt se oikeasti tukee ja huoli kasvoi kerta heitolla järjettömäksi.
Seuraava asia jonka muistan on se kun mennään kiireellä leikkaussaliin, olin mennyt n.06.15 tajuttomaksi ja hereille ei oltu saatu millään. Kunnes huomasivat runsaan vuodon kohdussani ja todettiin kohtuvaltimon repeämän. Punasolu tankkaus ja leikkaukseen.

Nukuttivat jonka aikana tehtiin sektio sekä tyrehdyttivät vuodon kohdussa. Heräsin heräämöstä n. 09.30 kipua joka paikassa, koko vatsan seutu kosketusarka. Olin vauvasta huolissani ja olisin mennyt heti katsomaan mutta kivultani en pystynyt. Mies kertoi pienestä esikoisestamme.
14.30 6 tuntia leikkauksen jälkeen kipulääke pöllyssä mentiin pyörätuolilla katsomaan teholle tyttöä. Eipä häntä juuri näkynyt kaikkien letkujen ym alta. Ensimmäinen kerta kun näin vauvani.
3.5 olo oli vähän parempi ja en enää ollut niin kipulääke pöllyissä. Tytöltä oli tippunut paino 1620grammaan. Sydänkone varmisti hänen lyönnit ja hengityskone ilman keuhkoihin

Kotiin pääsin 6.5, kivuliasta puuhaa oli kävely ja joka liike. Maha oli edelleen kosketusarka ja kivulias koko maha ja alaselkä.
Joka päivä ollaan nyt oltu sairaalalla ja tänään tilanne on se että tyttömme on edelleen sydänkoneessa mutta hengityskone on vaihtunut nasaaliin. Valitettavasti tytön tulehdusarvot on nyt noussut ja joudutaan aloittamaan lääkitys. Painoa hänellä on tällä hetkeltä vähän alle 1,8kg.

Lamaannuttava ja "sairastuttanut" raskauspahoinvointi kesti tosiaan joulukuusta alkaen synnytykseen, aiheuttawn ruokatorven ärtymisen ja hampaiden huonon kunnon, silti olisin sitä kestänyt vielä vähän jos pikkuinen olisi halunnut olla masussa. Mutta nyt vain toivotaan että pieni kasvaa ja kehittyy normaalisti, åitkä on matka vielä.
Pahoinvointi hävisi tosiaan synnytyksessä, oli outoa kun n.16 viikon jälkeen ei enää oksetakkaan. Ja syödäkkin olen pysytynyt jo tällä viikolla.

Kuullaan taas

Annu ja tyttö 13pv

 

Voi Annuu voimia ja jaksamista teille kaikille <3. Ihana kuulla teidän kuulumisia! Onneksi nykylääketiede on ihmeellinen ja ei mene kuin hetki niin pääsette nauttimaan ihanasta pienestä tytöstä täysin voimin. Ihan alkaa kyyneleet kohoamaan silmiin kun ajatteleekin asiaa... Nyt vaan lepoa ja toipumista kaikille <3!

Nelli joo ei ole enää herkkua tämä olo kun tuo möllykkä on aina tiellä (joo mittasin ja 111cm ja sf keskikäyrällä kuitenkin). Pitäisi siivota, laitta tiskejä ja noukkia lasten leluja ja tavaroita lattioilta mutta vaan ähinää ja puhinaa kuuluu. No ei tässä onneksi niin pitkä aika ole enää... töitäkin enää 3 viikkoa. Ihmettelen ettei vielä suppareita ole kuulunnut kun viime raskaudessa loppuaikoina öisin supisteli kipeästi jonkin verran ja kun lopetin työt niin katosivat täysin siihen asti kunnes oikeat synnytyssupistukset alkoi.

