***HEINÄMASSUT-07*** vol 3

Täällä ei supistuksista tietoakaan. Ei ole kyllä aiemmillakaan kerroilla ollut ennenkun sit kun on lähtö tullut..Olen käynyt tällä viikolla pari kertaa äitipolilla kun neuvolassa vauvan syke oli yli 200. Mut sairaalassa käyrällä rauhoittui. Tänään olin taas, syke huiteli 140-170, kuulema ok, kun liikkui niin paljon. Korkea syke johtunee mun anemiasta ja stressistä.. Nyt on käskynä levätä päivät pitkät..Onneksi isommat tytöt ottaa tuon nuorimmankin leikkeihin mukaan ni saan tosiaan makoilla vaan rauhassa.
Joten täällä vaan ootellaan et jotain alkas tapahtua. Mut tuskin vielä pariin-kolmeen viikkoon...
Onnea kaikille jo vauvan saaneille!
Tsemppiä vielä odottaville! :hug:
4tytönäiti 37+5
 
Onnea vauvan saanneille! :flower:
Jaksamista vielä odottaville!

En ole pitkään aikaa kirjoitellut mutta lukemassa olen säännöllisesti käynyt. Oikeastaan ei ole ollut paljon kerrottavaa, kun kaikki on menneet hyvin tähän asti. Nukkuminen on ollut hieman vaikeampaa kuin ennen ja välillä heräilee monta kertaa yössä ja sitten on vaikea saada enää unta. Tänään heräsin viideltä mutta onneksi saan nukuttua päiväunet.
Mitään tuntemuksia ei ole ollut, että synnytys olisi lähellä. Ainoastaan joskus maha mennyt kovaksi. Saas nähdä kuinka kauan tässä vielä joutuu odottamaan.

rapu-80 rv 38+4
 
Onnea taas kaikille poksuneille. Näyttää tulevan koko ajan. Ei ees enää kaikkia nimiä muista.
Mutterille tsemppiä! Siellä varmaan ollaan jo tosi toimissa?

Oma napa.. viime ja tällä viikolla ollu sokerit plussalla ja sanovat että pitää tälle viikolle varata aika sokeri rasitukseen.. Soittelin kaikkiin vantaan labroihin ja kaikkialla kauheet jonot, et ei mitää saumaa päästä tällä viikolla, Peijaksesta ois saanut jo ens torstaiksi. Soitin sitten naistenklinikalle ja kyselin, että miten tehdään kun en saa aikaa, niin varas mulle sieltä ajan heti seuraavalle aamulle.
Eli eilis aamun sitten istuin naistenklinikalla, Sain ajan heti kun labra aukeaa eli 7.30 muuten ihan mukiin menevä toimitus, mutta se litku :x siis pullollinen vettä jossa oli varmaan puolet sokeria.. mä olin ihan varma että oksennan sen, oli se niin kauheeta.. meni joku 10min että sain sen nieleskeltyä ja välissä pidättelin oksua :| No se parin tunnin odottelu oli sitten siihen verrattuna ihan lastenleikkiä. Vielä kun olin lukenu neuvoa että kannattaa varaa kirja mukaan niin hyvin suju.. ja kun siinä päivystyksen aulassa odottelin niin kaikkee näki.
Yksin taksikuski tuli ilmottamaan että hänellä olis synnyttämään tullu nainen kyydissä.. Mielenkiintoista katella kun siellä joku jo pääsi tosi toimiin :)
Ti tehtiin tarkistus ja en edes yllättynyt kun kertoi ettei mitään muutoksia.. No ei mulla mihinkään kiire. Olen hyvällä omallatunnolla nukkunut melkein kokonaan kaksi päivää.. Tää väsymys on välillä ihan järkyttävää :eek:
Mä luotan että vaavi tulee sit kun se on valmis, et jokainen päivä on vaan hyvä lisä kasvaa ja vahvistua...
Mies onkin sitten toista mieltä.. Välillä se jutelee masulle että tuu jo pois. Tänään sano että ulkona on kiva sää.. että kannattaa mennä vaikka kävelylle. Sanoin että ei kiitos kun se aiheuttaa supistuksia, niin toinen oli vaan että hyvä juttu sit jos vaik rupeis tapahtuu jotain :kieh: Se oottelee malttamattomasti että pääsis jo vauvan kanssa tutustuu..
Onhan se ihan herttanen.
Mutta täällä ei merkkiäkään synnyttämisestä että enköhän mäkin täällä koko heinäkuun vielä ole =)
:hug: kaikille

