** HELMIKUUN HURMAAJAT ** helmikuussa (PÄIVITYSPYYNNÖT YV:NÄ -kiitos)

Kiitos Dolly vastauksesta. Meillä on polttajan lailla 2 sekaroituista n. 25-30 kg koiraa ja enemmän kuin mistään muusta koko raskauden aikana niin oon stressannut tätä ensikohtaamista vauvan kanssa. Toinen on epävarma ja pelokas löytökoira ja toinen on riistasta tykkäävä vainukoira, niin jotenkin vaan pelkään. Mut yritän omalla käyttäytynmisellä sitten ohjata niitä koiria. Meillähän kävi kotona asti koirakouluttaja antamassa ohjeita ja tutustumassa koiriin. Mut se niistä koirista.

Olen päättänyt tehdä sen isyyspakkauksen. Mulla on listattuna kaikki jutskat mitä sinne haluan, mutta pitää oottaa äitiyspäivärahan saapumista (jesh, viikko aikaa) jotta voin mitään ostaa. Yksi tärkeä sisältö on mun ja miehen yhteiseltä matkalta kerättyjä muistoja. Ollaan pidetty semmosta muistojen laatikkoa, missä ihan kaikki mahdolliset kuvat ja kortit ja liput. Laatikko on ollut viimeaikoina muovipussi, jossa viiden vuoden muistot. Sain vihdoin tänään valmiiksi sitten niistä koostetun kirjan. Eli vaikken ennättäisi ostaa mitään tavaroita, niin on mulla sentään toi albumi antaa sille. Tosin, se on ehkä tärkeempi mulle kun sille.

Kävin ystävän kanssa lounaalla ihanassa kartanossa ihan meidän lähellä, en edes tiennyt että täällä on sellainen! Innostuin siellä sitten suunnittelemaan nimiäisiä pikkuiselle. Olin jo ajatellut, että ihan pienet juhlat isovanhempien kera, mutta nyt sitten oiskin isot bileet mielessä. Vuosi sitten täytin 25 v ja silloin suunnittelin alkuun ihan pieniä juhlia, mutta meni taas överiksi: varasinkin laivan ja porukkaa oli paikalla yli 100 ja ne oli vielä sitten naamiaiset ja oli kaksi bändiäkin esiintymässä. Että saas nähdä miten nyt käy.

 

Minä alan olla ihan varma että maaliskuulle menee tämän vauvan syntymä, kun olo vaan säilyy ennallaan. Neuvolassakaan ei aamulla tullut mitään uutta, kaikki on kohdallaan sekä mulla että vauvalla. Valtavasti vauva liikkuu ja tunkee joka suuntaan, taitaa etsiä oikeaa ulospääsyä...

Olispa kiva tietää jo syntymäpäivä, kuten täällä monet tietää. Mutta ei taida auttaa muu kuin odotella

Mini77 ja Pompidou 37+5

 

Onnea vauvaantuneille! :flower: :heart:

Meillä kans LA ois perjantaina,saapa nähdä kuin käy...epäilen että yli menee...vaikka mä kyl tein sopimuksen ton pikkumiehen kanssa et perjantaina sit treffataan!

Kauheeta millanen synnytys Dollylla ollu! Just ton takia mä sanon ainakin sairaalassa heti kättelyssä et imukupilla muhun ei kosketa missään nimessä! Niin monelta kuullut et on yritetty imukupilla ja revenny tosi pahasti ja sit vauva ei välttämättä oo siltikään tullut sen avulla maailmaan ja on jouduttu leikkaan. Mieluummin sit kestän sen leikkauksen tuskan,kun annan silppoa alapääni ja sen lisäks pahimmassatapauksessa viä leikatakkin.

Miten tää toinen synnytys voikin pelottaa tälläin ihan eri tavalla kun ensimmäinen?? Onkohan se siitä kun nyt sitä odottaa,esikoisesta se tuli ihan puskista yllättäen et ei ollu pahemmin ees ajatellu koko asiaa. Ja nyt kun tietää et tämä tulokas on sen liki 4kg niin hirvittää kyllä tosissaan... paljonkohan noi vauvat kasvaa nyt loppuvaiheessa? kun rv 37+5 muistaakseni oli tayssissa tehdyn ultran mukaan 3380g niin paljonkohan se vois nyt pariviikkoa siitä olla?

