Huhtikuun Hurmurit 2013 *Meidän Kuu!*

Ja tadaa!!!! Ylläri pylläri- täällä EDELLEEN!!!!!!

Enää äen tiedä itkeäkö vai nauraa... Eilen oli varmaan koko raskauden surkein päivä Mieli oli niin maassa, että olin koko päivän aivan itkuinen ja jopa todella vihainen tälle mahalle. Illalla tuo olo sitten palkittiin kolme tuntiä säännöllisesti tulevilla supistuksilla, mutta kas, edelleen todella voimakkaita, mutta kivuttomia olivat, joten odoteltiin kotona vain, että ne taas loppuivat Tänään ollut "normipäivä", eli joitakin voimakkaita, mutta mitään kipua en ole saanut vieläkään tuntea kertaakaan... Päätin, että viimeistään yöllä menee lapsivedet. Nyt tälle mammalle riitti tämä odotus. Huomenna ois se neuvola, johon en aio enää joutua ja jossa sitten vaadin käynnistystä loppuviikkoon, vaikka olenkin jo synnyttänyt

Hassua Pihlaja, miten täälläkin menee niiiiin eritavalla kaikki kuin esikoisesta! Mulla alkoi silloin kaksi iltaa aiemmin harjoitussupistukset ja sitten menivätkin jo vedet. Nyt näiden supistelujen kanssa ollaan elelty puolesta välistä asti ja näitä voimakkaampia on tullut jo kolme viikkoa, eikä vieläkään mitään! Jotenkin en usko, että supistusten vuoksi sairaalaan lähden, joten kuumeisesti vaan koko ajan odotan, että milloin se "pato puhkeaa".... Hermohan tällaisessa jahkaamisessa alkaa tosiaan mennä. Jospa vaan marssisi synnärille ja sanoisi, että nyt kun kerran tänne asti tultiin, niin käynnistetään homma saman tien!

Turhautuneisuutta tihkuva sipulisankari 40+6

 

Moikka.

Ja ONNITTELUT kaikille vauvan kainaloonsa saaneille!!!! Paljon teitä jo on!

Täällä myös yks turhautunut hautoja edelleen yhtenä kappaleena. Laskettu aika oli tiistaina. Erilainen odotus ollut myös mulla verrattuna neljään aikaisempaan. Nyt on supistellut puolivälistä asti, kun aikaisemmiis odotuksiis supparit on alannu vasta oikeastaan silloin, kun on ssanut lähteä synnyttämään. Nyt on välillä jo supistellut kipeästi koko päivänkin kymmenen minuutin välein. Välillä välit on ollut lyhempiäkin. Muutamana viimepäivänä on sitte ollu rauhallisempaa, supistellu silloin tällöin mutta ei mitään niin säännöllistä. Kattotaan nyt, kauanko täs vielä pitää hautoa.

Tiistaina mulla olis tulossa neuvola, johon en Sipulisankarin tavoin aio mennä... Saappa nähä... Sieltä sitten laitetaan lähete äitipolille ja käynnistelyt aloitetaan ehkä jo perjantaina tai viimeistään maanantaina. Näin neuvolatäti sanoi. Toivon, ettei tartte sinne asti mennä, eikä käynnistykseen todellakaan. Lähtis nyt vaan ittestään käyntiin.

Vähän murehdututtaa miten isoksi tuo ipana tuolla masussa on jo kasvanut. Mutta kai se sopii syntymään, niinku aikaisemmatki muksut.

Mielialat vaihtelee, mutta pääsääntöisesti on aika masentavaa, kun ei enää mitään jaksa tehdä ja jokapaikkaa kolottaa. Sais vaan jo tuon vauvan syliin, masun ulkopuolelle!!

Tsemppiä vaan kaikille kärvistelijöille vielä loppurutistukseen!

silkkii ja itu 40+5

 

Täälläkin vielä yhes koos.. Turhautunut olo rupee muuttuun semmoseksi fiilikseksi, että ihan sama millon tulee. Tulee se sieltä kuitenki jossain vaihees. Ihassama..

Toivon kyllä, ettei tarttis käynnistystä vaan lähtis iteksiään.

Tsemppiä hautojat!

MizzyMazzu ja Möhkis 40+4 :heart:

ps. Niin ja onnitteluita vauvautuneille!! :flower:

 

Täällä myös masu pinkeänä odotellaan pullaa syntyväksi. Ei oireita mihinkään suuntaan. Vielä riittää kärsivällisyys oikein hyvin.

Tatja+pikkuinen 39+2

 

No nyt taitaa vihdoin olla tämän mamman vuoro lähteä Pari tuntia kipeitä yltyviä supistuksia takana ja hieman veristä vuotoa... Täällä laitetaan aamutoimia kuntoon ja katsotaan mihin tilanne vie, joka tapauksessa lupaavalta näyttää! JES! opcorn:

Sipulisankari & Narsku 41+0 POKS!