mie ja omppu 38+4
 
:)

elikkäs.. jo lauantai aamusta mulla rupesi olemaan vähän erikoinen olo.. en osaa selittää mutta olin tosi itku herkkä ja äkänen. Olin siskon luona kylässä ja vessassa käydessä rupesi tulemaan sellaisia juilaisuja ja paperiin jäi ihan pikkuisen jotain rusehtavaa. pikku hiljaa alkoi tulla sellaisia kipeitä aaltoja missä ei ollut ajallisesti mitään tolkkua. Siitä siten iltapäivää kohden supistuksiin rupesi tulee aika väli joka oli jotain 20min. aika nopeaa ne kuitenkin eteni siihen pisteeseen että väli oli n.10min ja silloin soitin synnärille. Sanoivat sieltä että oota kotona niin että ne tulee 1tunnin ajan 10min ja lähde sitten ajamaan. Tunti siitä ja jo piti mennä..matkan aikana supistuksia tuli 10-2min välein ja oli lyhyt kestoisia..Synnärille kun päästiin laittovat heti käyrään. Tilanne oli seuraavanlainen: Supistuksia tuli ja vauva painautui alaspäin mutta kohdunsuu ei suostunut aukeamaan. Kävi ilmi että kun mulle on aikoinaan tehty tutkimuksia ja kohtua poltettu joten mun kohdun suu ei lähtenyt aukeamaan kun se oli niin arpeutunut. Ne antoivat mulle sitten jonkun tabletin jonka ois pitänyt auttaa supistuksien loppumiseen....mutta arvatkaa vaan auttoko... :whistle: onneksi :D siitä supistukset rupesi tulemaan toooosi pahana ja kivuliaina. pistivät sitten lihakseen kipulääkettä.. ei apua. Kokeilin kaurapusseja, ja höpö höpö! |O Sitten veivät synnytyssaliin ja sain ilokaasua. Siitä oli aluksi apua mutta ei kauaa kun kivut vain koveni..Kätilö katsoi kohdunsuun tilannetta.. ja kuten arvata saattoi...mitään ei päässyt tapahtumaan. Yöllä kahden jälkeen anestesia lääkäri tuli laittamaan mulle ebiduraalin vaikka mitään ei tapahtunutkaan. onneksi koska olo oli todella kauhea! Siitä sitten saatin miehen kanssa nukuttua hetki minä ehkä jonkun tunnin koska supistukset tuntui vaikkei ne enää niin kovasti tuntuneetkaan. siitä sitten viiden aikaan piti taas laittaa puudutetta lisää. Sitten kahdeksan jälkeen lääkäri tuli katsomaan tilannetta. Eikä mitään!! Lääkäri teki sitten todella kivuliaan alatutkimuksen ja väänti auki väkisin kohdunsuun ja puhkaisi kalvot. Siitä kymmenen aikaan sain taas puudutteen...viimeisen epiduraalin mitä pystyivät antamaan.. :ashamed: Siitä aika kului ja ja puudutteen vaikutus rupesi lakkaamaan! Onneksi kätilöt ottivat aina tosissaan ja kivuista ei täytynyt kärsiä. Anestesia lääkäri tuli katsomaan mun tilannetta ja antoi ohjeet antaa jotain muuta kipulääkettä (kai spinaali??) jota sai laittaa 1-2h välein. Ainiin ja sainhan mä kolme