Huhtikuun helmet 2011 ** helmikuussa **

Allie81 No meidän esikoinen oli syntyessään 4450g, toka 3310g, kolmas 3400g ja kuopus 4230g, eli sikäli ei osaa kyllä yhtään veikata minkäkokoinen kaveri tämä lopulta tulee olemaan... Jotain kolmen ja neljän kilon väliltä!! :-/ Ja tähän kokoon ei näämmä itse pysty vaikuttamaan.. Paino ei ole noussut, sokrut on pysyneet hyvällä mallilla... Nämä mun pikkukaverit vaan tykkää kasvaa.. Toki tiedä tuota jos tämäkin lopulta onkin vain semmoinen kolmikiloinen.. Sen näkee maalis-huhtikuussa..

 

Neuvolakuulumisia:

Paino: +67g/vk (yhteensä 6,2 kg alusta)
RR: 123/76 (pyörinyt näissä samoissa koko ajan)
prot: -
Gluk: -
Hb: 132 (edellinen 119)
sf: 30 sievästi keskikäyrällä mennään (edellinen 27)
ketoaineet: -
raivotarjonta
sydänäänet: + (120-130)
Liikkeet: ++
Sokerit toistaiseksi kunnossa, olen kyllä huomannut että vaikka samoja ruokia syön, on arvot on nousseet hiukan, elimistö kovemmalla rasituksella.

Aikaisemmista synnytyksistä ollut puhetta että millä viikoilla syntyneet: Esikoinen tuli meillä spontaanisti 40+2, kuopus käynnistyksellä 42+1

muuttohommia: Meillä oli tässä kuukausi sitten muutto toiseen asuntoon ja huh huh... En voi kuin tsemppiä toivottaa niille jotka siihen vielä joutuu ennen synnystä.:hug: Varsinkin jos rappusia on.

Kun ei pystynyt itse olla kahdessa paikassa samaan aikaan niin olipas se etsiminen missä mikin tarvike on, vaikka olin kirjoittanut laatikoihin mitä missäkin on.

Vinkki muuttajille:
- Pakkaa tavaroita jo ennakkoon jolloin voit karsia roskiin/kierrätykseen/varastoon menevät tavarat
- Yritä kirjoittaa laatikoihin tarkasti sen sisältö
- Tao muuttajille päähän että keittiöön menevä laatikko menee myös keittiöön ja mh:n makuuhuoneeseen.

No nämä kyllä varmaan on kaikilla tiedossa... vaikka itse yritin olla valmiina ja valmistautunut etukäteen ja kun muutto tuli alkoi sellainen sähinä etten pysynyt mukana itse ollenkaan!!:O

Tjaaaa..... ajatus karkasi... en muista mitä mun piti kirjottaa

Pomm ja Marakatti 32+2

 

Tervetuloa uudelle (unohdin jo nimen, hyvä että oman nimeni nykyään muistan..)!

Meidän esikoinen syntyi rv 38+6 ja eiköhän tämä toinenkin synny jo aiemmin eli siis ensi kuun loppu puolella.

Sain toissa yönä paniikkikohtauksen.. tuli mietittyä taas synkkiä asioita. Pitää ottaa asia puheeksi taas neuvolassa. Yöt on pahimpia. Onneksi oli mies kotona ja auttoi miut kohtauksen yli ja sain rauhoitettua itseni. Esikoisen odotusaikana sain niin pahan paniikkikohtauksen kerran, että rupesin hyperventiloimaan ihan kunnolla ja käsistä ja jaloista meni tunto enkä päässyt lattialta ylös. Olin vielä yksin kotona, mutta onneksi mies tuli sitten kotiin..

MAR-I:lle sympatiahali ja voimia! Kamala tilanne sinulla!

Käytiin tänään katsomassa ensimmäistä kertaa siskon vauvaa ja oi kuinka pieni hän on! Todella kuin nukke. Ovat vielä sairaalassa, kun syntyi niin pienipainoisena. Olin etukäteen varma, että alan pillittämään kun vauvan näen, mutta sain hallittua itseni . Kohta on tuo meidänkin perheellä edessä..imetys ja yövalvomiset .

Joku kyseli juomisesta (en muista nimimerkkiä, anteeksi) ja mie juon öisin ison lasillisen vettä, kun aina herätessä tuntuu suu kuivalta. Vessassa joutuu ravaamaan, mutta uni tulee melko nopeasti aina heräämisen jälkeen. Herään myös syömään pari kertaa yössä ainakin. Nälkä tulee tän pahoinvoinnin takia aika usein. Närästystä on ja sain siihen jo alkuraskaudessa lääkäriltä Omepratzol-reseptin. Hyvin auttaa!

Dolores ja vauveli 34+2

 

Tervehdys ja ihanaa että täällä näkyy olevan taas säpinää!

Tervetuloa ElliLei!


Meillä tuo esikoinen syntyi 41+6 käynnistyksellä mutta nyt näyttäisi siltä että pari viikkoakin eteenpäin olisi jo kova juttu!

Neuvolalääkärissä kävin tänään ja kohdunkaula oli penmentynyt lisää ja lyhentynyt puolisentoista senttiä kahdessa viikossa ja jäljellä oli enää reilu sentti. Kiinni oli onneksi että ehkä tämä nyt ei välttämättä tarkoita että lapsi syntyisi pian mutta kyllä vähän jännitystä aiheutti tieto. Lääkäri käski ottaa todella rauhallisesti mutta kun on tuo puolitoistavuotias pikkuapina niin kuinkas olet rauhassa. Varsinkin kun on vielä juuri hirmuinen äititakiaisvaihe menossa.... Massu särkee ja supistelee iltaisin mutta lepo taas rauhoittaa... Niin ja alapäässä tuntuu painetta että olisikohan laskeutumaan päin? Lääkäri ei kommentoinut tällä kertaa asiaa ollenkaan. Viimeksi oli vielä ylhäällä.

