hinkkailusta

Hei,
meidän poika 2 v 10 kk on tainnut keksiä, että mitä sillä pippelillä oikein on muuta virkaa kuin pissiminen. Mutta mulla on itsellä vaikeuksia, että miten suhtautuisin asiaan. Hän "ajaa tyynyautolla" eli istuu tyynyn päällä lattialla ja hinkkailee itseään sitä vasten hiki päässä. Selvästikin jotain mielihyvää se tuottaa, koska ei suostu lopettamaan, vaikka olen yrittänyt saada huomion kiinnittymään muualle. Jos olen ottanut tyynyn pois, niin kauhea itkukohtaus seurauksena, ei oikeastaan raivoa, vaan oikein surkean surkeaa nyyhkytysitkua. Välillä olen ajatellut, että antaapa pojan nylkkiä, kai se kuuluu kehitykseen, mutta kun toinen jatkaa ja jatkaa, niin tuntuu, etten kuitenkaan voi antaa hänen tuntitolkulla touhuta tyynynsä kanssa.

Onko teillä muilla ollut tällaisia vaiheita? Kauanko kestänyt? Miten olette itse osanneet suhtautua asiallisesti? Tuon ikäiselle ei oikein vielä voi selittääkään mitään "vessajutuista" tai muista, kun tuntuu ettei vielä ymmärrä. Ja hän siis itse vaan puhuu tyynyautolla ajosta, niin en minä sitten itse ole katsonut aiheelliseksi ruveta puhumaan hänelle pippelin kanssa vehtaamisesta.

En haluaisi myöskään, että hän jo tässä vaiheessa oppisi, että touhussa olisi jotain inhottavaa ja likaista, vaan haluaisin, että nämäkin asiat tulisivat mahdollisen luonnollisiksi. Itseäni kuitenkin vaivaa seurata tätä toimitusta. Onko vika vain minun korvieni välissä?

t. Myttö hämillään

 

Meillä tyttö teki 3v:nä aika kauan ennekuin hermostuin kunnolla. Sanoin vaan, et niin kauan kuin asut täällä niin sitä hinkkaamista täällä ei tehdä! Ja sit on loppunut kokonaan. Mut en tiedä miten noin pieni sitä ymmärtäisi.

 

Meillä ei vielä ole kokemusta tästä, mutta luettuani kirjoituksesi asia alkoi kiinnostaa ja löysin esim. Nettineuvo.fi sivustolta tällaisen vastauksen:

" Itsetyydytys on tämänikäisillä (3 v) aika tavallista ja liittyy omaan ruumiin tutkimiseen ja siihen tutustumiseen. Lapsi ei yleensä liitä siihen seksuaalisia mielikuvia, vaan havaitsee sen miellyttäväksi toiminnaksi kokemuksen kautta. Itsetyydytys itsessään ei ole vaarallista eikä sitä ole syytä kieltää, vain ilmaista lapselle, että näin ei tehdä muiden läsnäollessa ja ohjataan esimerkiksi omaan huoneeseen.

Joskus lapsen runsas itsetyydytys liittyy lapselle jollakin tavoin ahdistavaan tilanteeseen, stressiin tai johonkin miellyttävään tilanteeseen, jota tämä mielihyvän muoto laukaisee. (...) Terveydenhoitaja/EnsiNeuvo24"

Myös Perheonni-sivulla oli juttua aiheesta:
"Lapset unnuttavat itseään jo hyvin varhain. Lasten unnuttaminen on luonteeltaan erilaista kuin aikuisten seksuaalisiin huippuihin tähtäävä itsetyydytys. Unnuttaminen on "tuttua ja turvallista" tuoden lohtua päivän aikana tapahtuneisiin tilanteisiin. Osa lapsista etsii lohtua ja läheisyyttä sekä turvallisuuden tunnetta ja tasapainoa esimerkiksi ennen rauhoittumista uneen. Toiset lapset hakevat turvaa halaamalla tai silittelemällä pehmoleluja, imemällä peukaloa tai tuttia, heijaamalla itseään ja osa taas hypistelemällä peiton kulmaa, osa unnuttamalla ja jotkut pyytävät aikuista paijaamaan tai hakeutuvat aikuisen syliin. Kaikki tämä on normaalia."

Monilla sivuilla, millä surffailin äsken, mainittiin, että runsas "unnuttaminen" saattaisi liittyä siihen, että lapsella on menossa jokin stressaava kausi tai että lapselta puuttuisi mielihyvän kokemuksia...?

Aika mielenkiintoinen aihe sinänsä, että varmaan kaikilla vanhemmilla edessä ennen pitkää. Kannattaa googlettaa ja lukea luotettavia lähteitä aiheista!

 

\

Meillä tyttö teki 3v:nä aika kauan ennekuin hermostuin kunnolla. Sanoin vaan, et niin kauan kuin asut täällä niin sitä hinkkaamista täällä ei tehdä! Ja sit on loppunut kokonaan. Mut en tiedä miten noin pieni sitä ymmärtäisi.

Teit väärin! JA tyhmästi. Anteeks vaan.
AP:Minä kysyin asiaa neuvolasta, koska meiän lapsen pöhkö hoitaja näki siitä niin prhanasti vaivaa vaikka kaikki keneltä asiasta kysyin, sanoivat et on normaalia ja JOKAINEN LAPSI tekee sitä tavalla tai toisella jossain vaiheessa! saman sanoi neuvola täti. ja ettei asiasta saisi tehdä "numeroa" eikä missään nimessä tehdä sitä "rumaksi" asiaksi, vaan vaivihkaa viedä huomio muihin asioihin ja nätisti sanoa just jotain et tehdään sellasta vain omas huonees eikä muiden aikana kun joku voi ihmetella mistä kyse tm.. näin mä sanoin tytölle. teki aika pitkään sitä, yleensä ennen nukahtamista tm. nyt 4v ja ei oo hetkeen tehnyt. se menee ajallaan ohi. pöhköltähän se tuntuu jotenkin, mutta on tosiaan ihan normaalia. ja jos sen kärkkäästi kieltää ja pitää pahana, sillä voi olla seurauksia tulevaisuudessa! lapsi vain tutustuu itteensä, eikä ymmärrä että se on jotenkin seksuaalista! kyl se siitä!

 

\

\

Meillä tyttö teki 3v:nä aika kauan ennekuin hermostuin kunnolla. Sanoin vaan, et niin kauan kuin asut täällä niin sitä hinkkaamista täällä ei tehdä! Ja sit on loppunut kokonaan. Mut en tiedä miten noin pieni sitä ymmärtäisi.

Teit väärin! JA tyhmästi. Anteeks vaan.
AP:Minä kysyin asiaa neuvolasta, koska meiän lapsen pöhkö hoitaja näki siitä niin prhanasti vaivaa vaikka kaikki keneltä asiasta kysyin, sanoivat et on normaalia ja JOKAINEN LAPSI tekee sitä tavalla tai toisella jossain vaiheessa! saman sanoi neuvola täti. ja ettei asiasta saisi tehdä "numeroa" eikä missään nimessä tehdä sitä "rumaksi" asiaksi, vaan vaivihkaa viedä huomio muihin asioihin ja nätisti sanoa just jotain et tehdään sellasta vain omas huonees eikä muiden aikana kun joku voi ihmetella mistä kyse tm.. näin mä sanoin tytölle. teki aika pitkään sitä, yleensä ennen nukahtamista tm. nyt 4v ja ei oo hetkeen tehnyt. se menee ajallaan ohi. pöhköltähän se tuntuu jotenkin, mutta on tosiaan ihan normaalia. ja jos sen kärkkäästi kieltää ja pitää pahana, sillä voi olla seurauksia tulevaisuudessa! lapsi vain tutustuu itteensä, eikä ymmärrä että se on jotenkin seksuaalista! kyl se siitä!

Kyl mäkin olen kuullut siitä ettei saisi siihen puuttua. Mutta jos se jatkuu päivittäin ainakin vuoden niin kyllä minä silloin siihen puutun!!!!!

 

Muistan, että minuakin äiti kielsi tosi tiukkaan sävyyn lapsena ja yhä eroottisia unia nähdessäni äitini ilmestyy pilaamaan kaiken juuri ennen huipennusta :headwall: Oikeassa avioelämässäni en onneksi kärsi orgasmiongelmista, mutta vähän turhan kovasta häveliäisyydestä kylläkin. Ehkä näillä kahdella asian on tosiaan jokin yhteys. Ollaanpa tarkkana omien lastemme kanssa!