 

Devellylle ja Tuulia79:lle paljon voimia ja tsemppiä leikkaukseen! :hug:

Tänään mulle tuli se tunne, että mä oon ihan loppu. :ashamed: Kävelin tästä kotoa kaupunkiin, johon matkaa kävellen normaalisti noin 7min. Mulla kesti matka ihan älyttömän kauan, tuntui että jalkojen välissä on keilapallo, kohdunsuulla viilteli ja koko mahaan sattui. Jouduin vähän väliä pysähtelemään ja musta tuntui siltä, etten pääse ikinä perille. Tämän lisäksi jalatkin on taas turvoksissa niin, ettei nilkoista näy mitään luita ja sattui joka askeleella. Mä oon aivan lopenkyllästynyt tähän oloon ja huomenna saa kyllä neuvolatäti kuulla osansa tästä valituksesta. Oon kohta neljän seinän sisällä jumissa, kun ei näköjään edes pienistä kävelymatkoista tule mitään. Mä en kestä enää odottaa kovin kauaa sitä, että vauva saapuu maailmaan ja pääsen näistä kivuista eroon. Tää koko raskausaika on ollut yhtä iskiaskipua ja vaikka mitä kipua elokuusta asti. Mulle riittää nää kivut just nyt.

Anteeksi valitukseni, mutta tänään ei todellakaan ole hyvä päivä olon suhteen. Ja tuntuu pahalta valittaa, kun toisilla laskettuaika jo ollut ja mennyt, ja mulla itselläni siihen on vielä kaksi viikkoa aikaa. :ashamed:

Vauva piti pari päivää sellaista melskettä, ettei koko raskausaikana, mutta tänään on ollut yhtä hiljaiseloa. Sentään pari liikettä on tuntunut, että on voinut turvallisin mielin ajatella, että eiköhän siellä kohdussa kaikki ole hyvin. :heart:

Nyt ruuanlaittoon ja ruokalevolle. Huomenna onkin taas neuvolapäivä.

Ikuisuus ja tyttö 37+6

 

Anniina91 onnea!

Vauva-arki
Menee mallikaasti, neiti voi todella hyvin, syö öisin pari kolme kertaa, heräilee ehkä 2-4 kertaa, päivällä olen aika lailla kiinni vauvassa, esikoisen kanssa yritän keretä leikkimään, aina sillä välillä kun neiti nukkuu. Miekkonen tekee aamu/iltavuoroa, joten, aina kun mies heräilee aamuvuoroon 5 aikaa, joskus tuntuu että tyttö tuntuu kun iskä lähtee töihin, koska aina oli päivä mikä tahansa, jos iskä herää nyt vaikka 5 niin naps vaa ni tyttöki on hereillä.

Joku joskus aikaa kysyi siitä kun ollaan testattu vaunuja, miltä tuntus ym?(Brio kombi 2010)
Testattiin tuossa sunnuntaina hetki tytön kanssa tuntus tosi hyviltä työntää ja rullasi hyvin lumessa. Ja tänään kokeiltiin taas n10min ja toimii kuin unelmat. Ja autoonkin on helppo laittaa

SippeSirkku&*''Valma'' 3vk1pv

 

Ikuisuus: :hug: mä ymmärrän sua oikein hyvin :hug:
itselläni aivan samaa vikaa, ainoo et turvotusta ei oo :|
Tsemppiä!!

Nina ja Oskari 37+2

 

suzyco Jotain suuntaa kasvuun saat osoitteesta http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01044

Meillä oli tänään tutustuminen synnäriin. Vaikutti niin kivalta paikalta, että melkein harmittaa, kun en pääse synnyttämään alakautta vaan joudun/pääsen suoraan sektioon.

ikuisuus Kuulostaa tosi tutulta sun valitus. Mullakin oli äsken kotiin tullessa yli sentin urat nilkoissa, kun kengät oli vähän painanu. Järkyttävä turvotus ja keilapallo haarovälissä. Tämä sitten vissiin on sitä naisen elämän hehkeintä aikaa

 

Kanella: Kiitos linkistä, en mä kyllä siitä mitään tajunnu, mut taidan olla vähän tyhmä.