Onkos kenelläkään kokemusta aikaisemmista raskauksista että kohdunsuu olisi lähtenyt kypsymään hyvissä ajoin mutta lapsi olisikin syntynyt ihan normaaleilla viikoilla? Toki mullakin on jo viikkoja 32+3 tuon neuvolan 17.4 ajan mukaan että kyllähän lapsi varmaankin selviäisi jo. Muttakun, kaikki olisi vain niin paljon helpompaa jos saisi vielä kasvaa hetkisen!

Muista vaivoista sen verran että närästys on hellittänyt vähän täällä. Viittaisiko lapsen laskeutumiseen kenties... Sitävastoin polvi on alkanut särkemään kun painoa on tullut niin reippaasti. Sama homma viimeraskaudessa.

Huomenna Seinäjoelle kampaajalle ja aion hommata samalla reissulla kaiken puuttuvan vauvalle kertalaakista jos vaikka tuleekin pian.

Huh kun taas omanapaista.

Hyvää vointia kaikille mammoille! Ihanaa lueskella kuulumisianne täältä!

 

Mäkin oon oppinu mitä sukkapuikkokivut tarkottaa. Ei onneks pahasti vielä vihlo mut välillä vähä.

Perjantaina ois Tayssissa aika kätilölle ja gynelle. Noita sokereita on tarvinu seurata nyt sunnuntaista lähtien 4xpäivässä taas ja pitää ruokapäiväkirjaa. Aika valaisevaa ollu pitää ku oon kirjottanu ihan kaikki sinne ja kellon ajat jne. En syö illalla mitää oikeeta ku ei oo vaa nälkä vaan napostelen muutaman karkin tai keksin jne sillontällön. Tänää pakotan itteni syömää leivän nyt illasta nii kattoo jos se vaikuttas paasto sokeriin. Ne ku on ollu mulla lähes kaikki koholla..

Vauvalla on hikka tosi usein ja potkii ylös ja työntää persettä kans ylöspäin monesti nii et itellä ryhti oikenee

Meillä on synnytysvalmennukset vasta 9.3. alkaen viikon välein 4x, ei varmaa viimesille ees keretä ku jos toi on ottanu sokereista kasvua nii kai se käynnistellää aiemmin. Ja mun äite ei oo pystyny synnyttää ketää meistä sisaruksista ku on nii pieni ollu tai kapeet paikat nii saa nyt nähdä pystynkö mäkään. Perjantaina se ehkä selviää

Nyt ois pari vapaata ja sit kolme vikaa työpäivää ennen äitiyslomaa Sit pääsee peseen vauvan vaatteita. Oon pitäny itteeni olemaan pesemättä et on jotai tekemistä ees lomalle

Ootteko tekemässä/tehny isyyspakkausta miehillenne? Mä yhtäkkiä innostuin tekeen ja nyt on aika paljo kaikkee koossa. Semmosia tavaroita mitä muutenki ehkä ostais ja vähä jotai iskälleki kivaa pieneen laatikkoon. Oottelen siskon lähettämiä tuttipulloo ja tutteja kärppälogoilla ku mies niistä tykkää. Pitää vaa kirjottaa et näitä ei sit käytetä kodin ulkopuolella Ja sikari vielä pitäs ostaa.

Pakko vielä avautua ku tilasin hobbyhallista brion kaukalon punasena nii sain sitte ruskeen tilalle vaikka tilauksessaki on punanen. No pistin kiukkusta palautetta (sokerit oli alhaalla ja ärsytti AIKA paljon ) ja vein samantien takasi postii sen ruskeen. Mies oli sitä mieltä et "ei se mua haittaa mut sua vissii haittaa..." Joo se varmaa ois samaa mieltä jos tilais itellensä mustat housut ja sais pinkit tilalle!!

 

Hui kun oli tullut paljon tekstiä muutamassa päivässä! Kauheana oli kommentoitavaa, mutta kaikkea en enää muista No yritän parhaani.

Ensinnäkin tervetuloa ElliLei :wave:

MAR-I Hui, kuulostaa hurjalle sinun tilanne! Toivottavasti vauva saisi olla masussa mahdollisimman kauan ja kohdun seinä ei enää ei enää ohentuisi!

Närästystä oli monella, voimia sen kanssa painiville. Viime raskaudessa närästi jonkun verran ja mulla fanta ja kylmät vihnnekset ja hedelmät jotenkin auttoi. Illalla ei saanut syödä mitään tuhdimpaa tai yöllä oli pahaolla.

Sukkapuikko supistuksia täällä on ollut jo reilu pari viikkoa. Minäkään en yhdistä niitä liitoskipuihin tuntuu ihan eri paikassa.