Mies tuo mulle kohta jäätelöä onneksi <3. Ja kohta pitää mennä nukkumaan niin jospa huominen olisi parempi päivä.

ipna

 

Annuu kiva kun tulit kertomaan kuulumisia. Voimia kovasti koko perheelle ja erityisesti pikkuiselle, jotta saa kasvaa turvassa päivä päivältä vahvemmaksi :heart:

StaRR, meillä päin kyynärsauvat sai ilman lähetettä apuvälinelainaamosta. Soitin sinne ja tunnin päästä mies oli jo hakenut kepit. Laina-aika on elokuun puoleenväliin asti ja en tosiaan ajatellut niitä vielä palauttaa, koska silloinhan kipu varmasti palaa... Kandee siis netistä etsiä oman kunnan apuvälineyksikkö ja soittaa. Oli ne oikeasti ihan taivaanlahja silloin kun toinen jalka ei kantanut yhtään ja varmasti auttoi se, kun se kipeä puoli sai levätä. Sen verran opin kipujen kanssa kärvistellessäni, että takaperin käveleminen sattuu vähemmän ja etuperin kävellessä kun kääntää varpaita vähän sisäänpäin niin sekin auttaa

Nyt Suomi voittoon!

Säihkiss 30+3

 

Annuu Voi teitä, kyllä koetellaan. Toivon sydämestäni pienelle enkeleitä matkaan, jotta vahvistuisi ja kasvaisi ja pysyisi terveenä <3. Voimia tarvitsette myös te vanhemmat. Voin vain kuvitella huolen määrän. Onneksi Suomessa on huippulääketiede ja hoito. Päivä kerrallaan vahvemaksi. Kaikkea hyvää koko perheelle! Olette ajatuksissa.

 

Onnea Annuu ja voimia! Teillä ollut raskastie. Onneksi tosiaan hyvässä hoidossa pienokainen.


Täälläkin alkoi tämä vatsa hanittaa vastaan kyykkimistä. Olen lueskellut muiden vaivoja ja ollut onnellinen omasta olosta. Toki ei vieläkään pahimmasta päästä.

Olen huolissani vauvan perätilasta. Joki teillä muilla kääntynyt?
Vaike nukkua kyljellä, kun tuntuu että muserran vauvan. Liikkeet tuntuu alhaalla ja kyljessä:/

Minnie82 vk 31 poks

 

Annuulle ja perheelle kovasti haleja ja voimia. Tyttö on varmasti hyvässä hoidossa ja täällä suomessa lääketiede ja hoito on onneksi huippuluokkaa. Nyt vaan tsemppiä vauvan kasvuun ja suojelusta alkutaipaleelle :heart: Rankkaa on varmasti, toivottavasti saatte kaiken mahdollisen avun tähän tilanteeseen että voitte keskittyä vauvaan täysillä, muut asiat kerkee myöhemminkin. Ihanaa kun tulit kertomaan kuulumisia, olet varmasti meidän monen mielessä paljon ollut.

Vauvan kääntymisestä mulla on rv27+ ultran jälkeen ollut rt:ssa, toivon mukaan pysyykin näinpäin jo =)

Iltalenkillä muutama tunti sitten sattui jotain erikoista. Ylitettiin miehen kanssa tie ja pakettiauto ajoi kaukaa meihin päin. Kun kuski huomasi että ylitimme katua niin painoi kaasun pohjaan ja tuli kamalaa vauhtia 40 alueella meitä päin. Käännyin katsomaan autoa ja huusin miehelle et hitto kun tulee kovaa eikä meinaa jarruttaa ja kovensin vauhtia. Päästiin sitten kadun toiselle puolelle niin eikö tää pakettiauton kuski tee äkkijärrutuksen ja käy kääntymässä ja lähde tulemaan takaisin meitä päin. Oltiin siinä vaiheessa jo jalkakäytävällä toisella puolella katua ja kurvaa meidän viereen ja alkaa huutamaan et oliko jotain asiaa ja et miks hänen sanoin "soitan turpaani" yms. Ihan hullu ukko :O Mies sanoi sille et ajoit todella kovaa ja hän vaan jatkoi huutoaan joten lähdettiin kävelemään poispäin.. Siis aivan sairasta. Kuka kiihdyttää raskaana olevaa ihmistä kohti tai muutenkaan??! Pahoitin mieleni mutta sit juteltiin miehen kanssa ja tultiin siihen tulokseen ettei tarvi välittää mut sairashan tuo ukko oli. Hitsi kun ois tajunnu siinä rytäkässä ottaa rekkarin ylös kun tuli siihen vielä uhoamaan. Mikä tommosta ihmistä vaivaa? Järkytyin. Mut toi ihminen on mulle nobody enkä anna sille enää ajatusta vaikka päähän ottaakin. Tää on vaan niin pieni paikkakunta et varmana otan rekkarin ylös ja tekis mieli ilmoittaa poliisille jos tuohon vielä jossain törmään. Ei vaan tässä tilassa ja olossa kaipais yhtään tämmöstä ylimäärästä..
Mut nyt peliä ja jännitystä =)

 

StaRR Ihan sairasta :O! Onneksi ei sattunut mitään. Itekin oisin järkyttynyt tollasesta.

