Helmikuun helmiäiset 2016 *Tammikuussa*

No vauva on tosi alhaalla ja pää ei enää paljon heilu.neuvolassa osaavat kokeilla ja siellähän sitä pitää lopussa rampata..

 

Meillä muistaakseni neuvolassa ohjeistavat ambulanssia hälyttämään mikäli vesien menossa huomaa jotakin väriä. Oisko ollu vihreetä/ruskeeta tai verta. Muuten saa mennä ihan ite ja matkaa on noin tunti, riippuen kuskista ja liikenteestä

 

Noissa ampparijutuissaki tuntuu olevan eroa ja siinä, että jos synnytys alkaa vesien menolla. Meillä täällä, jos vedet menee kotona niin aina on soitettava amppari ja mentävä sillä. Olipa raskausviikkoja kasassa 35 tai 42

Synnyttämään lähtö ei mietitytä juurikaan. Mies on kuitenki esikoisen kanssa kotona, kun mä oon synnyttämässä. Ja hän on n. 30-40min päästä soitosta kotona, jos sattuu olemaan töissä silloin. Enkä usko synnytyksen olevan kovin nopea nyttenkään. Toki, saattaahan se olla. Mutta mun äiti asuu lähellä niin hän pääsee kyllä 10minuutissa tänne. Ja sairaalaan on n.5min matka riippuen liikennevaloista matkalla.

 

Niin ja täällä vietetään kolmatta äitiyslomapäivää Esikoisen 2v juhlat juhlittiin eilen. Nyt on kakkua syöty niin että napa paukkuu. Nam

 

Neuvolassa tosiaan kyllä ohjeistetaan, mikäli on tarvetta soittaa ambulanssi jossain tilanteessa

Mulla ei onneksi oo epiduraali hidastanut synnytyksiä, pitemminkin päinvastoin. Kai se kivuttomuus on jotenkin auttanut rentoutumaan ja supparit on saaneet paremmin tehdä tehtävänsä. Viimeksi laitoin heti epiduraalin saatuani päikkäreille, avauduin siinä nukkuessani tunnissa 4cm->10cm ja heräsin ponnistamaan. Ekasta en muista tarkalleen, mutta n. 2-3h epiduraalista sain alkaa ponnistamaan.

Maalis Muistelen, että ainakin vielä muutama vuosi sitten OYSissa ammetta käytettiin vain kivunlievityksenä, eli sinne ei jääty pusertamaan. Mulle kelpais tuo kyllä ihan kivunlievitysvaihtoehtonakin, mutta toisaalta jos tää nopeaa tulee, niin tuskin ehtisin siellä kauaa lillua. Mua on lisäksi paleltanut aivan perhanasti aina ponnistusvaiheen jälkeen, enkä usko että se ammeesta märkänä nouseminen ainakaan auttaisi asiaa
Ekassa synnytyksessä pyysin päästä ammeeseen, mutta koska kohdunkaulanpuudutteen laittaminen ei ollut aiemmin onnistunut, oli kätilön kommentti melko töksähtävä; "Jos kerran on niin kauheat kivut ettet puudutteen laittamisen vertaa voi olla paikallas, niin tuskin on ammeestakaan mitään apua" Jäi ketuttamaan.. Mulla kuitenkin kuuma vesi auttaa aina kipuun kuin kipuun ja nykyäänkin oon käyny pitkin päivää kuumassa suihkussa helpottamassa selkäkipuja.

Mulla meinas eilen jo iskeä paniikki kun kohdunsuulla alkoi tuntua kalvojen puhkaisusta tuttua rutinaa. Siis sitä kun lääkäri sillä koukulla raaputtaa kalvoja rikki. Nousin melko nopeaa sängystä, että nytkö ne vedet jo hulahtaa Mutta kai se vauva siellä vain jotain möyrysi päällään.. Tuntui kyllä melko ilkeältä ja siitä asti on tuntunut sellaisia salamaniskun tapaisia viiltäviä kipuja koko toosassa.