Meillä neiti syntyi 41+6 sponttaanisti ilman käynnistelyjä ja painoa oli 3995 g, pituutta 53 cm. Ei mikään pikku prinsessa. Nyt taas tämä vauvahan ilmoitteli tulostaan silloin 33+0 ja nyt supistaa pienikin rehkiminen. Tänää autoin vähän asunnolla, järjestelin tavaroita ym pientä ja sen seurauksena supisteli monta tuntia. Nyt olen tässä rentoutunut tunnin toista ja supistukset on laantunut. Eli siis saa nähdä miten tämä vauva pysyy mukana! Voihan olla että olen paketissa vielä huhtikuun puolessa välissä

Valkyria ja meerinen tervetuloa muutetaa viime tipassa porukkaan Meillä lähtee tavarat huomenna Ruotista Suomea kohti ja perjantaina puretaan lasti. Ainoana miinuksena että remontissa on tullut hiukan takapakkia ja makuuhuoneet on vain ihan valmiina. Muualla on lattian laittoa ja maalattavaa. Sekä keittiö asentamatta. Eli siis meidänkin muutto menee viikon pari maaliskuun puolelle, toivottavasti vauva jaksaa odottaa masussa sinne asti. Me oltiin varauduttu muuttoon pari kuukautta etukäteen vaikka muutosta ei sinäänsä tiedetty. Kaikki vaatteet käytiin läpi ja monta jätesäkillistä lähti kirpparille. Myös kaikki turhat tavarat laitettiin kasaan ja kirpparille. Siivosin myös kaiken että missään ei ollut mitään turhaa purkkia ja purnukkaa. Meillä siis mun äiti tuli sitten pakkaamaan ja kaks päivää meni niin kaikki oli paketissa. Saa nähdä miten saa sitten purettua tavaroita, lupaan kertoa mitä mutkia tulee matkaan.

Oma olo on ihan hyvä. Supistaa siis paljon ja vauva alkaa kyllä painamaan jalkojen välissä. Perus keilapallo jalkojenvälissä olo. Öinen vessaralli ei vieläkään ole alkanut. Kerran käyn vessassa 5-6 aikaa kun kuulen neidin mumisevan. Toisaalta unesta kiinni saaminen on aina välillä haastavaa sen jälkeen. Ei onneksi kuitenkaan joka aamu. Tänää soittelin muuten haikaranpesään jos sinne vielä pääsisin synnyttämään niin seuraava vapaa valmennusryhmä oli toukokuun lopussa Naurettiin kätilön kanssa että ehkä meillä ei 2kk mee yli ajalle. No oon 7.3 ryhmään varasijalla jos jollekin tulee peruutus. Epäilen vahvasti, mutta katsotaan!

Mutta nyt menen nauttimaan kokonaisesta sängystä, mies on Ruotissa tänää, joten minä saa rauhassa pyöriä

Hyviä vointeja kaikille, voikaa paksusti!

Pikkis ja Salamatkustaja 34+4

 

Mä tääl vetelen kaikki suklaat ja jätskit naamarriin ennenkö neuvolan täti soittaa huomenna
Ja toivon että se pikamittari huijjaa....

 

Meillä tyttö eli esikoinen synty viikoilla 42+2, käynnistyksellä, mitoilla 51 cm ja 3570g

 

Heips kaikki!

Ihan ekaks tervetuloa uusille!:flower:

Olen enemmän ollut viimeaikoina lukemislinjalla(mukavaa seurata teidän kuulumisia),mutta jospa nyt kertoilisin omiakin kuulumisia. Jouduin tekemään toissaviikolla sairaalareissun ambulanssilla hirveän rintakivun takia(joka alkoi ihan yllättäin aamulla, kun heräsin)Luulin,että varmana on joku sydänkohtaus,koska kipu oli niin ahdistava ja hirveä.Onneksi näin ei ollut,vaan kirurgin tutkimusten jälkeen todettiin että vasemmalla puolella kahdessa kylkiluussa ilm.hiusmurtumat ja rintalihasrevähtymä! Ja,syyksi siihen,että tämä pieni ihminen olisi kääntyessään ponnistanut kylkiluista vauhtia ja saanut tuon aikaiseksi!!!Uskomatonta,mutta totta.:O Kovia kipulääkkeitä sain ja nyt kun tuosta tapauksesta on kaksi viikkoa,pystyy jo nukkumaan normi asennossa pitkällään(toista viikkoa menikin puoli-istuvassa asennossa torkkuen).Onneksi on jo helpompaa!!

Samalla reissulla tottakai seurattiin myös vauvelin vointia ja tehtiinpä siinä painoarviokin,eli sillon viikkoja oli 28+4 ja arvio oli 1375g.Kätilö tuumaili että kokonsa puolesta vauva voi syntyä parikin viikkoa aiemmin.

Viimeviikolla oli sitten neuvola.(29+3)Painoa on nyt tullut 10 kg lisää:ashamed: ,hb 112,sf 28cm,rt,syke 140,verenpaineet 120/70 ja pissa puhdas.

Minulle on nyt uutena ilmiönä tullut tuo närästys,etenkin iltaisin nukkumaan mennessä.Ja yök, se on hirveää!!!:x Viimeyönäkin piti istumaan nousta useamman kerran ennenkun helpotti ja pystyi nukkumaan.Onko siihen mitään kotikutoista keinoa helpottaa,jos ei ole närästyslääkkeitä?

Vauva on kova mynstäämään ja potkimaan.On hauska seurata,kun liikkeet näkyvät niin selvästi päällepäin.
Ihanaa kun alkaa olla niin loppusuoralla tämä odotus.Toisina päivinä jo kovasti odottaa että saa nyytin syliin hellittäväksi,mutta toisina päivinä taas jännittää ja pelottaakin kuinka synnytys tällä kertaa sujuu....Toivottavasti tuo pelkopeikko häviäisi kummittelemasta,eikä häiritsisi tätä loppuaikaa.