sellaista piikkiä jotka auttavat kohdunsuuta pehmenemään. Kumminkin kolmelta taas tutkittiin tilannetta. Ei mitään tapahtunut. Se oli sen kaksi senttiä auki, ei muuta! |O Lääkäri määräsi laittaa tippaan että saadaan supistuksia voimakkaammaksi ja jos viiteen mennessä ei ole tapahtunut niin sitten sectioon... siitä noin tunti, rupesi toisessa huoneessa joku ponnistamaan ja mua rupesi ihan hirveänä pelottamaan kun se kuulosti aivan järkyttävältä! Viiden aikaan tekivät tutkimuksen ja olin kuusi senttiä auki! Kuudelta musta rupesi tuntumaan että nyt tulee neiti vaikka väkisin. Hirveä ponnistamisen tarve mutta pikkusen oli vielä reunat edessä. Siitä kumminkin mentiin siihen synnytys pöydälle. Ponnistamisen koinkin sitten ihan kauheaksi. En huutanut mutta anelin kyllä apua, koska musta tuntui että mä pyörryn ja luhistun just siihen paikkaan. Mies pyyhki kasvoja ja juotti, kätilö leyhytteli sitä sairaala mekkoa ja kohta siihen tuli ihan yhtäkkiä anestesia lääkäri ihan vaan ohjaamaan mun hengitystä ja neuvomaan miestä ja kannustamaan aina että PONNISTA!! :LOL: :LOL: siis niin mahtava ja ihmisläheinen lääkäri ettei ole toista tullut vastaan! siitä sitten 18.43 työ palkittiin ja sain neidin syliin. Salissa vietimme aikaa johonkin yhdeksään ja sitten neiti vietiin vauvalaan. Olo oli itellä kyllä kamala ja kokemus tuntui sillä hetkellä traumaattiselta.. Mutta nyt kun neiti on vierellä, tuntuu että millään muulla ei ole väliä ja itkettää vaan kun olen niin onnellinen.. :heart: Saman tekisin vaikka kuinka monta kertaa uudelleen kuhan tuon kullanmurun sain!
Esikoistaan odottavat: Synnytyksestä kuulette vaikka ja minkälaisia juttuja, mutta varmasti kokemus voi olla aika rankka, eikä sitä pysty toiselle selittämään, vaan kokemus tulee sitten jokaiselle omanlainen. Minulla synnytyksessä auttoi mahtavat kätilöt, jotka huomioivat minut yksilönä. Ja varmasti helpointa on kun joku on mukana. Minun synnytys kesti kauan ja kun olin syömättä, juomatta ja nukkumatta oli pelastus että mies oli tukena, alusta loppuun. Mutta se mihin kanssa ei osaa varautua... Kun se suhde lähtee tulemaan lapseen, on se jotain kanssa mitä ei voi ymmärtää ennen kuin itse kokee. Mä voisin oikeasti tappaa tuon pienen puolesta, tai uhraisin oman henkeni sen puolesta. Välillä vaan itkettää kun edes katsoo toista. Tää on jotain niin ainutlaatuista että siihen ei osaa millään varautua.. :heart: :heart: :heart:
Käyn myöhemmin kirjoittamassa laitoksella olosta.. tätäkin olen kirjoittanut monta tuntia, aina pätkissä... ;)
 