Tän päivän suunnitelmana ois pestä punkka ja kylpytuki ja ehkä katella jo sitä sairaalalaukkua valmiiksi. Viikkoja tosin vasta 35+5, mutta parempi liian aikaisin kuin liian myöhään On vaan tosi vahva tunne, ettei tää vauva enää kauaa yksiössään viihdy. Mutta katotaanpa vaan, kolmen-neljän viikon päästä oon käynnistettävänä En elättele turhia toiveita siitä luonnollisesti käynnistyvästä synnytyksestä, vaikka sairaalaanlähtöä ja lastenhoitojärjestelyitä stressaankin,

 

Täällä on tosi levoton yö takana.
3 maissa alkoi supistella ja makoilemaan pystyi vain selällään. Krampitkin vaivasi. Kyljelleen jos yritin mennä tuli molempiin nivusiin aivan kummallinen kivun tunne, mistähän ihmeestä moinen johtui?

Noh, ei siis nukuttu ei. Onneksi sain aamusta nukkua hiukan, lastenohjelmat pelasti.

Itse jouduin (Oulussa) viimeksi menemään ambulanssilla sairaalaan sillä synnytys käynnistyi vesien menolla eikä ollut varmuutta onko vauva kiinnittynyt vai ei. En tiedä käytäntöä nyt miten tehdä, kysäisen ens kerralla neuvolassa, sillon on myös se lääkäri.

Olo on ihan hirveä ja vaivalloinen tällä hetkellä, odotan synnytystä kuin kuuta nousevaa. En jaksa tehdä mitään, en pysty kävelemään enkä käymään missään kun lyö niin järkyttävät kiristykset ja supparit päälle pienenkin rasituksen tuloksena. Nukkuminen on yhtä tuskaa, pissalle pitää herätä yks 200x yössä ja sieltä ei tule mitään. Sängystä ei ole toivoakaan päästä ilman jäätävää ähinää ylös, kierähdän siis kuin mursu konsanaan. Samalla vaivalla mennään takaisin. Hyvällä tuurilla iskee krampit ylösnousun jälkeen ja sitten meneeki unet ohi. Hiphei ja hurraa. On se tämä raskausaika ihanaa.

 

Surusilmät Mulla on kans tuota nivusten ja oikeastaan koko lantion alueen kipuilua kyljellään maatessa ja selällään taas en pysty olemaan ollenkaan. Tyyny reisien välissä auttaa jonkin verran Kai liitokset vaan on niin löysällä ja vauvan pää niin alhaalla, että pistää vihlomaan..

 

Täällä kans heräilin yöllä, parin tunnin välein. Ja joka kerta ennenku heräsin kuulin ihan selvästi kissan maukumisen, meillä kyllä kissoja mut molemmat oli ulkona yön. Hyvin hämäävää.
Miehelle aamulla laitoin viestiä että tänään varmaan on sit synnytys ku yö meni niin levottomasti omalta osaltani. Esikoisesta silloin synnytyspäivänä heräilin myös paljon yöllä ja 4 aamulla olin ihan pirteä, kun olis sen tiennyt niin olis levänny vähä varastoon.

Kuinkas hiiva oireilee?, mulla ei koskaan oo ollut. Nyt pientä ärtymistä/kutinaa tuntuu pyyhittäessä, valkkari ei haise, eikä sitä juurikaan kyllä muutenkaan tule. Mietinki et voisko kyse olla kuivista limakalvoista ..

 

tähkä Kuivat limakalvot kyllä kuulostais loogiselta jos kerran valkkariakaan ei paljoa näy. Mulla oli tota vaivaa muutama viikko sitten ja olin kans ihan varma hiivasta, mutta nyt ongelma alkaakin olla päinvastainen.. Sori yksityiskohdista, mutta yön aikana valuu ihan lakanoille asti..

Limatulppaa oon kovasti ootellu, koska aiemmilla kerroilla se on irronnut kokonaisena könttinä rv36 tienoilla. Tosin, se ei kyllä oo synnytystä omalla kohdallani enteillyt, koska käynnistykset on olleet rv 38 ja 39. Liekkö kuin pitkälle ois menny ilman käynnistystä.. Mutta tietäispähän että jotain tuolla tapahtuu

 

Mua jännittää tuo synnytys siinä mielessä että ehtiikö mies mukaan jos on töissä, hän kun on 2 tunnin matkan päässä sairaalasta. Muuten on tunnin matka meiltä sairaalaan. Taksilla en halua mennä joten soitan ambulanssin jos syntyy muuna aikana kun viikonloppuna.

Miten pitkät synnytykset teillä muilla uudelleen synnyttäjillä on ollut?