Maikki ja pikkumyy 30+4 :heart:

 

Vielä tuohon koko galluppiin, -esikoinen(poika) 3220g 40+6,toinen (tyttö) 3550g 40+6,kolmas (poika) 3540g 41+4.Siksipä nyt tuntuukin oudolle kun kätilö lupaili,jotta jos syntyisikin parikin viikkoa ennen la.ta,kun kaikki edelliset ovat menneet yli. Aika näyttää,saas nähdä kuinka käy!

Maikki ja pikkumyy 30+4

 

Maikki: Oho, melkosen voimakkaasti on kyllä vauhtia ottanu. :O

Mä väsäsin pienen isyyspakkauksen ja annoin jo n. kuukausi sitte. Kovin vähän siihe mitään laitoin... Pitäis muistaa kysellä että mihin ukko on tuon paketin pistäny, kun sielä on yks body, sais sen tuone muitten vaatteitten mukaan.

Viime yönä oli hieman ahistava olo mahassa, ja muutamaan kertaan heräsin ja huomasin olevani selälläni tai melkeen selällään. Yleensä pysyn ihan hyvin kyljellään. Eilen illalla oli hieman jotain särkyä alamahalla... Ja eilen ja tänään välistä en oo oikee tunnistanu että onko jonkulainen lievä supistus, vai puskeeko vauva vaan niin kovasti tuoho eteen. Joskus tunnistan, joskus en. Taitaa vaavi vaan puskea lisää tilaa itselleen.

Voikohan oman äidin synnytyksistä ennustaa yhtään mitään miten mahollisesti oma menis?
Äitillä on niin nätisti menny kaikki 11 synnytystä, ongelmitta ja kohtuullisessa ajassa, ponnistuksetki aivan hyvässä ajassa, tyyliin 1-10min. Ilmeisesti synnytyksen kannalta suotuisan mallinen lantio tai jotain.

 

Allie81 meillä edelliset syntyneet spontaanisti 40+6 ja toinen 40+5. Eli voi olla, että tämäkin viihtyy yli lasketun mahassa. Mutta ne yli menevät päivät kyllä tuntuu turkasen pitkiltä.
Merinen Mulla ei myöskään ole ketään odottavaa ystävää joten ei ole ketään jonka kans vois livenä jakaa odotustuntemuksia. Se on aika harmi. Edellisissä odotuksissa olen saanut kavereilta paljon tukea ja muutenkin mukavaa juttuseuraa vauvapölinöille.
Tuosta juomisesta. Mulla on jatkuvasti jano ja vettä menee kyllä tosi paljon vuorokaudessa. Öisin ei silti tarvii käydä kuin kerran pissalla mutta samalla pitää aina myös juoda.
Dolores inhottavan kuuloinen paniikkikohtaus. Ehdottomasti juttele vielä neuvolassa peloista. Minä olen kahdesti saanut paniikkikohtauksen ja ne ei edes olleet noin rajuja ja silti tuntui että siihen kuolee. Syy niille ei kyllä selvinnyt.
Maaemo onko se paineentunne sulla jatkuva? Kun mulla tuntuu painetta vaan kun nousen makuulta ylös tai sit jos olen pitkään jalkeilla, esim kävelylenkin jälkeen. Eli mulla ei kaiketi ihan lähtökuopissaan vauva vielä ole. Neuvolassa kyllä terkkari totesi vauvan olevan tosi alhaalla.
Maikki-76 Onneksi ei ollut mitään sydänperäistä. Mutta tujusti on vauva kyllä potkaissut.

 

Huomenia.
ei elämä ku ahistaa tämä tilanne, ei jaksas enää tippaakaan. seinät kaatuu päälle ku ei mihkään pääse ja kaikki nipsasut ja napsasut mahassa pelottaa. supistuksia tulee ja ne on alakaneet sattua selkään oikein ilkeesti, voi oikeiksi poltoiksi sanoa....
sokereita nyt taas aloin seurailla ite niin ei niissä oman mittarin mukaan mitään häikkää ole. ja siis ku aloin miettii tuota vauvan kasvua niin eihän tuo nyt niin suuri painon nousu ole kuin viikkoa kohden n.300g, vai onko ???

galluppiin vastausta:
eka synty 39+1 ja 4300g
toka 40+1 4270g
kolmas 40+1 4095g leikattiin suunnitellusti nuilla viikoilla ois varmaan menny pidemmällekkin kun tilanne oli kohdunduulla epäkypsä viel ed.iltana.

niin tosiaan saa nähdä kuka vauvan saa seuraavana kainaloon, toivottavasti tämä nyt malttaa viel viikonkin niin eipähän tartteis välttämättä sairaalassa viettää sit kauaa aikaa.

muuten te joilla vauva syntynyt paljonkin ennen laskettua esim 35vko niin onko vauva ollut kauan sairaalassa syntymän jälkeen?
mulla on ihan hirvee pelko siitä et vauva joutuu jäämään viel kauaksikin aikaa sairaalaan ku ite pääsee kotia...
mut nyt levolle taas!

mar-i ja poitsu 33+4

 

Allie noita vauvoja syntymäviikoista ja -koosta, niin näin meillä
esikoinen (poika) 41+5 , 3530g , 51cm (käynnistettiin)
toinen (poika) 40+5 , 3880g , 50,5cm
kolmas (poika) 40+4 , 3975g , 53cm
Nyt sitten jännäillään, että mennäänkö tällä kertaa yli neljän kilon... Tosin kaikissa ultrissa tähän asti kokoarviot eivät ole olleet mahdottoman isoja ja viime viikon neuvolakäynnillä kätilökin sanoi, että ei uskoisi kasvavan yli neljään kiloon. En tiedä sitten voisiko tytöt olla pienemmän kokoisia kuin pojat. Kokemusta kun tästä ei vielä ole

Tuntuu, että tässä pinossa taitaa aika paljon vauvoja syntyä jo maaliskuun puolella. Itse uskon kyllä olevani yhdessä kasassa tuonne huhtikuulle asti, kun kaikki edellisetkin ovat syntyneet vasta lasketun ajan jälkeen, vaikka mulla laskettu onkin huhtikuun alkupuolella.