 

jei, jatkan samaa valitusvirttä kuin suurin osa muistakin...
rv nyt 39+0 ja henkisesti alkaa käydä raskaaksi, etenkin kun mies sellasissa töissä, että kotiinpääsy sieltä kestää ainakin tunnin, ja töissä ollaan kerralla putkeen useampi päivä. Ei siinä mitään, jos synnyttämään voisi poiketa tuohon paikalliseen tk:hon, mutku pitää lähteä yli 200kilsan päähän... kaiken huipuksi vauva ei eilisen nlakäynnin mukaan ole vielä kiinnittynyt, joten jos synnytys käynnistyy kuten esikoisen aikaan vesien menolla, pitää mun mennä ambulla ja mies saa sit kurvata omalla autolla perässä. huoh, säätämistä.

Sit mieleen on vielä tullut, että entä jos en älyä lähteä ajoissa, kun esikoisen synnytys oli sillätavalla kivuton, ettei supistukset tuntuneet pahoilta, niin tämähän syntyy vielä kotiovelle, jos supparit samanlaisia....on tämä upeeta... murehtia tämmöstä... :kieh:

Imukupista: älkää sitä pelätkö, mulla esikoinen autettiin imukupilla pitkittyneen ponnistusvaiheen vuoksi, eikä se sattunut enkä revennytkään. Suuaukolle emättimeen jouduttiin pari tikkiä laittamaan, kun imukupin laitto nirhaisi. Ei siis tarvinnu eppariakaan, eikä mulla ollu muutenkaan kivunlievitystä minkäänlaista.

 

Onnea vauvaantuneille! :flower:
Ja tsemppiä kaikille kanssasisarille jotka kivuissa kärvistelevät! :hug:

Oon pari viikkoa ollut päivisin niin väsynyt, et pakko vaan mennä suoraan nukkumaan kun esikoinen menee päikkäreille. Syynä tietty noi yövalvomiset, eli joskus kolmen maissa herään ja valvon sit pahimmillaan kolmekin tuntia kun ei vaan uni tule. Tätä samaa oli esikoistakin odottaessa, silloin toki se hyvä puoli et saatoin sit aamusta nukkua vaikka kuinka pitkään, nyt herätään viimeistään klo 8. Lukemassa just ja just ehtinyt käydä kaikkien kuulumisia, mut kirjoittaminen jäänyt..

Eilen oli neuvola, siellä kaikki ok. Mitä nyt tota painoa tullut viikossa 1,8kg! Eli turvotus on pahasti päällä. Yhteensä painoa tullut nyt 17kg. Viime viikolla oli lääkäri, joka totes että laskeuduttu on, mut paikat vielä kiinni. Noita harjoitussupistuksia tulee ja maha on pinkeenä heti kun vähänkin jotain touhuan, mut muuten ei mitään tietoa vielä, et h-hetki alkais olla käsillä. Yritän asennoitua siihen, et saattaa mennä siis vielä neljäkin viikkoa ennen kuin nyytti on käsivarsilla.

Jaksamista kaikille, vähiin käy!

Zucchero + masukki 37+6

 

Ja tosiaan, kai se johtuu näistä viimeisistä viikoista, mutta pinna on kireällä. Oikein huono omatunto kun ei meinaa jaksaa esikoisen kanssa. Joka päivä hermostun ja pinna kiristyy entisestään :ashamed: Eikä asiaa auta tuo mies, silläkin tuntuu olevan "se aika kuukaudesta" :kieh:

kuin mun suusta, tääläkin pinna kireällä ja 2-vuotias esikko kaipaa koko ajan huomiota, mulla suppareita ja muitakin vaivoja, ja mies valittaa että kurkku kipee, voi herranjumala |O :headwall:

 

tuulia, ootko jostain Lahesta tai sieltä päin, kun sulla käytössä sellasia sanoja? (t. ex-lahti )
ja miten muuten kirjoitetaan yksityisviesti ?
muuten sattui tosi miellyttävä yllätys kun eräs vanha ystävä, josta en oo kuullu vähään aikaan, otti yhteyttä nyt, eikä tiennyt että oon raskaana ja mä en tienny et se on saannu vauvan ihan äsken ja en tienny sitäkään et se asuu tossa aivan lähellä kun on asunu eri puolil suomea. joten yhtäkkiä mulle tipahti kaipaamani mammakaveri ja vielä vanha tuttu. tosi kivaa! ei tuu kun pari kk meijän lasten ikäeroksi. ollaan tunnettu toisemme ihan pienistä tytöistä asti. jee!
nyt on mun maha pudonnu metrin alemmas muutamas päivässä. näyttää ihan hassulta.
huomenna pitää siivota kovasti, on taas päässy asunto levälleen.
celia ja vaavi 38+3

 

Me lähdetään hakemaan vauvaa :heart: Olen varmaan sen kaksi tuntia nukkunut viimeyönä... sen verran paniikissa olen :ashamed: Mutta eiköhän tämä päivä tästä hyväksi käänny vielä :heart:

Mun on ihan pakko myöntää, että viimeiseen asti toivoin, että tähän ei tarvitsisi mennä, mutta pakon edessä se on vaan pakko kestää mitä eteen tulee.