Mietin vaan kuinka nopea tämä voi olla jos esikoinen syntyi reilussa 6 tunnissa ja tuplat olis tullu varmaan ekasta ponnistuksesta jos vaan olis saanut tulla.

Kävelystä ei meinaa tulla mitään, niin paljon sattuu tonne alapäähän, mahtaako olla liitoskipua?

 

Mulle on jääny vähän arvoitukseksi tuo ekan synnytyksen kesto.. Kalvot puhkaistiin klo 13 ja poika syntyi 18:59, eli kyllä mun matiikkapäällä siitä tulee 6h Kätilö kuitenkin on merkannut kaikkiin papereihin 9h. Ennen kalvojen puhkaisua ei siis ollut tapahtunut cytoteceista huolimatta mitään..
Toka synnytys oli sen 3h, josta ekat 2h ihan turhia kipeitä suppareita, jotka aukoi paikkoja vain 3cm->4cm. Tuon kolme senttiä olin ollut auki jo jostain viikolta 36-37.

 

Tänään on ensimmäinen virallinen äitiyslomapäivä. Hyvin outoa. Mitenköhän sitä jaksaa kotona kökkiä kun on tottunut töissä käymään aina.

Vauva välillä valuu selvästi alaspäin ja lantioon hankaloittaen kävelyä, välillä taas palaa ylös. Selvästi hakee paikkaa alempaa, muttei vielä ole sinne kiinnittynyt. Taitaapa vielä kestä tuo synnytyksen lähestyminen jonkun aikaa, kun ei mitään merkkejä siitä vielä ole.

Hoitolaukku? Onko teillä sellainen? Jos ei ole varsinaista hoitolaukkua, mitkä ominaisuudet riittää? Taskuja riittävästi? Onko reppu vai laukku parempi?

Viimeisiä hankintoja tässä teen, tosin äitini meinasi suutahtaa, että eikö hän saa mitään hankkia, kun olen jo kaiken hankkinut... Nooh annoin sille sitten jotakin hankittavaa. Mä tykkään olla ajoissa näissä hommissa, joten siksi oon ite hankkinu Ja oon myös tarkka siitä, mitä hankitaan.

Täällä oli ohjeet, että kovissa vatsakivuissa tai runsaan verisen vuodon ilmaannuttua pitää lähteä ambulanssilla. Muuten ei oo käsketty. Mutta en kyllä näe mitä hyötyä 10 min ajomatkaan olisikaan lähteä ampparilla, muissa kuin edellämainituissa tilanteissa. Varmastikin etäisyys sairaalasta vaikuttaa kulkutapaan enemmän.

Hiiva: kutina, kokkareinen valkovuoto, kirvely. Eikä helpotu laittamalla ceridal-öljyä, kuivuus taas helpottuu. Kannattaa siis öljytä paikkoja.

 

Oli muuten vihdoin tullu päätös Kelalta vanhempainrahasta, eipä siinä kestänytkään ku muutama kuukausi. Nyt saa onneks rauhottua rahojenkin suhteen saa hyvillä mielin alottaa maanantaina äitiysloman! Kääk, ollaanko me jo niin lähellä synnytystä..

 

Öljyily hommiin siis .

TuleJo, meillä on joku brion viikonloppu hoitolaukku, se on melko iso kokoinen, sen ajattelin nyt pakata itselleni sairaalakassiksi. Mutta mun mielestä hoitolaukussa taskuja ei oo koskaan liikaa. Se että onko se laukku vai reppu- mallinen on ihan itsestä kiinni. Tietysti reppua helpompi kantaa ku sit laukkua!
Sen verran kookas että kaikki tykötarpeet mahtuu mukaan; vaihtovaatteet vauvalle, vaipat, mahd. kosteuspyyhkeitä, joku lelu kenties, tuttipullot/tutti, korvikkeet, jos tarvii.

 

Hiiva-asiaan sen verran, et mulla oli tulehdus aiemmin raskaudessa ja oireili pelkästään kutinana. Ei siis mitään vuotoa/hajuja tms. Lääkäri vaan totes et on muuten hiivatulehdusta täällä, ootko huomannu. Sanoin just et olin kuvitellu et paikat vaan kuivat Että sen puoleen voi olla kumpaa vaan sullakin, tähkä.. Varmaan huomaa sillä onko öljystä apua

 

No äsken huomasin että jäi paperiin pieniä verijälkiä, eli uskoisin kysessä olevan kuivat limakalvot. Hassusti vaan yhdessä päivässä kuivu näin.
Kuitenkin normaalisti mulla on valkovuoto aikamoista, varsinki jos liikkuu paljon niin huh, eli sinänsä tää kuivuus on ihan loogista ku ei mitään vuotoa tosiaan tule.

 

Heippa. Oiskos teillä neuvoja levottomiin jalkoihin? Hulluksi tulen, tekisi mieli nukkua jääkylmässä huoneessa mut ei pysty kun lapset nukkuu samassa makkarissa.

Nimistä. Minä olen niitä miettinyt paljon mut ei tuo mies ala vielä kunnolla edes keskustelemaan, hän haluaa vauvan nähdä ensin.

Synnytyksessä ei hirveästi mikään jännitä kun olen melko varma et ei tämä ittekseen käynnisty vaikka niin toivosinkin. Ja viimeksi käynnistys meni kyl hyvin. Matkaan aikaahan täs menee noin pari ttuntia ja tällä hetkellä miehellä on työmaa sen verran kaukana et aikaa siihen et kotona on menee siihenkin varmaan pari tuntia. Et huolettas kyllä jos nopeat synnytkset ois takana. Lapsille on onneksi hoitajat likeellä.

Ankas 34+1

 

Omiin levottomiin jalkoihini en oo vielä helpotusta keksiny, mutta miehellä on auttanut kun istuu sohvalla ja pitää piikkimattoa lattialla jalkojen alla. Sillä on vaiva poistunut kokonaan..

Jee!! Äiti sai esimieheltään luvan vapaapäivään mikäli meillä tulee lähtö arkipäivänä äidillä menee töistä 20-30min ja kotoa n. 5min ajaa meille. Eli se stressi on nyt pois, ei tarvita enää varasuunnitelmia voihan helpotuksen huokaus!

 

Ankas, joo levottomat jalat on kiusannu muakin! Ja ite kans tykkään et kylmä auttaa paremmin, vaikka yleisesti kai suositellaankin villasukkia jalkaan yms. Ite oon kokenu parhaaks et meen nukkuu vasta kun kunnolla väsyttää, ettei mee pyörimiseks mikä vaan lisää levottomuutta. Lisäks ennen nukkumaanmenoa venyttely/hieronta, saunassa käynti on välillä tuntunu rentouttavan. Paras kyllä on ylivoimasesti ollu jääpussi! Laitan sinne missä eniten tuntuu levottomuutta (pohkeisiin, lonkkiin, reiteen, millon mihinkin..) ja usein oon pussin päälle sit viimein nukahtanukin. Aivan hiton ärsyttävä vaiva! Mutta edelleen koen et oon selvinny tästä raskausajasta moneen verrattuna helpolla, joten kaippa tuon kestää.

Niin ja jatkan nyt vielä etten sataa pientä erillistä viestiä kirjottele Se vaan puhelimella helpompaa.. Hassua että mietitte sairaalaan lähtöä jo! Mä en oo vielä osannu ajatella. Tietysti asiaan vaikuttaa, ettei oo lapsia joitten hoitoa pitäis miettiä. Toiseks mulla vasta sillon kuun lopussa laskettu aika ja jotenkin olettanu koko ajan, et ei ainakaan ennen laskettua aikaa synny.

 

Fiona mäkin olin asennoitunu, ettei ennen laskettua tuu, mut kappas kuitenki syntyi 19 päivää ennen laskettua. Omalla äidilläni kaikki tullut etuajassa ja nopeaan tahtiin, eli sinänsä ei yllätys et itsellä myös näin.

 

Täällä kans yks huono uninen. Heräilen kauheeseen närästykseen tahi sitten jos pitää kylkeä vaihtaa, se sattuu todella paljon ja lantio paukkuu.

Alkaa olee voimat jo loppu tän raskauden kanssa. Mitään ei jaksa/voi tehdä. Tänään kävelin n. Puol kilsaa neuvolaan ja nyt oon loppu päivän ollu ihan loppu. Sattuu ja supistaa. Maate pitäis koko ajan olla mutta kun ei sitäkään enää jaksais.
Vatsa alkaa olla jo niin mahti iso, hankalaa istua saatikka mittään tehä. Rv 32+2 oli 31cm sf-mitta, th:kin taivasteli jo.