Dolores sanopa vaan uudestaan neuvolassa tuntemuksistasi. Tiedän kyllä, että tuntuu kamalata kun ei oteta tosissaan. Kolmosta kun odotin yritin neuvolassa sanoa, että mua pelottaa ihan hirveästi, että vauva syntyy taas ihan hirveällä vauhdilla, niin mulle sanottiin vain, että älä sitä mieti ja jos se nyt kauheen nopeesti tulee, niin ei siinä pitäisi mitään ongelmia olla, että ei haittaa vaikka syntyisikin matkalle!!! Ei siis tuo hirveesti rauhoittanut omaa mieltä. Kolmosesta mulla on ollut eri neuvolantäti kuin näistä muista ja ihan hyvä niin.

Raskausdementia taitaa aikalailla vaivata muakin...piti kommentoida vielä jotain, mutta en nyt saa päähäni, että mitä...:ashamed:
No, uusi yritys sitten jos pää pelaisi vähän paremmin

Adrianna ja kirpputyttö 33+5 :heart:

 

Onpas tullut paljon kuulumisia! Ihanaa! Nyt oikeen pitää muistella, mitä pitikään kommentoida...

Dolores: Mulla on itsellä paniikkihäiriö, joka on diagnosoitu, kun olin 17 v. Menee yleensä kausittain kohtaukset ja ilmenee yleensä silloin, kun on paljon stressiä. Jopa sellaista stressiä, jota ei itse edes tunnista. Kohtaukset saattaa olla pois pitkiäkin jaksoja kunnes ne sitten palaavat. Mikään tietty juttu ei niitä laukaise.

Odotin hieman kauhulla alkuraskauden, kun ajattelin, että tämä on juuri otollinen tilanne kohtauksille, kun muutenkin oli silloin niin huolissaan kaikesta. Jostain syystä en kuitenkaan ole saanut niitä kuin ihan pari kertaa (normaalisti, kun ne lähtevät mulla käyntiin, niin tulee joka päivä). En tiedä johtuuko siitä, että jossain vaiheessa päätin sinnikkäästi olla ajattelematta, että mitään pahaa tapahtuu tai jos tapahtuu, sille varmasti on joku syy, miksi niin tuli tapahtua.

Tiedän kuitenkin, että kun on se tietty "olo", että jotakin tapahtuu, niin sitä on vaikea saada millään pois päästä. Ajatukset alkavat kulkemaan niin kehää ja itse jää niiden vangiksi (itse, kohtauksien ollessa pahimmillaan, luulin tosissani halvaantuvani, mikäli nukahdan ja saavani sydänkohtauksen, jos en koko ajan tarkkaile pulssiani. Kävin silloin erittäin ahkerasti lääkärissä, eikä mitään fyysistä vikaa löytynyt Mikään ei silti saanut mua uskomaan, että olin kunnossa. Ihmisen psyyke on kyllä kummallinen...). Kysy ihmeessä neuvolasta, onko sulla mahdollisuutta päästä juttelemaan jonkun ammattilaisen kanssa. Se voi edes hieman helpottaa.

Maikki: En edes tiennyt, että vauvan on mahdollista satuttaa äitiä tuolla tavoin! Aikamoista! Ehkä siellä on teräsmies tai -nainen tulossa

Kiitos kaikille, jotka neuvoi apuja turvotukseen. Olen yrittänyt juoda paljon (muutenkin kyllä janottaa aika paljon) ja ananasta olen syönyt joka päivä. Muutenkin syön aika terveellisesti ja kasvispainotteisesti, mutta naama on silti kuin Johannes Virolaisella Tosin suola on mun heikkous. Sitä tulee lisäiltyä aivan liikaa. Nyt olen kyllä vähentänyt sitäkin.

Tänään oli mulla sokerirasitus. Olin yllättynyt sen helppoudesta. Sokeriliemi oli mielestäni ihan kohtuullisen makuista, vaikka en normaalisti edes juo makeita. Lisäksi olin sen verran väsynyt, että nukuin vain sängyllä ne odotusajat ennen verikokeita. Kävin siis lähinnä nukkumassa siellä Sokerin alkuarvo oli 4 ja loput tulokset kysyn sitten maanantaina äitiyspolilla, kun mennään ultraan.

 

Hei vaan kaikille. Maanantaina alkoi virallinen äitiysloma. Ei sitä tässä arjessa mitenkään huomaa, kun sairauslomalla olen ollut 2kk. Ainoastaan palkkakuitissa lukee palkallisen s-loman kohdalla palkallinen ä-loma.

Neuvolapäivä täälläkin, kuten monella muullakin ollut tällä viikolla. Siellä ei mitään ihmeempää. Seuraava neuvola vasta rv 37, kun mulla on käyntejä Naistenklinikalla sen verran usein.