Ja voi hyvää päivää nää pelit! No nyt ne loppu. Byhyy. Ainut lohtu että hurritkin kotimatkalla.

Nukkukee hyvin =)

 

Nelli just samalla lohduttauduin et kronoritki kotimatkalla joten tappio ei tunnu niin kirpaisevalta Öit!

 

Voi Annuu, että jollekin lätkäistään näin hankala raskaus, joka vielä päättyy vaikealla tavalla. Onneksi sinä olet toipumassa ja nti on varmasti hyvässä hoidossa. Toivoa ja jaksamista perheellenne! :hug:

Vaivaisia alkaa olla useampia, voimia myös teille. Itsellä töihin paluu alkaa tuntua toivottomalta, supistusherkkyys on vain lisääntynyt. Onneksi jälkikasvulla menee lujaa, alakerta pitää ja toistaiseksi pystyn edes jotain tekemään kotona. Yhtään en enää aio ylirasittaa itseäni, Annuunkin tilanne pisti miettimään ennenaikaisuuden riskejä.

Perätilassa mennään edelleen. Vielä muutama vko aikaa kääntyä, sitten ei enää mahdu. Eilen oli jo lupaavasti poikittain (joo, oli mustakin kivaa), mutta palasi entiseen asentoon.

StaRRin tienoilla asuu kahjoja kuskeja! :O Itsekin muutaman kerran miettinyt, että jos tulee äkkitilanne vaikka suojatiellä, enhän mä pääse kovin nopsasti alta pois.

Hyvää viikonloppua kaikille!

-Ninuka h29+jotain

 

Kommentoida pikaisesti. Tänne tullut niin paljon tekstiä että unohtuu joku kuitenkin.

Terhitär, onnea naimisiin menosta! Meillä sama vastassa syksyllä mutta varmuuden vuoksi ristiäisten yhteydessä kun juhlat haluan pitää /kokea.

StaRR, mulla olis moisesta episodista elämä pilalla hyvän aikaa! Onneksi pääsitte kuitenkin alta pois, nykyään kun tuntuu olevan kaikkia hulluja liikkeellä!

Annuu, hurjalta teidän alkutaival kuulostaa! Enkeleitä iso lauma teidän turvaksi! Toivottavasti pääsisitte pian nauttimaan tyttärestänne turvallisesti kotiin!

Pukamista, ilmeisesti johtuu mulla ummetuksesta vaikken mielestäni edes pahasti ole! Onneksi alkaa kuitenkin antamaan jo periksi. Apteekis suositeltiin Levolacia, ostin pienen pullon ja en todellakaan aio käyttää enää. Ekasta kerrasta tuli huono olo ja toisesta sitten lensikin jo laatta. Ei taida toimia mulla niin kuin pitäis, enkä ottanut edes suositeltua maksimi annosta!

Istuttiin sit eilen urakalla autossa, kaiken kaikkiaan liki 7tuntia! Hiukan jännitti kuinka huonossa kunnossa illalla olisin mut se meni yllättävän nätisti. Pysähdyttiin kyllä usein, käytiin syömässä ja kääppäilemässä muutenkin. Paikat ei tullu kipeiksi mutta armoton väsymys tänään. No toisaalta oon nyt parina yönä saanut unta vain noin 5h joten varmaan sekin alkaa vaikuttamaan.

Nyt en enää muista mitään vielä piti kommentoida.

Hyvää alkavaa vkonloppua!