Kuinka usein teillä on neuvoloita? Mä kun luulin että niitä on tiheämpään näin yli 30 viikoilla. Mulla seuraava vasta 6 viikon päästä ja neuvolalääkäri 5 viikon päästä.

Meillä noin 15min matka sairaalaan. Mua ei oikeestaa huoleta että kerkeis tulla ennenku keretään sairaalaan, edellinen synnytys kun kesti 12h, alko ihan supistuksilla.

Anteeks tämmönen valitusvirsi tänne, mutta olen oikeasti vaan jo ihan loppu

 

Täällä on neuvolat rv35 eteenpäin viikon välein. En tiedä miten ennen sitä ois normaalisti, koska itse oon joutunu käymään kontrolleissa 2vkon välein jo jostain rv27 saakka.

Neuvolasta puheenollen, huomenna oiskin sinne meno.. saa nähdä joko tää sf-mitta vähän ois kiriny lähemmäksi keskikäyrää. Vertasin edellisten raskauksien mittoihin ja kyllä tää masu vaan on pienimmästä päästä.. painokin on taas laskenut ja th varmasti nyt jo ottaa asian puheeksi. Aiemmin vaan on hämmästellyt että laihtumaanko oon alkanut. Oon kuitenkin ihan normaalipainoinen, joten ei tää 6-7kg:n painonnousu taida olla ihan tarpeeksi.. edellisillä kerroilla oon näille viikoille mennessä paisunut jo 12-13kg.

 

IMN, onko sulla niin ettei ruoka maistu vai paino ei vaan tartu?

Ninami, meillä neuvolakäyntejä on jostain rv30 lähtien kahen viikon välein, sitten rv35 viikon välein. Mulla oli 32+4 sf-mitta 32cm ja terkkari oli vaan että ihan sopivan kokonen Vaikka näin kyllä itekin et yläkäyrällä mennään. Siks alkanu vauvan kokokin pelottaa.. Hassua tässä tosin on se, ettei mulla omasta mielestä oo edes kovin iso maha ja muutkin kommentoinu, ettei uskois et ens kuussa jo LA.

 

Ruoka ja kaikenmaailman herkut kyllä maistuu, mutta painoa ei vaan tule.. välillä oon kyllä huomannu että sellaista näläntunnetta ei tuu, mutta lasten ruoka-aikojen mukaan silti syön.

Sf-mittahan ei välttämättä kulje käsi kädessä sen kanssa kuinka isolta maha näyttää ulospäin se minkä pituinen nainen on ja onko kohtu eteen tai taakse kallistunut vaikuttaa myös. Esimerkiksi mulla sf-mitta oli viikko sitten 29cm, mutta silti seisoessani maha näyttää valtavalta, koska kohtu on eteenpäin kallistuvaa mallia. Selinmakuulla, ns. gynekologisessa asennossa taas maha häviää jonnekin, eikä välttämättä ees huomais että oon raskaana

 

Onneksi täällä saapi valittaa jos siltä tuntuu onpahan muitakin vaivaisia, kunnon vertaistukiryhmä

Mulla ollut märkä kylmä pyyhe jalkojen päällä iltaisin( ja tarvittaessa myös yöllä) ja jalat rahin päälle nostettuna. Sain ystävältä lahjaksi viilentävää jalkavoidetta, se on ihan must!

Tänään oli ylivoimaisesti hankalin kauppareissu. Huonosti nukuttu yö varmasti taas auttoi asiaa. Kassalle sattui vielä joku ruikuttava mummo ja kassa joutui lähteä taristamaan tuotteen hintaa. Olin ihan varma että joudun jättämään ostokset hihnalle...kylmää hikeä pukkas, selkää pakotti, huimasi olin varmasi ihan vitivalkoinen..onneksi oli lapset mukana pakkaamassa maitopurkkeja!
Lantion alue on todellakin alkanut löystymään, etupuolella tuntuu aika mojovasti..

Koska puskan harvennus ei enää onnistu, onkin huomenna meno sokerointiin olen tottunut pitämään sen alueen siistinä ja nyt on tuntunut aika häiritsevältä tämä olotila. Pientä harvennusta vain..palaa ehkä kadotettu naisellisuus takaisin