Täällä kans yksi taustailija. Lukemassa olen viestejä käynyt, mut omat kirjotukset ovat jääneet aika vähiin. Mulla la 22.7. Turvotusta riittää ja verenpaineet vähän koholla. Supistuksia tulee tosi vähän, joten niitä odotellaan...
Onnea paljon kaikille vauvan saaneille!!!
 
Mä ainakin toistaiseksi vielä päivittäin täällä taustailen :) Mutta sellainen kysymys mulla olis teille, että tuleeko /huomaako sen limatulpan aina ennen kuin kannattaa ees ajatella et vois olla lähtö lähellä? Tulipas vaikeesti selitettyä, mutta jos joku nyt jotain selvää tästäkin sais.
 
Tosi moni olikin taas tässä viimeaikoina poksahtanut: mahakas, esikoinen, Ninniliina, Auroora, karvatonkoira, kesänlapsi - ONNEA KAIKILLE! :flower: :flower: :flower:

Mutterin, vauvelihaaveen ja aurinkoisen81 vauvauutisia odotellen... :wave:

Ja onkos Cothaikin lähtenyt vihdoin synnyttämään? :wave:

Johantero ja Skye85: :hug: ja voimia!

Hyvää päivää: Ei sitä limatulppaa välttämättä huomaa. Tai sitten se voi mennä vasta synnytyksen ollessa hyvää vauhtia käynnissä. Ite en huomannu esikoisesta mitään tulppaa. Mulla alkoi synnytys silloin vesinen menolla - olisko tulppa hulahtanut siinä samalla sitten. Ja eikös Mutteri kirjoittanut, ettei se ole huomannut tulppaa yhdenkään aikaisemman kolmen lapsensa kohdalla. Mielenkiinnolla olen kyllä yrittänyt sitä bongata, mutta ei vielä mitään havaintoa...


Oma (x):
Tänään oli huono päivä. :headwall: Onneksi ei tarvinnut lähteä synnyttämään... Muuten täällä ollaan sillä asenteella, että viimeistään kahden viikon päästä pitäisi olla nyytti kainalossa! Eli ei mitään hötkyilyä, kun ei onneksi mitään kummoisia vaivoja kiusana.

kutkutus 39+6
 
Moi
En jaksais enää.. En tajua kuinka mä pysyn järjissäni jos menee yli kun laskettuun aikaan on kuitenki vielä 2 viikkoo.. :(
Ei tunnu että menis niin pitkälle kun kuitenki kokoajan supisteleekin.. Mutta vielä se siellä on....

Hyvää päivää: se on tosi harvinaista kuulemma että huomaa limatulpan tulleen.. En mäkään ykkösestä huomannu.

No ei muuta, kunhan vaan ilmottauduin että täällä vielä (ja varmaan pysynki sen pari viikkoa ainakin)

al 37+5
 
Minäkin vielä täällä, ainakin toistaseks..Alkaa pikkasen tuntuu siltä, että uskaltaakohan sitä lähtee ollenkaan huomisiin häihin..Ja jollei vielä viikonloppuna, niin toivottavasti sitten ees käynnistettäis maanantaina. Mulla kun on se kontrolli..

Parisienne, et jos tuuri käy niin ollaan Vammalassa samaan aikaan. =) Kovasti ne sielä keskiviikkona toivoivat synnyttäjiä.

t.mä ja Jomppe (rv38+2)
 
Ja minäkin käyn täällä vielä. Ja tällä menolla käyn vielä elokuussakin. Olo on helpottunu huomattavasti ja ne harvatkin supistukset on hävinny. Vielä olis kaks viikkoo laskettuun ja siitä varmaan sen kaks viikkoo yli :LOL:

Keskiviikkona vasta seuraava neuvola, joten sitten varmaan kertoilen taas kuulumisia. Täällä on tosiaan meno hiljentyny kun poksahduksia ruvennu tapahtumaan. Tälläkin hetkellä varmaan moni laitoksella :D :D

Mä ja nirppu 38 tasan
 
Täällä kaikki ennallaan. Viime yönä yksi tuntuva supistus, johon heräsin, mutta siihen se sitten jäikin. Limatulpasta ei tietoakaan. Lapsivedet ei menneet kummassakaan aiemmassa synnytyksessä ennen kuin kätilö puhkaisi kalvot. Miltä se muuten tuntuu, kun vedet menee ihan oikeasti? Ja kuinka paljon sitä tulee kerralla? Kokonainen lammikko lattialle vai? =)
Nyt leipomishommiin.