 

Voihan kesä. Meillä on aika pieni 4v, ja en yhtään tiedä tuleeko jotain kesälomareissuja (yleensä ennen koulujen alkua käyty huvipuistossa, korkeasaaressa jne).
Että miten se jaksaa? Seisomalaudallakaan ei jaksa varmasti kokopäivän remuamisen jälkeen olla. Vaunuissa on koppa ja 9kg painoraja (buggigset) siinä kuopassa, joten en uskalla edes sinne tuupata jossei kävely maistukaan. Vauvaa ei myöskään voi laittaa siihen istuinosaan kun se ei mene suoraksi mitenkään.. ja jos on hiki niin ei vauvakaan jaksa kantaa liinassa aamusta iltaan oliskohan seisomalauta sellaisella istuimella näppärä? Homehdutin vahingossa phil&tedsien kankaat varastossa, runko+kuomu jäi. Ostanko uudet kankaat? Vai jotkin sateenvarjorattaat käytettynä kesäksi? Onpas taas ongelma..

 

Kertokaas nyt taas tietämättömälle...

Tänään on tuntunu vihlomista alavatsalta oikealta puolen ja se kulkee tuonne emättimen paikkeille. Yks vihlaisu kestää n 15-45s ja saattaa tulla niin istues, seisoes kuin kävelleskin. Onko tämä nyt vain jonkun kiinnikkeen venymistä vai pitäiskö huolestua että se tekis alakerralle jo jotain? On aika ilkeän tuntuista mutta sitten kun loppuu niin missään ei tunnu ja voi olla kuin ennenkin.

A 28+6 niin se aika kulkee täälläkin

 

Astrea Kuullostas supistukselta koska on kestoltaan noinki pitkä. Ne sellaset sukkapuikkomaiset vihlasut kohdunsuulla on mulla ainakin iha lyhyitä.. ja muutkin venymisestä/kasvusta johtuvat juilinnat on lyhyitä ja paikallisia enemmän. Supistukset taas on pidempiä ja ne alkaa just vaikka alamahalta ja kulkee alapäähän.
Tuleeko sulla niitä useasti? Minä seuraisin ja jos ne alkaa tulee yhtään säännöllisesti niin varuilta soittelin ohjeita. Siullakin tuota taustaa piisaa niin mieluummin herkästi yhteys kun empiä.

 

Nelli, kiitos vastauksesta! Perhana, en olis kyllä kuvitellut että nämä niitä olis ollu. Pitääpä seurailla tarkemmin. Ei näitä nyt kyllä usein ole ollut tänään (9h sisällä neljä kertaa) enkä muista muilta päiviltä että olis ollu ollenkaan.

Just ehdin tänään sanoa serkulle ettei sen kehdon kans kiirettä ole ettei tää nyt vielä oo tulos! :-D joskus, edes joskus vois olla sanomatta tuon tyylistä kun aina sit sattuu ja tapahtuu!

 

Annuu: Oot ollut paljon mielessäni, joten ihanaa, että kirjoitit. Juuri eilen viimeksi miehelle sanoin, että kyllä raskauksia on niin pirun erilaisia ja mietin sinua. Oot kyllä saanut vaikeuksista kaikin tavoin yli oman osuutesi! Tsemppiä tuhannesti ja mä pidän puolia teidän vapputytön puolesta, että hän siinä kehittyisi mahdollisimman hyvin! Onko lääkäreillä mitään ajatusta siutä, liittyvätkö jatkuva pahoinvointi ja ennenaikaisuus jotenkin toisiinsa vai ovatko molemmat vain omaa erillistä huonoa tuuria?

Terhitär: Onnea naimisiinmenosta!!

Starr: Olipa pelottavan kuuloinen tilanne. Itse olisin varmaan varmuuden vuoksi soittanut poliisille. Muutenkin oon nyt raskaana ollut varovainen teitä ylittäessä, kun mietin, mikä menetys se olisi miehelle, jos sekä itselle, että vauvalle kävisi huonosti. Alkuraskaudesta olin suorastaan säikky ja mietin kaikilla julkisilla paikoilla liikkuessa, että toivottavasti tänne ei eksy mitään hullua, joka ampuilee suinpäin tms. Teen vielä sellaista työtä, jossa säännöllisin väliajoin tapaan ihmisiä, jotka tuollaisia asioita pohtivat, joten senkin puolesta ne tulevat mieleen.

Ai niin, komeannäköinen masukin sulla on. Ihmekös tuo, jos liikkuminen tuntuu hankalalta.