Palaillaan varmaan sunnuntaina :wave:

 

Ei taida Develly nähdä enää viestiä, mutta onnea matkaan :hug: =) Parin tunnin päästä on vauva sylissä. =) Muistan itsekin, että viimeisenä yönä ennen leikkausta ei juuri nukuttanut. Aamulla heräsin ennen kellon soittoa. Sairaalassa piti olla seitsemän aikaan. Esikoinen syntyi yhdenksän jälkeen kun leikkurissa ei ollut ruuhkaa..Oi sitä onnen hetkeä.

(.) Olo ihan ok. Nukuin taas viime yönä miltei 12h, kerran kävin wc:ssä, mutta tosiaan aamulla heräsin pirteänä. Jalkoväliä pakottaa, ei muita oireita. Taidan liittyä niihin juhannus synnyttäjiin

Matami-mimmi ja vauva 39+4 :heart:

 

celia81 Yksityisviestin pääset kirjoittamaan kun klikkaat tuota oranssia kirjekuorta joka on nikin alla. ( kirjekuori näkyy vain kun olet itsekin kirjautunut )

 

Paljon onnea vauvan saaneille :heart: :hug:

Develly: Paljon onnea matkaan :hug: Ei sektio ole niin paha kuin kuvittelet. Tai itse ainakin selvisin tosi nopsaan, kun esikoisen syntymä päättyi kiirelliseen sektioon.

Nyt ei järki luista yhtään ja olen hyvin pahoillani, kun en muista mihin kaikkeen piti kommentoida :ashamed:
Täällä alkoi viime yönä supistukset - ei kovin säännölliset, mutta sen verran kipeät että olen nukkunut vain pieniä pätkiä. Mies lähti töihin ja oli puhe, että soittelen perään jos nämä tästä alkais tulee tiuhempaan ja säännöllisesti. Nyt ois kyllä aivan unelma lähteä synnyttää, kun mummi tuli meille ja näin ollen ei tartteis lähteä esikoista kuljettaa minnekään naapuriin ja saisin itse olla aivan rauhassa sairaalassa.. mutta en uskalla vielä hehkuttaa mitään, kun minun tuurilla supistukset katoaa tietty kohta kokonaan :kieh: Sanoinkin äidilleni, että taidan lähteä tekee lumitöitä - ihme jos ei supistukset lisäänny

-Veeruska ja nökerö 38+4-

 

Se ois sit menoa,aamusta asti supistellu kipeesti ja nyt on väliä 5-15min. Kohta varmaan lähetään.

 

Se ois sit menoa,aamusta asti supistellu kipeesti ja nyt on väliä 5-15min. Kohta varmaan lähetään.

Lykkyä pyttyyn

Täällä vähän kateellisena odotellaan omaa vuoroa.. =)

 

Valitusaamu... lonkkakipua, menkkakipua, supistuksia, kuuma ja kaikkea muuta mahdollista koko yö ja aamulla väsymystä lukuunottamatta ihan hyvä olo. Tää riittäis jo mullekin

Onnea ja tsemppiä vauvanhakumatkalla oleville!

 

Huh!
Oon ollu päivän verran pois koneelta ja täällä on tapahtunut vaikka mitä

Anniinalle onnea!! :heart:

Devellyn kirjoituksen ku luki ni rupes kauheesti jännittää sen puolesta..

suzyco Vautsi! Jee! Tsempit! -- oon kateellinen mäki haluun!!!


täälläki vali vali olo ja voisin valittaa kaikesta mut en jaksa kirjottaa..
ps. eilen ja edellis illat, ihan härkkyjä suppareita
:kieh:

nemu ja tyttö 37+2

 

Kauheeta jos tuo Kanellan laittaman linkin mukaan vauva painaa tässä vaiheessa jo mahdollisesti noin paljon!! Siis melkein 4 kg Toivotaan ettei nyt kuitenkaan Ja nuohan on vaan keskiarvoja eikös?