Rv 34
Painoa tullut 5,9kg lähtöpainoon
RR 121/79
Hb 131
Sf 30
Pää alaspäin tällä kertaa, mutta korkealla, joten vielä voi tapahtua mitä vain.

Sokerit on alkaneet seilailla miten sun sattuu, varsinaisia ylityksiä ei ole kuin yksi. Sokerit yhdistettynä huimaan närästykseen sai minut sitten "raivon" partaalle. Olin päivän vesidietillä, ja silti närästi. Mä en tiedä mitä mä teen. Onneksi huomenna on taas lääkäri Naistenklinikalla, joten pitää kysellä lääkäriltä, jos kerran närästykseenkin on jotain reseptipohjaista helpotusta. Mielenkiinnolla odotan kuitenkin painoarviota, ja paljonko meidän sokerivauva on saanut grammoja kahdessa viikossa. Viimeksi siis rv 32+1 ja painoa 2,1kg.

Allie Vauvojen syntymäviikoista kirjoitelit. Meillä näin:

1. 40+4, 3680g
2. 40+4, 3300g
3. 40+4, 3510g
4. 42 (käynnistetty), 3580g
5. 41+6 (käynnistetty), 4004g
6. 40+1 (käynnistetty kohtukuoleman vuoksi), 4300g
7. 39 (käynnistetty varmuuden vuoksi etuajassa), 3466g

Ja tämä kahdeksas tullaan myös käynnistämään hieman etuajassa.

Maaemo Minulla oli neljännessä raskaudessa kohdunsuu auki 4cm rv 36. Terveydenhoitaja vakuutteli, että kyllä varmaan syntyy etuajassa. Ja kakat, yli mentiin ja reilusti.

Maikki Aikamoinen pakkaus sinulla mahassa. Mies on saanut flunssassa yskiessään kylkiluun poikki, mutta että vauvakin sieltä lapsiveden keskeltä siihen pystyy. Aika hurjaa.

Minä olen alkanut odottamaan synnytystä. En sitä, että tämä vauveli syntyisi ennen aikojaan, vaan, että aika kuluisi nopeammin ja pääsisi tositoimiin. Vaikka tiedän, että tulen kaipaamaan tätä pallomahaa ja vauvan potkuja. Tämä on ehdottomasti meidän viimeinen lapsi, joten tätä en tule enää koskaan kokemaan. On nuo menneiden vuosien kokemuksetkin olleet sitä luokkaa. Täytyy sanoa, että olen ollut onnekas, kun näinkin monta kertaa olen saanut tämän ihanuuden kokea. Terveydenhoitaja kyseli tänään, että joko synnytys pelotaa? Olin vähän mitäh? Ei mua pelota, ei ole koskaan pelottanutkaan. En tiedä sitten sekoittiko johonkin toiseen.

Scala ja Taimi Itunen rv 34 poksis

sydänsydän Sinulle piti vielä laittaa juttua. Kummasta paikasta sinä sait sen lähetteen sinne sokerirasitukseen, neuvolasta vai ä-polilta?

Täällä pääkaupunkiseudulla nuo tietokoneohjelmat ei vissin ole samat sairaalan ja terveysaseman kanssa. Eli tarkoitan sitä, että jos sait lähetteen sokerirasitukseen neuvolasta, saat tulokset jo huomenna omalta th:lta. Jos sait lähetteen ä-polilta niin silloin varmaan saat myös tulokset sieltä.

Minulla nimittäin tuore kokemus kilpirauhastuloksista. Lähete ä-polilta, th ei näe niitä labratuloksia koneeltaan vaan minun pitää odottaa huomiseen ä-polikäyntiin. En tiedä sitten, jos on toisinpäin mahdollista.

 

hmm, paljon tekstiä, joten kommentoin mitä tässä nyt satun muistamaan (mullakaan ei oikein pää enään toimi)..

milas mä oon kans kattonu sitä jenkki sarjaa vauva matkalla; ja siis kommenttina huh; en kyllä ikinä suostuis että mummit, kummit, ja kummin kaimat olis synnytystä seuraamassa.. :O katoin sellasenkin jakson kun perheen lapset oli mukana synnytyksessä, ittelle tuli vaan mieleen, että jotain rajaa; eihän lasten ihan kaikkea tarvitse nähdä.. :stick: luonnollista kyllä (siis synntys), mutta mun mielestä ei lasten nähtävää silti.. :stick:

allie tjoo'o, mun pojat on syntyny rv 36 (raskausmyrkytys) ja rv 37+3 (ihan luonnostaan); elikkä joku tuttu just sano mulle; -sulla on tukalat paikat tiedossa parin kuun päästä... korjailin vaan että kuukaus tässä menee suunnilleen; itse veikkaan meinaan että vaikka la, on huhtikuun 17; tyttö tulee syntymään maaliskuun lopulla.. siis sanokaa mun sanoneen sitten..

ja siis neuvola kuulumisia suluissa edelliset

rv 32+3 (27+2)
paino 61 (60.2) hyvin paino kurissa, ja siis vertailun vuoks normaalisti painan vähä reilu 50 kiloa.. eikä rd ole päässy nostamaan painoa ylimäärästä, kiitos ruokavalion..
turvotusta ei ole, tosin miten sitä voisikaan olla, kun kaikki sokerit ja suolat säännösteltyjä..
pissan stikkaus, no siitä tikusta tuli ihan liikenne valoja muistuttava; sokerit räjähti tumman vihreäks (mut kuuluu diabetekseen); neuvola tädille vilautin ja sanoin mä sain liikenne valot!! se vaan katto vaan että no ei voi mitään, sokereistahan sä oot jo kärähtäny..
verenpaine 123/73 (130/76) hyvissä mennään siis..
hb; 109 (117) rautaa siis ottamaan..
masumitta 28cm! (24) kahdessa aikasemmassa raskaudessa ollu tollanen luku vasta yli parin viikon päästä.. :O jätti tyttöä odottoessa.. :O
ollaan raivotarjonnassa ihan niin kun epäilinkin..
vaavin syke 150 (140)
liikkeet ++

 

Ompa tänne parissa tunnissa tullut paljon juttua!