Mansikkamarja 39+1
 
Väsy ja öklö olo ollu koko päivän.. ja äsken tais vessaan tulla limatulppaa. Luulisin.. oli niin outoa ja venyvää matskua, niinku etana olis madellu pöntön reunaa pitkin... :x tiiä sitten. Ois niin älytön tiski tuossa oottamassa että mieluummin lähtis jo laitokselle, oispahan miehelle sitte hommaa ku tulee kotiin. :D

JoannaH 38+6
 
Mie kanssa vieläkin täällä ihan kokonaisena... Just tulin Pikkiksen kanssa mökiltä anoppilaan. Maanantaina tulee mieskin käymään täällä. Ja tietty siinä käy niin, että kun mies tulee, ni mie lähden sairaalaan. :/ Miehen pitää nääs lähteä jo keskiviikkona takas pohjoseen, mutta sitte elokuun alusta se tulee pitemmäksi aikaa tänne ja hakemaan meidät samalla kotiin.

Varmaan juhannuksesta saakka on ollu joka päivä useita supistuksia, tosin eipä juuri kivuliaita, eikä ainakaan säännöllisiä. Eli mie varmaan saan taas ootella sinne käynnistysrajalle saakka. |O No, eihän siihen ole enää kun viikko...

kesis, 40+6
 
Täällä ollaan vielä kasassa. :wave: Ja toivottavasti ollaan vielä 3 päivää! En TODELLA halua että synnytys käynnistyy omia aikojaan... :kieh:

Eilen ompelin imetystyynyn ja siivoilin paikkoja. Intouduinpa jopa mankeloimaan kamalan kasan alus- ja pussilakanoita sekä pyyhkeitä joita oon tolla meidän uudella koneella ihan intopinkeenä pessy, kun kerrankin saa enemmän kuin yhden lakanan kerrallaan koneeseen :LOL:

Tänään on sitten selkä ja reidet ja lonkat ja koko tuo alamahan alue kipeenä. Tais tulla rasitettua itteä liikaa eilen... :/ Vatsa möyryää ja pulputtaa kovasti, toivottavasti ei enteile mitään äkillistä suolen tyhjenemistä... :whistle:

Tiedättekö, tultiin kaupasta kotiin ja heitin sitten farkut jalasta kun oli niin hiki. Satuin sitten peiliin vilkaisemaan ja katsoin että reidellä on joku (hämähäkin kokoinen) roska. Yritin sen "roskan" huitasta pois, niin se otti ja juoksi mun alkkarin lahkeesta sisään!!! |O Mä sain tietty kauheen hepulin ja revin vaatteet päältäni ja juoksin suihkuun. Mahtoi olla näky :LOL:
En tiiä mikä elikko oli, mutta toivottavasti tajuaa pysyä poissa!!

Limatulpasta: Esikoisella en huomannu mokomaa missään vaiheessa. Synnytys käynnistyi vesien menolla, joten luulisi että se tulppa on siinä vaiheessa jo irronnut, mitään näköhavaintoa mulla ei asiasta van ole. Nyt on aina välillä tullut valkkarin lisäksi paksumpaa ja tummempaa limaa, jonka oletan tulevan tuolta kohdunsuulta.

Vesien menosta: Toisillahan saattaa tiputella suht huomaamattomastikin sitä. Itsellä meni kalvot kun nousin sohvalta vessaan ja tönäisin mahaa kun oli vauva ollut niin hiljaa. Tunsin ja kuulin poksahduksen ja jotain hulahti housuihin. Ei onneksia tullut kaikki kerralla ja pääsin suht kuivana vessaan ja pöntölle minne sitä lorahti jo enemmän. Soitto synnärille ja käskivät laittaa siteen housuihin ja lähtemään näytille. Mulla oli lapsivesi sellaista hieman verensekaista ja vaaleanpunaista, joten ei ollut vaikea päätellä mitä sen on. Mutta saattaa se olla väritöntäkin, kuulemma tuoksuu makealle. En itse tullu haistelleeks, joten paha sanoa... :whistle:

Kuuluuko muuten teillä mahasta naksahtelua? Mulla kuuluu välillä naksuminen, tai kuin ilmakuplan puhkeaisi. Äskön kuului oikein kovakin naksahdus tuosta ylämahalta ja heti perään vauva tärisi (eli luultavasti pissasi). Mietin vaan että uskallanko nousta tästä tuolilta... :D

Jahas, tänään on meidän neidin nimipäivä ja olis tuo anoppi ja miehen siskokin tulossa joko tänään tai huomenna meille ja jäävät sitten lapsenvahdeiksi siksi aikaa kun oon ite sairaalassa. Pitää pyöräyttää kakku kun tulevat. Pohja ja täytteet on valmiina, mutta en ala turhaan väsäämään vielä jos eivät tulekaan tänään...

Mukavaa lauantaita kaikille!

Mari ja sykerö 38+6

 
Pikaisesti omat kuulumiset vain...

Viime yönä sain vähän paremmin nukuttua, joten tänään olen itkenyt huomattavasti vähemmän kuin muina päivinä. Mutta hyvin väsynyttä meininkiä edelleen, mitään ei jaksaisi tehdä. Ja nää prkleen supistukset käy hermoille, kun eivät saa mitään aikaiseksi, kiusaavat vain.

Maanantaita ja ä-polikäyntiä odotellessa... Siinä ne tärkeimmät kuulumiset.

jossu + vili 39+4
 
:heart: Elikkäs Meille syntyi kolmas poika 9.7. suunnitellulla sektiolla klo 9.25. Mittoja: pituus 3530g ja 48 cm ja päänympärys 34,5 cm.
Aivan iiiihaana pieni poika :heart: . Imee hyvin ja PALJON! Isot veljet ovat ottaneet pikkuveikan oikein hienosti. Kotiuduttiin torstaina 12.7. Oikein hyvä palvelu ja hoito Porvoon sairaalassa....Kiitokset sinne.

Onnea kaikille muillekkin jotka ovat vauvautuneet sekä onnea kaikille synnytykseen jotka eivät vielä ole jakautuneet!

P.s. Oikein hyvä kokemus taas sektiosta....reippaasti vaan ylös kun se aika on. Kipuja tietysti on mutta lääkettä vaan niin kyllä se siitä. Nyt on 6.päivä sektiosta ja ylös nouseminen on jo ihan helppoa jne.....

terkuin remutar ja poikeliini 6 pvää
 
Onnea Remutar! :flower:

Täällä ei mitään ihmeitä oo tapahtunu. Supistelee vähäsen välillä ja nyt alko vihloo ihan järkyttävästi ihan tuolta alhaalta. Saunassa käytiin aiemmin mutta ei mitään tuntunu...
Lenkillä on ravattu joka päivä oikeen urakalla mutta eipä oo siitäkään mitään tulosta saatu aikaseks. Mitähän tässä vielä keksis että syntyis nyt viimeistään laskettuna päivänä.. :whistle:
Nyt on ihan outo olo kun "tietää" kumpi on tulossa. Nyt haluais jo nähdä :heart:

Joka toinen päivä oon ihan kypsänä koko hommaan ja joka toinen taas jaksaisin hyvinki odottaa monta viikkoa vielä...

al 37+6 (kohta 38 tasan :D )
 
ja kiva kun sanoit sektion hyväksi kokemukseksi,mä taas itkeä tihrustan kun pelkään tulevaa sektiota 20.7 yli kaiken...kerro siitä jotain jos ehdit tai viitsit...
mulla siisceka lapsi tulossa ja oon tosi pelokas!!!
 
mansikkamarja: Edellisestä synnytyksestä, joka alkoi vesien menolla on jo aikaa, mutta jotain sentään luulen muistavani. Mulla alkoi vedentulo yöllisellä vessakäynnillä ja aluksi ihmettelin, mitä pönttöön lorahti pisujen jälkeen. Kun nousin ylös, niin hulahti lisää vettä lattialle. Kyllä sitä pienen lammikon verran taisi olla. Laitoin siteen ja vettä tuli edelleen siihen hulahduksina. Laitoksellakin vielä tuli vettä mm. sisätutkimuksten yhteydessä lorahteli. Lapsivettähän kehittyy koko ajan uutta lisää.