Joku kyseli vauvan vuorokausirytmistä. Meidän Tirri on ainakin aikalailla ilta ja yöpainotteinen. Pidän ihmeenä, jos hän innostuu päiväaikaan syntymänsä jälkeen lähiviikkoina valvomaan.

 

Salla07': Sullakin on tosi suloinen masu. Oot ilmeisen sirorakenteinen, niin masu tulee aika paljon eteen. Itse oon leveälanteisempi, niin masu rakentuu enemmän sivuille.

 

Noista supistuksista kovettuuko aina maha sillon vai voiko olla just tuota astrean kuvailemaan alamasun vihlontaa ja sit juilia emättimeen? Mullakin semmosta on välillä tuntunut muttei oo kyllä kauaa kestäny et tiedä sitten. Mut maha ei edelleenkään ole sillai kovettunut. En muista kirjoitinko jo joku päivä mut saattaa olla et yks yö olis ollut yksi ja ainoa harjoitussuppari kun heräsin siihen et kivuttomasti ylämahalta kiristi. Se meni kyllä heti ohi enkä jäänyt sit miettimään.

Mä pääsin tänään kaupoille vähän väljemmille vesille kun lähdin siskon mukaan kun hän vei poikaansa lääkärille isolle kirkolle. Pitkästä aikaa tuli käytyä Lidlissä ja tokmannissa yms. Ollaan mietitty et nyt kun ollaan tällä hetkellä autottomia miehen kans et pitäiskö hakea asuntoa tuolta kirkolta. Ollaan itse asiassa jo vähän kyseltykin mut siellä olis tarjolla pienempi asunto mut parempikuntoinen kuin tää nykynen. Se vaan tietäs sit muuttoa isompaan jossain vaiheessa. Mietintämyssyn alla tällä hetkellä. Se tietäs myös sitä et mies joutuis muuttamaan/kantamaan yksin koska musta ei semmosiin hommiin enää tässä vaiheessa ole. Raskasta kun joutuihan tuo kantamaan yksin jo kun joulukuussa muutettiin tähän nykyiseen.. ei sitä viittis kovin usein tehä tuotakaan Helpottais vaan aikalailla kun olis palvelut ja muut lähempänä..
Kauppareissu taas rasitti sen verran et nyt täytynee ottaa loppuilta rennosti. Mut se täytyy sanoa et jotenkin tuntuis et nyt kun oon säännöllisesti käyny kävelemässä päivittäin muutaman kerran niin se ei ole enää niin kivuliasta. Tottakai kivut ja säryt on ennallaan mut liikkuminen ei satu enää niin pahasti kun muistaa h-i-t-a-a-s-t-i edetä. Jos meinaa vähän askelia nopeuttaa niin sen huomaa sit kyllä heti.

Ihanaa perjantai-iltaa kaikille ja astrea toivotaan et jos on suppareita niin ei säännöllisty eikä tule usein..

StaRR 33+2

 

Nohmu Meillä kans vauva ollut pitkään ilta&yöpomppija masussa mut nyt muutamana päivänä päivälläkin tuolla mesoillut. Aika jännä et niillä on tuolla jo omat rytminsä. Saas nähdä miten näkyy sit syntymän jälkeen et jatkuuko samanlaisena =)

 

Nelli:mukava kuulla, että olet ylpeä masustasi vaikka vaivoja onkin vaikka muille jakaa...

Terhittärelle, onnea avioon astumisesta :flower:

StaRR: se kuski olis varmaan tarvinnut vahvemman lääkityksen, ei tuollaisia sekopäitä voi päästää auton rattiin :O

Annuu: onpa teillä ollut koettelemuksia, paljon jaksamista sairaalapäiviin ja voimia pikkuneidille kasvamiseen ja kehittymiseen!

Pukamista: mulle tuli pukamat esikoisen synnytyksen tai siis ponnistusvaiheen yhteydessä...meinasin pyörtyä ekaa kertaa vessassa käydessäni, kun havaitsin ne...onneksi menivät sisäänpäin muutamia päiviä synnytyksestä, mutta siitä lähtien ovat vaivanneet tasaisin väliajoin, onneksi ei nyt raskausaikana niistä ole ollut juurikaan vaivaa, kun huolehtii ettei vaan pääse tulemaan ummetusta.

 

Supistuksista vielä. Kyllä mulla aina menee maha aivan kivikovaksi kun supistaa. Sen tiiän, että mulla synnytyssupitukset tekee kauheen kipeetä kohdunsuulle, oikein repii auki. Että ne kyllä erottaa. Tosin aika kauan supistellu aina "lievemmin", kunnes sellaiseksi muuttuneet. Tää suppari asia on niin henkilökohtainen kans, yhdellä poltaa selkää, toisella mahaa tai reisiä esim. Niin paha mennä varmaksi sanomaan mitä kullakin.

Astrea Onneksi ei tuon enempää ole niitä vihlontoja tullu. Onhan ne suppareita voinu olla.

StaRR Kiva ku jaksoit ja pääsit käymään tuulettumassa. Piristää aina maisemanvaihdos!

Itekin tänään kävin kirpparilla ja kaupassa yksin. Ei vaan tuntunut kauheen hyvälle. Sit tein ruokaa ja passasin talkoomiehiä kun pihaa ja taloa putsailivat. Vieraskin kävi.. Paljon jaloilla siis. Nyt on supistellu tässä jonkin aikaa jo suht tiheään. En ole kellottanut. Useampi tuntiin mahtunut kuitenkin. Ollu ihan kipeitäkin ja tuolin nojaan hengitelly. Täytyy vähä seurata tilannetta nyt tarkemmin Ja olla tekemättä mitään.

Nelli&Timpsu 32+4

 

Tuolta kesäkuisista tulin huikkaamaan Annulle isot onnittelut ja paljon tsemppiä tulevaan! :heart: Täällä sun matkaa seuraillut ja kärsimättömänä odotinkin jo synnytyskertomusta, kun kuulin, että pieni tyttö on tullut maailmaan.
Itsellekin tosiaan todettiin tuo (vaikkakin paljon lievempi) hyperemeesi, johon rv 12 sain avun pahoinvointilääkkeestä. Sitä ennen 2kk jatkuvaa oksentelua, jolla sain mm. kylkiluun rikki loppuvaiheessa. Voin vain kuvitella mitä 4kk oksentelu tekee keholle. Toivon todella, että joku tutkisi tällaisen raskauspahoinvoinnin tarkempia syitä ja siihen saataisiin kaikille tehoava hoitokeino, koska tällainen "sairaus" on todella lamaannuttava! Mutta ihanaa nyt, että pahoinvointi on sulla loppunut ja saat nauttia pienestä tyttärestä. Kaikkea hyvää teille!

Mamira 35+1

 

Huomenta.

Täällä ei kyllä ole ihan ok ollu eilisestä asti. Tai en minä tiiä! Eilen supisteli klo 18 -> ihan koko illan, ei säännöllisesti mutta useasti tunnissakin. Osa oli kipeitä, osa ei. Yöllä heräsin aivan todella kovaan ja pitkään supistukseen, mies oli melko huolissaan jo vaikka yleensä hyvin rauhassa kuullostelee mun oloa. Nukahdin sitten js heräsin uudestaan samanlaiseen myöhemmin. No ne onneksi jäi siihen. Nyt aamusta sisäreidet ja alamaha hellänä ja vihloo, aika supistusherkkä olo. Sit sellasta menkkamaista polttelua selässä ja mahalla. Tyhjennystä tuli ennen ku kerkesin ees aamupalaa ottaa.. aika provosoitunut tuntuu olevan nyt tää touhu. Pitää tässä seurailla. Jos nyt meinaa supistella päivälläkin enemmän niin pitäsköhän sitä kysästä jo Kuopiosta ottasko ne näytille? Noiden suppareiden lisäksi alapäätä vihloo ja on sekin eilisestä illasta asti ollu tosi vihlova. Tai sitten vaan tällainen vaihe eikä mitään hätää. Onhan mulla ollu raskauksissa aina näitä hankalia oloja ilman että kertaakaan ois ollu isompi hätä. Pehmitelly on paikkoja näillä viikoilla mut ei muuta. Siksi en nytkään usko että tässä hätää ois.

Sellasta omanapaista paasausta. Mukavaa lauantaitata kaikille!

Nelli&Timpsu 32+5