Tuohon paniikkihäiriöjuttuun piti tulla kommentoimaan kun sydänsydän ja Dolores ovat siitä puhuneet..

Mullahan kävi niin, että sain lievän paniikkikohtauksen vähän vajaa vuosi sitten.. Miehen kanssa sitten mietittiin, että mistä johtuu ja mitä vikana.. Mies epäili vahvasti masennusta, ja toi työpaikaltaan BDI-lomakkeen, jolla sitä masennusta mitataan (mies on psykiatrinen sairaanhoitaja). Pisteet näytti keskivaikeaa masennusta, ja lääkäri sitten vahvisti diagnoosin seuraavalla viikolla.. Kesällä sain sitten rauhoittavia, kun ahdistus/paniikkikohtauksia alkoi olemaan enemmän, eikä ne itsestään menneet ohi.. Muutaman kerran tämän raskaudenkin aikana olen joutunut niitä ottamaan, kun on ollut niin paha olo.. Tämä siis mun tarina, ehkä vähän meni jo ohi asiankin...

 

Jep. Raskausdiabeteshän se puhkes sitten
Kaikki arvot ihan kirkkaasti yli, et ei tarvii sitä miettiä sitte että onko diagnoosi oikea vai ei...
V-tuttaa ihan p-rkeleesti. Tää lopettais syömisen sitte vissiin kokonaan. Neuvolassa on joku sijainen, joten ennen tiistaita en saa mitään selkoa asiaan tai apua mun valmiiksi aika rajoitetun ruokavalioni fiksaamiseen. Huomenna saan mittarin niin vähän näkee jotakin suuntaa. Onneks la on jo kuuden viikon päästä ja vajaa kaks viikkoa sitten on kakara ultrattu ja todettu ihan keskivertopieneksi.

 

Kotilohikäärme: :hug: Meitä on jomonta jotka on "kärähtäny" sokereista...tsemppiä

Minulla pysynyt sokerit kurissa tuolla ruokavaliolla. Puolet lautasesta kasviksia (pakaste, kesäkurpitsa, tomaatti, kurkku, salaatti yms.) Perunaa ja riisiä en syö nimeksikään.

Leipänä joku "juhlaruis" jossa täysjyvää ja vähän hiilareita ja sokeria. Leikkeleenä kalkkuna. juusto 17% oltermanni.

Rasvaton maito, jugurttina sokeriton (kaupan valikoima sokerittomista on kyllä suppea tai sitten olen vain nirso)

sitten teen rahkaa jossa 1prk Flora 20% vispikermaa ja 2prk Ehrmannin mautamatonta rahkaa. Tulee ihanan paksua mössöä jota sitten sekoittelen jugurttiin, marjoihin tai hedelmiin. Hedelmistä olen syönyt omenaa, päärynää ja appelsiinia, kuitenkin vähemmän kuin ennen.

Banaani ja rypäleet ei käy.... liikaa sokeria

Real ruisleipä sai arvot pomppaamaan???

Tässä jotain minkä mukaan minä olen mennyt.

Sitten ei muuta kuin syömään kahden tunnin välein alkuun tuntui että ei kai TAAS syömään

 

Kiitti Pomm! Maitorasvasta en voi tinkiä kun en syö lihaakaan ja aika harvakseltaan kalaakaan. Mutta jos marjoja saa syödä ja edes jotakin hedelmiä niin jo näkyy valoa tunnelin päässä. Mä mittailin tammikuun alussa kotona jonkin aikaa ja arvot oli tosi matalia. Nyt on kyllä erilainen olokin. Jos olisin menny ajoissa sokerirasitukseen, en varmaan olis edes jäänyt kiinni.
Kävin just kaupassa ja koetin käyttää järkeäni, joka sattuneesta syystä ei oikein luista
Ostin partaäijää, avokadoja, vihanneksia, kalaa ja linssejä, sekä ekstrasatsin rasvasia maitotuotteita. Pitää vaan opetella jättämään sokeri pois, muuten en pysty muuttamaan juurikaan ruokavaliotani. Ehkä just jonkun banaanin voin vielä karsia. En oo tottunut juomaan vettä vetenä, mutta kai sen oppii. Onneks ollaan jo loppusuoralla. Ärsyttää vaan
No kai se on parempi olla tiedossa, että jos vastasyntyneellä on jotain...

 

Scala: Sain lähetteen neuvolasta. Labrasta sanottiinkin, että tulokset sais jo huomenna itse soittamalla neuvolaan, mutta ajattelin, että jaksan odottaa maanantaihin Jorviin asti (kysyin, että näkeekö ne Jorvista sen tuloksen ja labra sano, että näkee).

 

Heippa kaikille=)!