 

Oijoijoi, taitaa tosiaan sipulisankari päästä tosi toimiin!! Jee!!

Täälläkin vielä yhtenä kappaleena keräyksessä oli tosiaan valkuaiset koholla niin edelleen keräys jatkuu.. Lääkäri kiertää kohta ja saan tietää miten edetään, tällä hetkellä siis on suunnitelmana laittaa ballonki tänään, kun edellisen sektion takia täytyy käynnistellä varoen.. Eli luultavasti jossain vaiheessa tällä viikolla mulla on nyytti sylissä..

Huonekaveri on edelleen sama, ja ois kyllä niin kiva päästä salin puolelle omaan rauhaan..

Esikoinen on pärjännyt tosi hyvin, se kun on aiemmin ollu sellanen äitiin tyttö , luulen että reagoi mun poissaoloon vasta sitten kun menen taas kotiin iltaisin soittaa ja kysyy että jäitkö sinne yöksi... Ja huomaa joka kerran että mulla on uus mekko

Mulla on pulssi TOSI korkeella.. 100-120 vaikka käyrillä ollessa tosiaan olen ihan liikkumatta.. Koko ajan on hirveen hengästyny olo ja sellanen tukala..tämänkin takia toivon että vauva jo syntyis...

Isosti tsemppiä kaikille kanssa hautojille, ja varsinkin teille joilla laskettuaika on jo ohitettu!!!

M-m & hippu 39+1

 

Kovasti paljon tsemppiä matkaan Sipulisankarille!

Täällä näytti lupaavalta vielä tuossa puoli yhden aikaan yöllä kun pakkailin jo sairaalakassiin viimeisiä puuttuvia tarpeita mutta ei sitten kuitenkaan tarvinnut lähteä. Mutta kyllä vaan oli jo tosi kipeitä supistuksia ja ne kesti ja kesti vaan! Ja kahteen otteeseen heräsin vielä sen jälkeenkin kun selkäpuolellekin sattui niin pirusti. Kävin ottamassa Panadolin ja täytin kuumavesipullon, joka nojaili alaselkää vasten seuraavat tunnit.

Tänään neuvola-aika, pääsee moikkaamaan parasta ystävääni kätilöä, joka lupasi tytön syntyvän viimeistään viime keskiviikkona... Taidanpa neuvoa, että jättää muille lupailematta moisia. Meinaan kyllä pyytää tsekkaamaan miltä ne paikat nyt näyttää... Mutta ilman mitään tarkempia veikkauksia, kiitos Jotenkin vaan kun on supistellut on/off viime päivät niin autolla ajo ei oikein houkuttele, eli taidanpa pyytää miekkosta kuljettajaksi ettei tartte parhaassa tapauksessa jossain bussipysäkillä yksinään puuskutella.

Hyvää maanantaita kaikille ja tsemppiä niin synnytyshommiin kuin hautomoihinkin!

Pihlaja79 ja Typy 39+4

 

Sipulisankarilleonnenpotku takapuoleen, hyvin se menee! Jo ois sunkin aika jakautua

Onnea taas nyyttinsä hakeneille!

NatteMulla jäi synnärille 4kg!! Vauva paino 4,426kg eli turvotuksen takia ei painonlasku näy mulla ainakaan heti, kun mahakin oli heti synnytyksen jälkeen niin iso kuin ei ois synnyttänytkään.. mä en ymmärrä kyl kun jotkut sanoo et 10kg jäi synnärille... Ekan vkon aikana turvotus laski ja samal painokin 3,5kg, tokan vkon aikana viel 2kg. Eile kuopus kyydissä pyöräilin 8km, oli niin hieno keli ja ihan rauhallista vauhtia, jälkivuotoo viel vähän.

Viime yönä vauva nukku 4,5h. Mekin annettu tuttia, eipä tarvii aina tissi olla suussa. Aamusta vauva pulautti isot määrät maitoo. Ke:na mies palaa töihin, apua, mikähän kaaos tiedossa..

pyykkiä riittää täälläkin! Talvivaatteiden pesua kans, jospa se kesä tulis nopeemmin!

vauvapuolelle siirrytäänkö kun kaikki jakautunu? Pystyykö tekee suljetun ryhmän? Niin vois nimiä ym paljastaa kun ei kaikkien luettavissa. Meil nimi vieläkin mietinnässä!!

Manzana+neiti 2vko 5pv

 

Voooi sipulisankarille tsemppiä!! Ihanaa!

Pihlaja, autolla-ajo ei todellakaan oo mitään kivaa, jos supistelee. Kokemuksesta tiedän miltä tuntuu kipeä supistus ja yrität siinä sitten nostella jalkoja polkimilla ja ohjata autoa. :|

Omaan oloon ei mitään kummempia eilisen kirjoituksen jälkeen. Yö meni katkonaisesti, niinkun jo kauan on mennyt. Ja päikkärit tuossa sain nukuttua äsken. Nyt hakemaan kuopusta kerhosta.

silkkii ja itu 40+6

 

Moro Mammat!

Onnittelut kaikille pienen kultansa saaneille ja voimia vielä niille joilla h-hetki on edessä!

Olen kyllä lueskellut viime viikkoina näitä juttuja täällä, mutta kommentoiminen on ollut olematonta sitten sen alkuraskauden. En aio pyydellä anteeksi, että tämäkin on "omanapainen" kommentti. Eikö tämän palstan yksi tarkoitus ole se, että voi lukea muiden kokemuksia? Jossain vaiheessa tuli olo, etten halua edes lukea miten muilla menee. Sitä alkoi helposti näillä raskausaivoilla ajattelemaan asioita liikaa. Varsinkaan kun työni puolesta en tiedä muista kuin pahasti pieleen menneistä synnytyksistä ja perhepiirissäni syntyi kuukausi sitten vauva, joka joutui suoraan salista teholle ja vietti ensimmäiset viikot sairaalassa. Näiden seurauksena "pääsin" sitten pelkopolille rv 37 ja siellä lähinnä ihmeteltiin, miksi tulen niin myöhään sinne. Suhtautuminen oli aika nuivaa, enkä kyllä koe saaneeni minkäänlaista tukea sieltä, vaikka varmasti parhaansa tekivät. Itseni puolesta ei pelota pätkääkään, vauva on se mikä huolettaa. Raskaus on kuitenkin tähän asti ollut normaali, joten täytyy koittaa uskoa vaan, ettei meille tarvitse käydä samalla lailla kuin niille, joilla synnytys on mennyt huonosti. Mutta kun ne hormonit ja tunteet...

Kaikesta huolimatta me odotetaan miehen kanssa tätä vauvaa kuin hullut puuroa. Koitan pitää luottavaisen mielen päällimmäisenä ja uskoa siihen, että kaikki menee hyvin. Ja vaikka ei menisikään, niin eiköhän sitä jotenkin selvitä. Kahtena iltana on reilun kahden tunnin ajan ollut kipeämpiä supistuksia kestoltaan 60-90sekuntia ja noin 10 minuutin välein, eli jotain tuntuu tapahtuvan.

kishuli 39+1

 

Vihdoin Sipulisankari! Paljon tsemppiä loppurutistukseen!

Ja isosti voimia myös muilla masun kanssa kärvisteleville!

Manzana mäkin kannatan sitä suljettua ryhmää. Olis kiva tosiaan vähän avoimemmin kertoilla vauvajuttuja ja muuta. Osaako joku tehdä sellasen suljetun ryhmän?

Kishuli ei tarvitsekaan pyydellä anteeksi. Täällä saa kirjoitella ihan siten, kun itsestä hyvältä tuntuu. Kovasti tsemppiä myös sulle loppumetreille!

Sitten olis kysymys koskien vauvan jalkoja. Onko muiden noin viikon ikäisillä vauvoilla edelleen jalat tosi kippuralla tossa keskellä? Meidän vauvalla on ja mua pelottaa se lonkkaluksaatio, kun toinen lonkkahan napsui silloin lähtötarkastuksessa.

Natte ja Tinja 5vrk (jolle tuntuu olevan hirmu vaikea päättää nimi)

 

Hei Natte! Kurkkasin tätä keskustelua ihan sattumalta - olen itse tuolla lokakuisissa.
Olet huolissasi lonkkaluksaatiosta ja ajattelin, että laitan muutaman lohduttavan sanan:

Eli meillä esikoisella huomattiin myös sairaalan lähtötarkistuksessa, että lonkat (molemmat) tuntuivat lonksuvan. Meille sanottiin myös, että saamme lähetteen tarkempiin tutkimuksiin. En niissä höyryissäni osannut paljoa ajatella asiaa. (vauva ei pitänyt jalkojaan erityisen koukussa)

Mutta siis muutaman päivän päästä (alle viikon ikäisenä) menimme siis näyttämään vauvan lonkkia Jorvin sairaalan lastenkirurgiselle osastolle (missä muuten oli aivan ihana lääkäri ja hoitajat). Molemmissa lonkissa siis lonkkaluksaatio - ja vauva laitettiin saman tien lonkkalastaan. Minusta tuntui todella pahalta, en ihan heti voinut käsittää asiaa ja porata vollotin oikein kunnolla katsellessani, kun vauvaani laitettiin lastaan... Oli varmaankin vaikeimpia hetkiä mulle.

Lastaa vaihdettiin pari kertaa isompaan ja vauva oli lastoitettuna siis kaksi kuukautta. Sen jälkeen seurantaa oli ensin parin kuukauden välein, sitten puolen vuoden ja puolentoista vuoden kohdalla sanottiin, että joskus 3 vuoden kohdalla meidät kutsutaan kontrolliin. Kävin vauvan kanssa myös fysioterapiassa lastoituksen poiston jälkeen noin puolen vuoden ajan, koska liikekehitys jäi alkuun jälkeen. Tosin vauhdilla otettiin kiinni.

En halua pelotella, sillä lonkkalasta on todella helppo tapa hoitaa vastasyntyneen lonkkaluksaatio. Ja sillä vältetään kivuliaita kulumia ja aikuisiän leikkaushoitoja. Ja tuloksena on täysin normaalit lonkat.

Meillä lääkäri silloin heti lastaa laittaessa lohdutti, että ainoa, jolle lonkkalastasta jää traumoja on äiti. Kun asia hoidetaan vauvana, lapselle siitä ei jää mitään muistikuvia. Vauvan hoito on alkuun ehkä haastavampaa, mutta siitä selviää takuulla. Ja pienimmät vauvanvaatteet jäivät meillä käyttämättä, kun vaatteet piti pukea lastoitetun lapsen päälle.

Meille varoiteltiin, että 75 prosentin todennäköisellä myös toisella lapsellamme on sama ongelma syntyessään, mutta kun siitä on kerran selvinnyt, lonkkaluksaatio ei todellakaan ole suuri vaiva. Ja ehdottomasti olen nyt asiaan perehdyttyäni sitä mieltä, että lastahoito kannattaa, jos on hiukankin epäilystä, että lonkkien kupit eivät ole kunnolla ehtineet kehittyä.

Lonkkaluksaatio tuntuu olevan suurimmalle osalle odottajista vieras juttu ja tulee aina esikoisten kanssa yllätyksenä. Toivon teille perheenne kanssa onnea matkaan!
Vaikka edessä olisi lastahoito (aina siihen ei ole edes tarvetta, vääriä hälytyksiäkin voi olla, mutta juuri siksi kontrollikäynnit ovat tärkeitä), kyseessä ei ole vakava vamma tai koko loppuelämää pilaava asia. Meillä 2-vuotias liikkuu, hyppii ja juoksee yhtä vinhasti kuin ikätoverinsakin.

 

Mindille ja nanenille onnittelut vauvasta (eihän muita??)

Olen käynyt lueskelemassa mutta en ole puhelimella alkanut naputtaa sitten sen enempää.

Sipulisankarille tsemppiä ja ihanaa että pääset tositoimiin.

Kishuli, ei täällä lasketa kuka mitenkin paljon kirjoittelee, kukakin omaan malliin.

Tsemppiä kaikille jotka vielä nyyttiään odottaa, sieltä se tulee kyllä ja mansikka-maijalle erityistsempit osastolle ja "ihanan" huonetoverin kanssa..


Me päästiin pörriäisen kanssa tänään kotiin

Täytyy yhtään liioittelematta sanoa, että mun maailma muuttui yhdessä yössä tuon tytön takia. Tästä se elämä vasta alkaa. Oon niin läpeensä rakastunut tuohon :heart:
En tiennyt että näin voi jotakuta kohtaan tuntea ja ne antoi toin pikku makkaran mulle vielä kotiin sieltä sairaalasta!

Hormoonimyrsky on ollut melkoinen ja sairaalassa kun vauva itki, niin minä itkin kun toisella kylmä vaatteet vaihdossa ja leuka väpätti ja oli vaan niin säälittävä. Ja itkin kun lähdin tänään sairaalsta pois, kun siellä oli niin turvallista ja nyt pitäis tuo pitää kotona hengissä.. huh huh, sanon minä

pari ekaa yötä sektion jälkeen oli tosi huonoja, koski aika paljon vaikka jo leikkauksen jälkeen pääsin jaloilleni ja katsoo kun mies hoiti vauvaa. Imetys lähti ihan ihmeellisen hyvin liikenteeseen ja jo toisena päivänä pasahti maito tisseihin... oon lukenu kuullu ja ymmärtänyt, että se maito nousee, mutta ois nyt joku voinut varoittaa, että musta dolly parton tulee.. sain jyväpussin ensiavuksi kipuun. Yöhoitsut auttoi hienosti vauvan hoidon kanssa siirrellen tissiltä toiselle. Sairaalassa nukuin enemmän kuin huonosti ja nyt tavoitteena kun mies on kotona isyysvapaalla niin saada vähän tasattua univelkoja.

Sektio meni hyvin itessään. Pari kertaa tippui verenpaineet, ihan pysyivät normaalin rajoissa, mutta kuulema toiset ovat herkkiä ja tuntevat sen huonona olona ja mulla tuli tosiaan ihan semmoinen olo, että taju lähtee ja siitä nousi paniikki ja oli semmoinen kammottava olo, mutta heti kun antoivat nostavaa lääketta niin oli taas mukana. Kyynel vierähti kun kuulin vauvan parkaisun ja hetken aikaan sain olla poskiposkea vasten vauvan kanssa ja sitten vauva ja mies lähti osaltolle ja minä jäin paikatavaksi ja heräämöön.
Mies oli pitänyt vauvaa osaltolla ihokontaktissa paidan alla ja kun tulin osastolle niin sain vauvan heti viekkuun ja ensi imetykselle.
Positiivinen kokemus kaikenkaikkiaan ja täytyy sanoa nyt, kun tuo maailman ihanin tyttö on tuossa, niin loppujen lopuksi tuliko hän sektion vai alatiesynnytyksen kautta, niin ei voisi vähempää kiinnostaa

Sinne vauvapuolelle olisi kiva siirtyä kun hautomo-osasto saa vauvat syliin.

On tää vaan niin hienoa

Toive ja pörriäinen 4vrk

 

Kiitos Fenixlintu, kun tulit kertomaan oman kokemuksesi! Ihanaa, että sulla noin positiivinen kuva siitä hoidosta. Lohdutti paljon toi sun kertomus. Mulle tosi vieras juttu toi lonkkaluksaatio ja asia hämmentää vaikka tämä vauva on jo meidän neljäs. Aikasemmilla lapsilla ei ole ollut ongelmia lonkkien kanssa vaikka joukossa yksi perätilavauva, joilla useammin lonkkaluksaatiota esiintyy. Tuli siis todella puun takaa lääkärintarkastuksessa se, että vauvan lonkka napsuu. Me saimme myöskin ajan sinne Jorvin lasten kirralle ensi viikon torstaille, kun vauvalla ikää kaksi viikkoa. En yhtään tiedä kuinka suuri todennäköisyys on, että joutuu lastaan. Ajatus hiukan ahdistaa, mutta toisaalta hyvä, että tämä vaiva on hoidettavissa ja vielä ilman leikkauksia. Paljon pahempaakin sitä saattaisi tulla esiin. Ja tosi kiva, että teillä esikoinen on ihan normaalisti liikunnallisesti kehittynyt lapsi ja tosiaan lastoituksesta jää trauma vaan äidille. Kiitos vielä sulle ja onnea lokakuisen vauvan odotukseen! :heart:

Toive, mulla kans aikamoiset hormonimyrskyt on koettu viime päivinä. Kotiutumispäivänä vollotin, kun lapset oli meitä niin iloisena vastassa ja taapero tuli heti syliin halimaan. Eilen vollotin miehelle, että en jaksa järjestää esikoisen synttäreitä. Vollotuksen lisäksi suutun ihan pienestä. Viikonloppuna suutuin verisesti, kun mies ehdotti pojan tulevaan huoneeseen jotain fudisjoukkueen logolla varustettua verhoa. Ärsytti, kun mä olisin halunnut sisustaa sen hienoksi ja sit mies menee puuttumaan asiaan. :kieh: Ihanaa, että sulle jäi positiivinen kokemus sektiosta.

Huomenna käydään näyttämässä vauvaa synnärillä aikaisen kotiutumisen takia. Ihan kiva, kun mulla on muutama kysymys askarruttanut mieltä. Vauvalla on iso pahka päässä ja sitä olen ihmetellyt, kun olen netistä lukenut (tiedän, ei aina kovin järkevää), että pahka tulee imukuppisynnytyksessä tai pitkittyneessä ponnistusvaiheessa. Ja imukuppi ei ollut käytössä ja ponnistusvaihe kesti 5 min, joten haluaisin tietää, mistä se pahka sitten on tullut. Toinen asia, mikä mietityttää on vauvan verestävät silmät. Ne veresti heti syntymän jälkeen ja edelleen ovat samanlaiset. Silloin en niin ollut huolissani, kun ajattelin johtuvan vaan nopeasta synnytyksestä, mutta nyt on sekin alkanut huolestuttamaan. Mä en ymmärrä, miksi musta on nyt tullut tällanen huoliheikki. Keskiviikkona tuleekin sit neuvolantäti kotikäynnille.

Natte ja Tinja 5vrk

 

Täällä edelleen yhtenä kappaleena :/
Eilen laitettiin se ballonki, yöllä jotain pientä supistelua, nyt aamulla ei enää mitään.. Käyneille kuitenkin joitain supistuksia piirtyi ja lääkäri kävi nykimässä ballonkia, ja ta daa, sieltähän se lumpsahti.. Nyt sitten pienen pienellä oksitosiini määrällä yritetään saada lisää supistuksia ja niille tehoa.. Salin puolelle siirryin tarkkailuun juuri... Huih, tässähän alkaa ihan jo jännittää

Mutta parasta tässä on tällä hetkellä se että mulla on OMA rauha kun olen huoneessa yksin

Jonohan sipulisankarilla alkaa olla nyytti sylissä

Tänään on meidän esikoisen 4v synttäri päivä.. Se vähän nyt harmittaa etten sitä taida tänään nähdä.. Ja jännää jos tämä vauva syntyy tänään.. Sit ois molemmilla sama syntymäpäivä.. Eli jos vaikka menis edes pikkuisen huomisen puolelle

Jänskääjä m-m & hippu 39+2

 

hei!

Meille syntyi kolmen tunnin synnytyksen jälkeen sunnuntaina klo 12.35 poika vauva.
mitat 4145g ja 50,5cm.
Synnytys meni hyvin vaikka hartioista vähän jäätiin jumiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Olo mitä onnellisin! :heart:

orpk+ poika 2vrk

 

Täällä käyty jälleen painokontrollissa neuvolassa ja vihdoin ollaan kunnon nousussa! Painoa oli tullut 4vrk 185g Lisämaitoa pitää jatkossakin antaa, mutta sitä voisi pikkuhiljaa alkaa vähentää jos vauva vaikuttaa tyytyväiseltä. Yhtäkkiä ei kuitenkaan saa lopettaa kokonaan. Joku kyseli korvikemerkistä. Meillä juodaan valion Tuutia, ihan siksi, että on suomalaista. Mutta vauvan mukaan mennään, jos hän tarvitsee lisämaitoa, niin sitten sitä hänelle annetaan vaikka koko ensimmäisen vuoden Tärkeintä on, että pieni voi hyvin ja kasvaa:heart: Ja minä yritän muistaa, että imetys ei ole minunkaan äitiyden mittari Täytyy yrittää nyt nauttia tästä vauva-arjesta täysillä, kun tämä mitä todennäköisimmin on meidän viimeinen lapsi.

Muutenkin menee oikein kivasti. Vähän jännittää huominen, kun mies palaa töihin ja me jäädään poikien kanssa kolmisten. Vauva tuntuu "rennommalta" tapaukselta kuin esikoinen aikanaan, vaikka kyllä hänkin aika ns. helppo vauva olikin. Tulokas on todella tyytyväinen oloonsa. Ainoastaan nälkä ja vaatteiden pukeminen ja pyllyn pesu kirvoittavat itkuun

Suljettu ryhmä ois kyllä kiva. Itse kirjoittelen edelleen tuolla heinäkuiset 2011 kerhossa, mutta en minä osaa sitä ryhmää luoda :ashamed:

Onnittelut taas kaikille vauvan saaneille:flower: ja edelleenkin tsempit kärvistelijöille!

Hjannah&Pallero 2 viikkoa:heart:

 

Mulla on vauvan synnyttyä jäänyt kirjoittelu kokonaan. Poikamme on nyt kuukauden ikäinen ja vieraita on käynyt kovasti poikaa ihastelemassa. Ihana lapsihan tämä on. Yöllä joudumme heräämään parin tunnin välein syöttämään, vaikka vauva onkin pulloruokinnalla. Mulla ei maito kaikista yrityksistä huolimatta lähtenyt nousuun, joten en voi imettää. Eli turhaan tewhtiin lääkitykseeni muutokset imetystä silmällä pitäen... No, pitää nyt katsoa, tarviiko lääkitystä uudelleen lisätä nyt kun se on mahdollista.

Aiommeko perustaa jonkin ketjun vauva-arjesta sitten kun kaikki ovat nyyttinsä saaneet? En tiedä jaksanko enemmälti kirjoitella, mutta onhan se kiva välillä lueskella ja vaikka purkaa mieltään, jos on tarve. Jotenkin menettänyt merkityksensä tuo kirjoittelu nyt kun vauva on tässä. Netissä ei tuu notkuttua lähimainkaan entiseen malliin. Kaikkea hyvää kaikille vauva-arkeen!

 

Onnea orpk86!! :flower:

Me käytiin tänään siellä lastenpolilla pojan kanssa niiden sydämestä kuuluneiden ylimääräisten äänien takia. Otettiin verikoetta, paineet ja saturaatiot, EKG, röntgenkuvaa, lääkäri kuunteli sydäntä pitkään ja hartaasti ja poika tietysti punnittiin. Kaikki muu oli varsin hyvin, paitsi paino mikä ei ollut noussut lainkaan niin hyvin kuin lääkärin mielestä olis pitänyt. Syntymäpainoon vielä melkein 200g matkaa ja se pitäisi kuulemma saavuttaa 2 viikon ikään mennessä, eli ensi perjantaina.. Lisämaitoa olis siis annettava joka syötöllä.. Helpommin sanottu kuin tehty, kun jätkä nukkuu tyytyväisesti jo rinnalle niin lisämaidon saakin sitten väkipakolla tuputtaa.. Yritän olla stressaamatta, mut musta ois vaan niin paljon mukavampaa syöttää lapsi sillon kun se haluaa syödä, eikä sillon kun lääkärin mukaan pitäisi.

 

Oikein paljon onnea orpk! :flower:

Hienoa Meidän Äiti, että vauvalla kaikki hyvin tota painoa lukuunottamatta. Toivottavasti lisämaito auttaa ja alkaa kasvu miellyttämään lääkäriä. Ymmärrän hyvin, että on ärsyttävää, kun ei voi vaan vauvantahtisesti syöttää. Meidän edellinen vauva syntyi alle 3 kg painosena ja oli inhottavaa herätellä toista syömään kolmen tunnin välein, kun toinen olis halunnut nukkua.

Hyvä, että mansikka-maijallakin alkaa tapahtua. Odotellaan vauvauutisia. opcorn:

Sipulisankarinkin vauvauutisia kovasti odottelen.

Meillä oli tänään se kätilön tarkastus synnärillä nopean kotiutumisen vuoksi. Kaikki oli vauvalla oikein hienosti. Pulssi oli vaan aika korkea ja sitä hetki siinä seurailtiin, mutta asettui sitten normaalirajoihin. Täytyy nyt vaan seurailla vauvaa, jos kovin väsähtää, täytyy soitella sinne osastolle. Ihan normaalilta tuo mun mielestä vaikuttaa ja jo sikiöaikanahan vauvalla oli välillä sykkeet korkeella. Syntymäpainossa oli juuri vauva tänään, joten hyvin tuntuu maito riittävän. Syöttöväli on yleensä sellaset 2-3 tuntia. Ennen nukahtamista saattaa tankata pariin otteeseen lyhyen ajan sisällä. Eilen tosin oli yksi pätkä, kun nukkui yli neljä tuntia. Valitettavasti se pätkä ei ollut yöaikaan. Nyt on vauvakin alkanut tekemään pyykkiä, kun pissit ja kakat tulee vaipasta läpi ja puklujakin on alkanut tulemaan. Noi vaipat on niin hankala pukea hyvin, kun vauva on malliltaan sellanen hoikkajalkainen ja jotenkin ei sitä vaippaa saa tarpeeksi kireälle.

Natte ja Tinja 6vrk

 

Orp86 onneksi olkoon vauvelista hän on ollut sukkela poika

Hienoa Hjannah että paino nousee

Meidän äiti, ihana että kuitenkin sydänjutut kunnossa pienellä. Meillä tuolla sairaalalla semmoisen kikkakolmosen neuvoivat että vähentää vauvalta vaatetta imetyksen ajaksi jos meinaa olla liian tyytyväinen lämpimässä ja simahtaa tissille. Oon sitä välillä käyttänyt kun plikka luputtaa 5 minuuttia ja sitten sammuu.. En tiedä onko tuo ihan peruskikka jo "vanhoille tekijöille" mutta ajattelin jakaa

Natte, onneksi en ole ainoa hormoonimyrskyinen

Karen mukava kuulla sinusta, olenkin miettinyt monasti miten sinulla menee imetys ei tosiaan ole mikään itsestään selvyys, mutta vauvalle se tärkein on että masu on täynnä oli se sitten korviketta tai tissiä ja on puhdasta ja pääsee lähelle.

Viime yönä tuli vähän pissapyykkiä, mutta menee äitin taitamattoman vaipan laiton piikkiin ehkä.

Perhepeti ei ole meidän juttu viime yön perusteella. Minä voin nukkua tietäen että en kieri vauvan päälle, mutta mies vetää liiankin rentoa unta käsiensä kanssa ja tuntuu, että voi vahingossa hujauttaa vauvaa unissaa. Siispä laitoimme pinnikset sivuvaunuksi.

PÄÄNSÄRKY, no ei ole ollut kuin noin kolme vuorokautta. Ei mikään ihan järjetön mutta sillein että koko ajan juilii ja ei ainakaa lisää jaksamisia.. särkylääkettä edelleen vedän haavan takia mutta ei edes se satsi poista kipua. En tiedä sitten onko hartiat jumissa imetyksen, vauvan käsittelyn ym takia. Mies hiero tänään mutta eipä tuo jeesannut. Toki voi olla sitten vaan niin univelkaa että käy kuuppakin ylikierroksilla, mutta saisi jo helpottaa. Juomisesta pidän hyvää huolta, kaks juomapulloo risteilee kämpässä että on aina käden ulottuvilla.

Toive ja pörriäinen 5 vrk

 

SULJETTU KERHO perustettu

Otin vapauden omiin kätösiin ja tein tuonne kerho puolelle nyt "Huhtikuun hurmurit 2013" nimellä kerhon.

EI ole aavistustakaan miten homma toimii, mutta sen ymmärsin, että se on suljettu ja vaan kerhon jäsenet näkevät tekstit ja minun kerhon perustajana pitää hyväksyä sinne haluavat.

Se sitten miten semmoinen pyyntö hyväksyä laitetaan minulle on tässä vaiheessa iltaa hieman epäselvää.. mutta eiköhän se selviä Laittakaa niitä pyyntöjä jos löydätte mistä se tapahtuu niin aletaan pikku hiljaa siirtyä sinne ja otetaan loput hautojat täältä sinne mukaan

"Kerhot" löytyy tuosta etusivulta pienemmällä fontilla kirjoitettuna noiden "KESKUSTELUT" "RASKAUS" "SYNNYTYS" jne laatikoiden alla.

 

Pikainen päivitys...

POIKA syntyi tänään 23.4 klo 18:55, 3610g ja 50,5cm.Ja syntyi kuin syntyikin esikoisen kanssa saman päivänä ja viikkoja oli se 39 + 2

Käynnistys eteni hyvin, mutta sektioon päädyttiin. Tarkempaa tarinaa tulee jahka vain kerkeen..

M-m & hippu 4,5h :heart:

 

Onnea kaikille vauvan saaneille!

En yritä luetella nimiä, ku joku jää kuitenki sit pois.

Suljettu ryhmä saa kannatusta multa!

Vaippojen koko Nyt juuri siirrytään 1- koosta 2-kokoon kun huomenna tulee 4 viikkoa täyteen. Liberoista en tykkää. Yks paketti oli pakko ostaa ku kaupassa ei ollu muita. Pamperssit sopii hyvin. Kestovaippoja on kaapissa vino pino, mut ovat sen verta isoja ettei vielä olla juuri käytetty. Viimeksi alettiin kestoilla siinä 4 kuukauden iässä ja saattaa olla et menee johonki siihen nytki. Ehtii tulla vähän rytmiä elämään ja ei tarvi ostaa uusia kestoja.

Vaippojen falskaus lahkeesta Meillä oli alkuun sama ongelma ku oli niin rimpulat jalat toisella. Joku neuvo täällä (tai sit se oli joku muu ketju) et laittaa teipit vinoon yläviistoon. Se kiristää sit enempi sitä lahkeensuuta. Nyt on pojalla noussu paino sen verta et ei ookkaan enää niin rimpula ja alkaa vaipat pitämään. Harkitsin jo yhdessä välissä villavaippahousujen laittoa siihen kertiksen päälle.

Viikonloppuna tajusin et meillä ei oo enää vastasyntynyttä! Pieni seuraa jo katseella ja pari hymyäkin on tullut :heart: Ja kun pistin beibin lattialle niin sehän viihtyi siinä jumppaamassa! Ei oltu tajuttu ees kokeilla aiemmin. Ja 50- kokoset vaatteet pakattiin pois ja vauva tuntuu sylissäkin jo paljon isommalta.

Mies meni takas töihin tällä viikolla ja tietysti mulle nousi uudestaan 39 asteen kuume (alkoi siis jo viime viikolla) ja ripuli ja esikoisellekkin ripuli... Vauvallakin taisi mahaa vääntää monta päivää ku oli ihan vettä se kakka ja tuli ihan joka välissä. Vieläkin tauti jyllää, mut paranemaan päin. Mut hei, selvisin kahden lapsen kanssa sairastamisesta, jee! Esikoisellekkin pitää antaa kyllä kymmenen pistettä. Niin reipas oli kipeenäkin! : heart:

Ihanalta tuntuu olla jo paljon terveempi ja ihana ajatella huomista päivää lasten kanssa, ku ei tarvi enää vaan selviytyä.

Onnellisuushuuma Mulla alkoi myös jo heti synnäriltä valtaisa onnellisuushuuma ja jatkuu edelleen. Meidän perhe tuntuu niin kokonaiselta nyt ja vauva on vaan niin hurmaava ja tuntuu kuin olisin itsekin jotenkin kokonaisempi. Pystyn jopa ajattelemaan taas sitä talven raskasta saattohoitoa ja surutyötä ja tuntuu että todella tämä syntymä nosti minut sieltä surun ja raskaiden ajatusten suosta.

Moika ja Nuppu ihan kohta 4vk

 

No niin, niin kauan naputtelin et ehti tulla jo kerho Kiitos Toive! ja Mansikka-maijan poikakin maailmaan! Onnea m-m! Ompa jännä että tuli sama synttäri! Te ootte miehes kanssa tarkkoja