Allunmamma: Täällä myös naksunut maha jo pidempään! Hauskan ja jännän tuntuista. Naksuminen on osuva ilmaus, sillä meidän poikakin on sen tuntenut kädellään ja ilmoitti yllättyneenä, että vatsassa naksuu jokin! Jostain luin, että ne on kalvot mitkä naksuu, mutta tiedä sitten... Ekassa raskaudessa mulla ei naksunut ollenkaan.

Tärinästä:: Ootteko kuulleet, että nimenomaan poikavauvat tärisis pissatessaan tai sen jälkeen? Yhdessä pinossa täällä oli juttua, että poikavauvat täristäis nimenomaan pissaamisen jälkeen ja että joillakin pojilla sama ilmiö (puistatus pissaamisen jälkeen) jatkuu myös vatsan ulkopuolella.

johantero:
Kiva kuulla, että sulla on parempi yö takana ja olo vähän parempi. Toivotaan samanlaista yötä tulevastakin! Ja lepää päivälläkin ihan hyvällä omallatunnolla, jos väsyttää, niin saat kerättyä voimia synnytykseen.

Oma (x): Just kun eilen illalla kirjoitin, että vauvalla ei kiire, koska ei mitään kummempia vaivoja, niin tietenkin viime yö oli heti vaikeampi. Kolotti ja juili vatsaa ja selkää niin, että heräilin tunnin välein. Onneksi aamukuudesta eteenpäin sain nukuttua kolme tuntia putkeen. Muuten ei merkkejä synnytyksestä. Esikko syntyi laskettuna päivänä...

kutkutus 40+0!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mimima:
ja kiva kun sanoit sektion hyväksi kokemukseksi,mä taas itkeä tihrustan kun pelkään tulevaa sektiota 20.7 yli kaiken...kerro siitä jotain jos ehdit tai viitsit...
mulla siisceka lapsi tulossa ja oon tosi pelokas!!!
Täällä myös ihan hyvät kokemukset sektiosta esikoisen kohdalla. Itse toimenpide varsinkin on nopeasti ohi. Toipuminen onkin se haasteellisempi puoli, mutta ei mitenkään ylitsepääsemätöntä, eikä varsinkaan jännittämisen aihe. Kipuihin saa lääkettä ja sitä rataa. Ikävin puoli sektiossa oli mun mielestäni se, että ei saanut vauvaa heti vierihoitoon, kun itse piti olla heräämössä ja vauva vietiin muualle. Ja sitten kun pääsi osastolle, niin oli kuitenkin vielä sen verran pökkyrässä, että hoitajat pitivät vauvasta huolen. Nyt ei tämän kummemmin ehdi kirjoittaa...



 
jenmo
Pikasesti vaan kerron kuulumiset.
Kotiuduttiin tänään kahdeksan maissa, vauvalla oli ongelmia verensokerin ja keltaisuuden kanssa. Maanantaista asti olin sairaalassa vesien menon takia, keskiviikkona saatiin kahden päivän käynnistelyn jälkeen vauva maailmaan rv38+3.

Mitat pojalla 2640g/46cm :heart:

Synnytyskertomusta myöhemmin, mut sen verran sanon et tais jäädä meiän viimeseksi tää vauva :/ Eli puudutteet ei toimineet ja avautumisvaihe oli reilu 16h.... Mut siitä enemmän myöhemmin.

Poika voi hyvin ja äitikin on onnellinen kun pääs vihdoin kotiin ja omaan sänkyyn nukkumaan! =) Onnea kaikille vauvan saaneille ja muille voimia loppuraskauteen ja tosikoitokseen!!!

Jenmo&Poju 3vrk ( profiilissa kuva tiitiäisestä )
 

Yhteistyössä