Develly onnea matkaan vaikka tässä vaiheessa vauva voi sylissä jo ollakkin :heart: :heart:

Suzyco jännittää jo sun puolesta, toivotaan että kertarysäyksellä pääsisit!

Ikuisuuden kävelyretki kuulostaa tutulta..
Itsellä vaikeuksia myöskin ihan lyhyen matkan taipaleisiin. En siis kertakaikkiaan pysty siihen. Jos ei nivusia särje niin sitten vatsaan sattuu tms. Ihan harmittaa, kun liikunta tekis todella hyvää!
Mutta jos lähden kävelemään niin paikkoihin sattuu kahta kauheammin :kieh: Tuntuu kuin tää loppusuora olis yhtä kidutusta..

Eilen kyllä oli lähellä etten soittanu jo sairaalaan tän turvotuksen takia?! Illalla huomasin, että vasen jalka tajuttoman turvoksissa, mutta verenpaine aika hyvä. Ei muuta kuin vettä juomaan ja jalat ylös niin vähäsen auttoi :|
Saa nyt seurata, ettei vielä myrkytys iske päälle?!
Voimat on vaan niin loppu ja tunne että synnytys on lähellä voimistuu koko ajan. Ja minä myös jännitän tän kakkosen kohdalla synnytystä enemmän Ehkä se on kun vaivoja on enemmän ja tietää millasta se synnyttäminen on!

Fi0na POKS*39* ( esikoinen syntyi 39+2 )

 

Devellyllä tosiaan ollut jännä aamu, mutta toivottavasti on jo saanut vauvan syliin ja kaikki on mennyt hyvin. :heart:

suzycolle tsemppiä matkaan! Täälläkin vähän kateellisena kuunnellaan, kun muut lähtee synnyttämään. Mä päätin alkaa kävellä raput ylös tänne neljänteen kerrokseen joka kerta kun kotiudun, jos sillä sais aikaan edes yhden supistuksen. Toi hissi kun on tähän asti ollut vähän liian houkutteleva vaihtoehto ja lähempänä ulko-oveakin kuin rappuset.

Kiitos tsempeistä, jotenkin on lohdullista lukea, että vähän joka toisella täällä on samanlaisia vaivoja. Mä oon jo alkuraskaudessa miettinyt, että kyllä varmaan on vikat viikot raskaita, ja tuntuu aivan erilaiselta, että synnyttääkö kaksi viikkoa etuajassa vai jälkijunassa. Jos nää kaikki päivät on eilisen kaltaisia tästä eteenpäin, niin mulla alkaa olla vitsit vähissä. Yö ei helpottanut jalkoja yhtään ja nyt mua pelottaa, miten pääsen kävelemään neuvolaan ja takaisin. :ashamed: Toi matka on tavallisesti semmosen 10min. suuntaansa, mutta se tuntuu nyt ihan ylivoimaiselta. Laitoin heti aamulla lentosukatkin jalkoihin, jos ne ees vähän helpottais. Nyt jos alapaine taas huitelee neuvolassa niin voi jessus sentään! Mä kyllä kaivelen nää koivet esille ja näytän neuvolantädille, miltä näyttää sotanorsun jalat.

Tänään olis taas siivouspäivä, mutta mies onneksi lupasi imuroida kotiin tullessaan, niin ei ole paljoa tehtävää tässä. Citymarketissa näytti olevan tuore ananas tarjouksessa, ehkäpä käyn kotimatkalla ostamassa sellaisen ja aloitan ananas- ja vesikuurin turvotuksen poistamiseksi.

Että tämmönen aamu tänään, mutta ehkä tää päivä tästä vielä paranee.

Ikuisuus ja Kerttu 38+0

 

Jadel Meilläkin toinen koira sekarotuinen narttu n. 25kg joka on tosi varautunut vieraita ihmisiä kohtaan ja lapsia kammoaa aika lailla, harvan antaa itseensä koskea! Tutut on tietty erikseen :/ Mutta tähän asti MITÄÄN ongelmia ei ole vauvan suhteen ollut, nuuskuttelee kovasti vauvaa ja nuolee naamaa :heart: Joten ihan luottavaisin mielin olen.
Toinen koira meillä onkin sitte 60kg bullmastiffi uros joka ei ole myöskään koskaan ollut lasten kanssa tekemisissä eikä oikeen ymmärrä niiden päälle mitään.. Tykkää tosin kyllä kaikista ihmisistä ja tämäkin on kovasti haistellut vauvaa, mutta eipä tuo jaksa hirveen kauaa kiinnostaa

Olikos täällä kiinnostusta esim. kahvitteluun pk-seudulla?