Täällä ollaan vielä yhdessä koossa... Päiviä laskeskelen, koska saa taas liikkua normaalisti. Turvonnu olo, paikat jäykkinä, kun ei voi käydä lenkillä tai mitään... Nukkumisesta ei oikein meinaa tulla öisin mitään kun lonkkia, selkää ja jalkoja särkee, eikä hyvää asentoo löydy... Silti yritän kovasti nauttia tästä loppuajasta, kun tietää että tää on meidän viimeinen vauva:'(

Meillä vauvat syntyny seuraavasti; esikoinen (poika) 40+6 3820g 51cm, toinen (poika) 40+2 3830g 51cm, kolmas (poika) 41+6 (kalvoja pyöräytetty) 4660g 52cm, neljäs (poika) 39+6 3225g 48cm, viides (tyttö) 39+6 (kalvoja pyöräytetty) 3250g 49cm.
Meillä kahden kohdalla on pyöräytetty kalvoja edellisenä päivänä äippäpolilla, kun käynnistys on päätetty tehdä seuraavana päivänä, mutta pelkästään jo kalvojen pyöräytys on saanut synnytykset käynnistymään. Eli varsinaista käynnistystä en oo kokenu... Tälläkin kertaa käynnistys on sovittu rv39, mut en tiedä selviänkö ihan sinne asti...
Kolmannen kohdalla mulla oli myös kivuliaita supistuksia, ja luultiin että syntyy ennenaikaisesti, mutta meni sit melkein kaks viikkoo yli. Mut supistelut ei ollu kyllä ihan yhtä pahoja kun nyt, ja niitä ei ollu ihan yhtä tiuhaan... Mut nähtäväks jää=)!

Hyviä vointeja kaikille ja toivotaan vauvoille vielä kasvuviikkoja siellä masuissa:heart:!

anna79 ja PikkuKuu 33+3:heart:

 

No nyt on käyty Tayssissa äippäpolilla ja sain noottia ruokavaliosta. Tiesin sen kyllä iteki ku oon karkkia syöny ja iltapalaa en ollenkaa yleensä. Eli nyt pitää ihan kaikki herkut jättää pois ja insuliinia sain sitte pistettäväksi illalla. Jos ei viikkoon vaikuta aamuarvoihin nii sitte otetaa vielä ateriainsuliini aamupalalle. Ja aamusin pitää vielä mittailla sokereita ja pari kertaa viikossa päivä/iltaruuan yhteydessä.
Nyt sitte opetteleen lounaan ja iltapalan syömistä ja tosiaan unohtaa noi herkut nyt synnytyksee asti. Ehkä tän kuukauden jaksaa Sit ku mulla on ollu noita supisteluita nii ei kuulemma enää ees estellä jos lähtee käynnistyyn. Toivotaan nyt et kuiteki vielä viihtyis tuola mahassa

Vauvalla oli kaikki hyvin ja keskikäyrillä menee. Painoa sai arvioksi 2350g.
Painoa oli itelle tullu viime neuvolakäynnin jälkee (viime tiistaista) 300g eli ei onneks oo pompahtanu kauheesti.

HF 34+2

 

Olipa taas kamala yö, supisteli monta kertaa ja välillä vauva oli niin kummallisessa asennossa, että mahanahka joutu tosi koetukselle, kävi tosi kipeää kun yritti kylkeä kääntää.
Minäkin oletan tämän vauvan syntyvän etuajassa ja niin lääkärikin sanoi kun aiemmat lapset on syntyneet vko 36 ja 38..ei siinä muuta muttako synnytystapa-arvio ultra on maaliskuun lopussa ja epäilen olenko silloin enää edes raskaana
Taidan neuvolassa kysästä josko sitä vois aikaistaa..
Milas taisi kysyä murkkuikäisten suhtautumista raskauteen ja vauvaan: aivan mahtavasti ovat asian ottaneet, huolehtivat etten rehki ja kanna raskaita kauppakasseja, juoruavat miehelleni jos teen lumitöitä, en saisi tehdä mitään supistusten vuoksi. Näin isot lapset osaavat jo kyselläkkin kaikenlaista, mihin en osaa edes vastata, on otettava selvää. Pikkunen tulee olemaan kyllä onnellinen isoista veljistään.

äizikkä mullakin oli esikoiselta raskausmyrkytys, kouristelin synnytyksen jälkeen useita kertoja ja olin teholla 2vrk, juuri hengissä selvisin.

kotilohikäärme ja muutkin sokereita tarkkailevat, kovat tsempitykset teille, ei kuulosta helpolta eikä mukavalta tuo teän homma, taitaa olla ainoa vaiva jota mulla ei ole ja olen siitä kiitollinen.

Minun pojat ovat olleet syntyessään 2900g ja 3200g minun mielestä ihan sopivan kokoisia vaikka ovatkin etuajassa syntyneet. Tämän tulokkaan mahan kasvukäyrä menee ylärajan yläpuolella..
sillä tässä meinaa vähän jänskättää kuinka aikasin hän päättää syntyä.

Maikilla on kyllä käynyt erikoinen tapaus, melkein jo naurattais jos ei tietäis että se tosiaan voi käydä kipeää, onneksi olet jo parempana : )

Joku muistaakseni kärsi unettomuudesta, täällä myös, viime yönä tuli sohvakeikka. En viitsi miestä herättää äänekkäällä pyörimisellä ja hyörimisellä, joten lueskelin pari tuntia. Mutta ei se aamu-unikaan enää kovin levollista ole, yhtä kellon vahtaamista.

Onneksi luvannut lauhtuvaa viikonlopuksi jospa pääsisi ulkoileen


ElliLei 33+1