Mulla kun ei ole yhtään lapsellista kaveria, niin olisi mukava treffata teitä samassa "jamassa" olevia Neuvolassakin painottivat kuinka tärkeää äidille on ne sosiaaliset kontaktit, kun muutenkin saa jo päivät viettää vaan täällä neljän seinän sisällä vauvan kanssa. Ja itse olen todella sosiaalinen ja kaipaankin paljon seuraa ja juttukavereita, toivottavasti saatais porukkaa kasaan "mammakahvitteluille"

Täällä sitä nyt opetellaan kovasti tähän vauva-arkeen. Kaikki on niin kauheen uutta ja ihmeellistä! Outoa ajatella, että vielä alle viikko sitten oltiin miehen kanssa kahden, käytiin saunassa yhdessä, eikä tarvinnut koko aika miettiä kumpi ottaa vauvan ja kumpi tekee sitä tai tätä :/ Täytyy siis myöntää, vaikka kuinka rakastan tuota lasta, enkä sitä mistään hinnasta antais pois, tulee välillä ikävä juurikin sitä "entistä elämää" :ashamed: Sitten taas toisena hetkenä sitä vaan tuijottaa tuota jälkikasvua ja miettii, kuinka rakas ja ihana se on :heart: Kaikennäköisiä tuntemuksia mahtuu siis tämän mamman päähän, onneksi niitä voi täällä purkaa! Toivottavasti kukaan ei nyt ajattele, kuinka paska mutsi toi on

Muuten on täällä mennyt tosi kivasti, yötkin menee kolmella-neljällä heräämisellä ja olen saanut tosi hyvin nukuttua, toivottavasti mun hyvä tuuri tämän suhteen jatkuu Eilen annoin pikkuiselle ensimmäisen kerran tutin ja se kyllä helpottaa kummasti. Rauhoittuu nopeasti kun saa tutin suuhun, eikä itku mene raivoomisen puolelle.
Mieskin jää maanantaina pappalomalle, ihanaa kun on sitten koko perhe koossa :heart:

Tsemppiä kovasti synnyttämään lähteneille ja haleja vielä nyyttejään odottaville :hug:

-Dolly04 ja rakas poika 6vrk

 

ARVATKAAS KUKA ON TAKAISIN KOTONA - ILMAN VAUVAA |O |O |O |O |O

Tämä tapaus olikin sitten kääntynyt raivotarjontaan, joten odotus jatkuu. Verenpaine on täydellinen ja pissa puhdas, joten odotus jatkuu. Mitään syytä ei ole käynnistää synnytystä. Lääkäri sanoi ihan suoraan, että eivät ala käynnistelemään turhaan, koska paikat on täysin epäkypsät ja vauvan pää korkealla. Normaali neuvolaseuranta jatkuu.

Vitutus on sitä luokkaa, että en muista moista ihan heti kokeneeni ja voipi olla, että mua ei täällä paljon lähiaikoina näy. Käyn toki päivittämässä listaa, koska olen sen vastuun itselleni ottanut, mutta enpä varmaan paljon muuta.

Lisäksi miehellä alkoi nyt sitten se isyysloma, joten me kökitään nyt sitten kaksi viikkoa tässä kahdestaan kotona ja sitten kun joskus tämä syntyy niin mä jään yksin kotiin saman tien. Miehen työt oli jo annettu muualle ja mitään ei ole tehtävissä.

Mutta joo... sellaista tää elämä on. Mihinkään ei pidä luottaa eikä koskaan sanoa mitään etukäteen kenellekään. Tässä sitä nyt sitten soitellaan ja selitellään puolelle sukua, että eipä tänään paljon vauvoja tule ei.

 

Develly :hug: :hug: :'(

Toi on ehkä se pahin skenaario, mitä tuossa tilanteessa pelkää, kun on jo henkisesti valmistautunut leikkaukseen ja vauvan syntymään ja sitten se kaikki viedäänkin yhdessä hetkessä pois. Ja sitten vielä tuo isyysloma-asia on kyllä ihan älyttömän kurja. Ei tässä oikein ole sanoja, jotka oloa helpottaisivat. :hug: