***Huhtikuussa hikoilevat***

Ai joku pitää silmällä, että tätä tarpeeksi usein päivittää?

Eilen kävelin n. 10 km, toissapäivänä 16 km, tänään vuorossa 2 spinning-tuntia töiden jälkeen. Oon miettiny, että pääsiskö tän hetkisestä painojumista niillä AKCD Easy Diet -pusseilla? Eilen kaupassa ei ollut lainkaan salaattia! Täytyy sit mennä joku toinen kerta uudestaan eli tänään.

Pitäs taas ostaa uusia farkkuja. Jos hakis vaan Lindexiltä tota samaa mallia mitä mulla on ollu yhden koon pienemmät ni ne ois jo 34. Ne koot on huijausta, sillä en mitenkään ole kokoa 34. Vyötärö kai 27-28 tuuman paikkeilla tällä hetkellä. Koen, että nyt oisin ehkä kokoa 38, mutta vaatekaupoissa mitoitetaan nuo vaatteet oudosti nykyään.a

Pusseilukokemuksia mieluusti kuulisin?

 

Aikamoista tohinaa ollut viikonloppu, oli tytön synttärit yms. On tullut syötyä viikon aikana runsaasti ja liikkumaankaan en ole ehtinyt entiseen malliin. Joten voi pitää ihmeenä tämän aamuisia vaakalukemia, 73,7 kg, eli viikkopudotus 800g Lantioltakin lähtenyt sentti viime viikosta, mikä on oikein mukavaa.

Tämä viikko on taas kiireinen, mutta toisella tapaa. On koulutusta ja pitkiä päiviä, mutta yritän saada niihin mahtumaan sitä liikuntaakin. Tsemppiä kaikille!

 

Miul on menny vaihteeks ihan plörinäksi taas kaikki. Syömiset ollu taas ihan mitä sattuu ku ei oo jaksanu ees yrittää. Ahistus vaan kasvaa, pitäs yrittää rauhottaa ittensä ennen kuin alkaa se himomässytys sit...

 

64,6..... Eilinen pizza ei ainkaan hyvää tehnyt. Sitten mun selkä on taas oikutellut - mä alan olla ihan loppu sen kanssa. Muistan kyllä, että kun se viimeksi näin pahasti meni, oli samanlaista, välillä se oli hyvä ja välillä taas kontattiin. Liikunta on aika rajoitettua ja välillä ihan kotityötkin. Pari kuukautta tää taas kestänyt. Uskaltaiskohan taas tänään kokeilla zumbaa?

 

Mä taas pikaisesti vaan vähän kurkkaan...en ole vieläkään ruodussa. Paino junnaa nyt about paikoillaan, joten nou hätä sen suhteen että olisi hurjassa nousussa.

Mutta kun suotavampaa olisi saada se laskuun.

Eilinen meni syömisten osalta ihan hyvin. Toivottavasti menee tämäkin päivä...en kyllä hirmuista summaa vetoa sen puolesta löisi.

Motivaatio on nollassa...ihan uskomatonta miten se putosi satasesta nollaan suunnilleen vuorokaudessa. Mutta nyt vaan leuka rintaan ja tuultapäin!

 

Terveisiä Riikasta! Vietettiin ihana viikonloppu siellä miehen kanssa. Ja syömisetkin meni suurin piirtein ok, tosin mä kerään lennoista jo niin kauheesti turvotusta, ettei oo tosikaan. Joten paino tietenkin sen mukainen tänään. Mutta kivaa oli ja hyvä fiilis vatsassa koko reissun kun söi järkevästi, eikä napostellu mitään ylimääräisiä.

MiMieralle suosittelisin liikunnaksi nyt pelkkiä kävelylenkkejä, itsellä ainakin auttaa ne parhaiten selkävaivoihin. Ja jos oikein pahaksi menee, niin käy tk:ssa hakemassa kipupiikki, niin pääsee ne jumittavat lihakset oikeasti rennoiksi ja kipu helpottaa.

Astrolabelle voin kertoa positiivisia kokemuksia pusseista noista Easy Diet pusseista. Ovat hyvänmakuisia ja suolaiset pussit vastaavat aika hyvin oikeita keittoja, joten parempi vaihtoehto kuin esim. Nutrilet yms. Ja se fiilis on aivan mahtava, kun paino putoaa nopeaa tahtia.

Itse mietin tässä, että kuinkahan sitä nyt jatkaisi. Paino ei ole ihan toivotussa, mutta onnistuin niin hyvin noiden syömisten kanssa tuolla reissussa (tein siis fiksuja valintoja), että mietin pitäisikö mennä kotonakin ihan normiruualla ilman pusseja? Toisaalta pusseilla paino putoaisi nopeammin, mikä taas se tsemppaisi hyvin eteenpäin. No täytyy miettiä ja katsoa mihin päädyn, kun kohta alan aamiaista laittaan itselleni.

 

Tänään oli punnitus, ja -700g tiistaista oli paino pudonnut. Odotin jopa suurempaa pudotusta. Toisaalta viikonloppuna oli yhdet synttärit ja otin palan kakkua ja muutaman keksin, niistä tuli äkkiä kaloreita liikaa. Lisäksi ostin perjantaina herkuksi rahkaa (jotain Danio sokerirahkaa...) mutta en karkkia tai suklaata

Kävin juoksemassa sekä lauantaina että sunnuntaina. Juokseminen alkaa tuntua taas jo hyvältä varsinkin uudet lenkkarit jalassa. Tänään vapaapäivä lenkkeilystä, mutta huomenna sali+juoksulenkki.

Nyt alkaa taas motivaatio kasvaa! Voisimpa lähettää sitä myös Chefille ja IhanaValolle ja muille jolla se on hukassa!!

 

Moikka

Mun pitäis mennä ostaan uusi vaaka kun ei toi meidän vanha toimi enää ollenkaan.. heitot saattaa olla yli 10kg : /

Pääsiäinen meni ihan hyvin oltiin appiukolla ja mulla on menny toi herkkujen himo aika hyvin ohi.. oon siis n.2kk ollu syömättä herkkuja ja nyt kun maistaa vaikka vain sokerilla maustettua rahkaa niin se on niin imelää ettei tee mieli..

Miehelle pitää kaikenlaista ostaa joten pidän itseäni myös kovilla Liikkuminen on aika hyvin onnistunut ainakin jos kiloklubiin on luottamista.. Nyt ois kiva että lähtis painoo vähä enemmän että ois toi juokseminen helpompaa.. oon alotellu juokseen sillain kävely lenkillä että suoran pätkät tolpan väli juoksua ja tolpan väli kävelyä ja sit taas juoksua jne.. Porukka kattoo pitkään kun tällänen "läski" yrittää juosta mutta katsokoon, joskus sitten katsoo kun tällänen normi painonen juoksee (toivottavasti)

 

Mä arvasin, että paino on noususuunnassa, sillä sormus kiristi eilen aamulla. Plussaa 400g. Koko viikon on ollut ongelmia nestetasapainon kanssa. Tenavat ovat olleet puolitoista viikkoa kipeänä ja olen valvonut liikaa ja juonut liian vähän. Siitä syntyi kummallinen kestojano, mulla oli melkein viikon verran suu ihan rutikuiva taas vartin kuluttua tankkauksesta. Yötkin ihan kamalia. Eilen yritin tehotankkausta ja join kolmisen litraa vettä päästäkseni turvotuksesta eroon. Jano ei sammunut sittenkään, mutta neste tuli edes läpi eikä sitä kertynyt kroppaan enempää. Tänä aamuna paino on sata grammaa eilistä alempi ja mulla on yhä jano. Söin vähän suolaistakin, kun oli niin vetisen laimea fiilis, mutta joku mättää yhä. Kauankohan mun täytyy lotrata ennen kuin kroppa taas tokenee?

 

Täälläkin paino junnailee. Ihan omaa syytä, en ole jaksanut olla tarpeeksi tarkka syömisten suhteen. Monena päivänä tullut syötyä kulutuksen verran ja miinuspäiviä on ollut liian vähän. Treeniohjelmasta olen pitänyt ihan hyvin kiinni ja ruokavaliokin on ollut jotakuinkin oikeanlainen (paria herkuttelupäivää lukuunottamatta) mutta annoskoot himpun verran liian isoja, tai suusta on mennyt alas jotain pientä ylimääräistä, joka nostaa kalorimäärää heti.

Tänään alkaa uudenlainen treeniohjelma, menen pt:n kanssa salille sitä käymään läpi. Toivottavasti löytyis nyt motivaatiota pysyä lujana syömisten suhteen. Lisäksi havaittavissa on sen suuntaista turvotusta, että menkat on alkamassa, mikä ei vaikuta kovin edullisesti siihen, että vaa'an lukemat menisi alaspäin.

Nyt kaikille motivaation kanssa kamppaileville paljon tsemppiä, kyllä se taas jostain kaivetaan!

 

Ostin eilen Lindexiltä lasten puolelta farkut itselleni. Eli farkkukokoni on tätä nykyä 164 cm.

 

Tosi raskas päivä ollut tänään. Olen siis fyysisesti sekä henkisesti loppuun ajettu. Tarkoitukseni olisi mennä asiakaspalvelutehtäviin aulavartijan hommiin. Koulutukseen kuului tänään sanallista provosointia, suojausta, käsiotetta, maahankaatoa ja käsiraudoitusta. No, kaikki meni hyvin siihen saakka kunnes mun olisi pitänyt olla provosoiva osapuoli. En vain pystynyt siihen, ahdistuin suunnattomasti. Menin siis ns "lukkoon". Siihen tuli sitten opettaja pelastamaan tilanteen ja provosoi toista. Sen jälkeen pyysin opettajaa sivummalle ja aloin itkeä. Taustalla on käsittelemättömiä asioita parisuhdeväkivallasta.

En voinut kuvitellakaan, että koulutus olisi ihan noin rajua. Käsitys kun on ollut se, että aulapalvelija harvemmin joutuu vastaaviin tilanteisiin. No, ymmärrän toki koulutuksen tärkeyden, sehän tehdään siinä mielessä että suurin osa vartijakoulutukseen hakeutuvista on miehiä, ja toimivat piirivalvojan yms. rankemmissa tehtävissä.

Mutta siis joo, koko päivä on tullut sekä henkisesti että fyysisesti urakoitua, ja tämä ei ollut nyt sen kummempi tilitys painoasioista. Piti vaan vähän purkaa henkisen kuormituksen asiaa, kun en pidä päiväkirjaa...sinnehän tämä ennemmin kuuluisi...

 

Tosi raskas päivä ollut tänään. Olen siis fyysisesti sekä henkisesti loppuun ajettu. Tarkoitukseni olisi mennä asiakaspalvelutehtäviin aulavartijan hommiin. Koulutukseen kuului tänään sanallista provosointia, suojausta, käsiotetta, maahankaatoa ja käsiraudoitusta. No, kaikki meni hyvin siihen saakka kunnes mun olisi pitänyt olla provosoiva osapuoli. En vain pystynyt siihen, ahdistuin suunnattomasti. Menin siis ns "lukkoon". Siihen tuli sitten opettaja pelastamaan tilanteen ja provosoi toista. Sen jälkeen pyysin opettajaa sivummalle ja aloin itkeä. Taustalla on käsittelemättömiä asioita parisuhdeväkivallasta.

En voinut kuvitellakaan, että koulutus olisi ihan noin rajua. Käsitys kun on ollut se, että aulapalvelija harvemmin joutuu vastaaviin tilanteisiin. No, ymmärrän toki koulutuksen tärkeyden, sehän tehdään siinä mielessä että suurin osa vartijakoulutukseen hakeutuvista on miehiä, ja toimivat piirivalvojan yms. rankemmissa tehtävissä.

Mutta siis joo, koko päivä on tullut sekä henkisesti että fyysisesti urakoitua, ja tämä ei ollut nyt sen kummempi tilitys painoasioista. Piti vaan vähän purkaa henkisen kuormituksen asiaa, kun en pidä päiväkirjaa...sinnehän tämä ennemmin kuuluisi...

Painonpudotuksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Usko tai älä, mutta kaikkeen tottuu - jopa tappouhkauksiin! :hug:

Mie syön illallistani. Varhaiskaalia silpuin kulhoon. Kiehautin kukkakaalia. Tein tomaatti-sipulisalaatin, johon kastikkeeksi rippunen ruokaöljyä, sitruunamehua, suolaa ja mustapippuria. Sekoitin kaiken tämän yhteen. TAIVAS!

 

Painonpudotuksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Usko tai älä, mutta kaikkeen tottuu - jopa tappouhkauksiin! :hug:

Mie syön illallistani. Varhaiskaalia silpuin kulhoon. Kiehautin kukkakaalia. Tein tomaatti-sipulisalaatin, johon kastikkeeksi rippunen ruokaöljyä, sitruunamehua, suolaa ja mustapippuria. Sekoitin kaiken tämän yhteen. TAIVAS!

Se, että kaikkeen tottuu...on paha yhtälö. Kaikkeen kun voi tottua, liiaksi. Mutta se miten siihen reagoi, on asia erikseen. Ja siinä minulla on paljon opeteltavaa.

Kaikesta huolimatta, tai ehkä juuri siksi, paino on laskusuunnassa.

 

Se, että kaikkeen tottuu...on paha yhtälö. Kaikkeen kun voi tottua, liiaksi. Mutta se miten siihen reagoi, on asia erikseen. Ja siinä minulla on paljon opeteltavaa.

Kaikesta huolimatta, tai ehkä juuri siksi, paino on laskusuunnassa.

No juu. Myönnän, että emmiekään ihan karaistunut sillai tunteettomaksi oo. Mutta se vaan kehittyy, miten sen asian käsittelee. =)

 

No juu. Myönnän, että emmiekään ihan karaistunut sillai tunteettomaksi oo. Mutta se vaan kehittyy, miten sen asian käsittelee. =)

Vaatiiko asian käsittely "kertausharjoituksia" ja/tai terapiaa? Tämän päiväisen perusteella voisin sanoa, että terapia ehkä olisi ollut se parempi vaihtoehto. Juuri tällä hetkellä olen niin jumissa, että en koe pystyväni huomiseen koulutuspäivään, joka pitää sisällään voimankäytön ja -tekniikan näyttöä patukan kanssa, ja sen jälkeen teoriakoe.

Ok, mulle riittäisi jompi kumpi, yhtenä päivänä. Nyt vain tuntuu siltä, että liika on liikaa ja käytän aikuisen oikeuksiani siinä, että sanon suunnilleen "kiitos sitten myöhemmin". Kun olen ensin kasannut itseni.

 

Vaatiiko asian käsittely "kertausharjoituksia" ja/tai terapiaa? Tämän päiväisen perusteella voisin sanoa, että terapia ehkä olisi ollut se parempi vaihtoehto. Juuri tällä hetkellä olen niin jumissa, että en koe pystyväni huomisee koulutuspäivään, joka pitää sisällään voimankäytön ja -tekniikan näyttöä patukan kanssa, ja sen jälkeen teoriakoe.

Ok, mulle riittäisi jompi kumpi, yhtenä päivänä. Nyt vain tuntuu siltä, että liika on liikaa ja käytän aikuisen oikeuksiani siinä, että sanon suunnilleen "kiitos sitten myöhemmin". Kun olen ensin kasannut itseni.

Mie vaan purin niitä tapauksia töissä. Vaitiolovelvollisuus, joten ei oikein muualla voi puhua edes. Esimiehet on sitä varten. Tappouhkausten kohdalla olen talon vartijoiden kanssa varmistanut käytäntöjä ja käynyt läpi turvarutiineja. Nyt en enää niitä käy uudestaan tsekkaamassa, teen vain ilmoituksen asiasta. Sitten otan teekuppini ja menen rauhoittumaan taukotilaan ja purkamaan asiaa kollegoiden kesken.

Jos taas asia on muuten henkisesti vaikea niin olen joskus mennyt vessaan, itkenyt pienet itkut ja pessyt naaman ja takas työpisteelle. Ihminen ei ole kone ja työssäni on paljon surullisiakin asioita, koska siinä on niin paljon kuolemaa.

Kysy onko teillä saatavilla työnohjausta?

 

Mie vaan purin niitä tapauksia töissä. Vaitiolovelvollisuus, joten ei oikein muualla voi puhua edes. Esimiehet on sitä varten. Tappouhkausten kohdalla olen talon vartijoiden kanssa varmistanut käytäntöjä ja käynyt läpi turvarutiineja. Nyt en enää niitä käy uudestaan tsekkaamassa, teen vain ilmoituksen asiasta. Sitten otan teekuppini ja menen rauhoittumaan taukotilaan ja purkamaan asiaa kollegoiden kesken.

Jos taas asia on muuten henkisesti vaikea niin olen joskus mennyt vessaan, itkenyt pienet itkut ja pessyt naaman ja takas työpisteelle. Ihminen ei ole kone ja työssäni on paljon surullisiakin asioita, koska siinä on niin paljon kuolemaa.

Kysy onko teillä saatavilla työnohjausta?

Menee niin monimutkaiseksi, että laitan sulle yksityisviestiä asian tiimoilta! Kiitos neuvoista yms:heart:

 

Iltaa!

Tällä viikolla on mennyt ihan hyvin, syömiset on pysyny kohtuullisena ja lenkeillä + salilla olen käynyt säännöllisesti. Huomenna alkaa TAAS se viikon vaikein osuus, nimittäin viikonloppu... Tosin karkkilakkoni pitää, sen tiedän. Kunhan muutkin syömiset pysyisivät kurissa.

Kävin kaupoilla ja mieli teki ostaa uusia farkkuja. En kuitenkaan viitsinyt ostaa tätä nykyistä kokoa, koska aion hoikistua kesään mennessä. Toisaalta olisi ehkä tyhmää ostaa liian pieniä... Täytyy ostaa vasta sitten kun on paino pudonnut Sain taas sovituskopissa käydessäni uutta motivaatiota painonpudotukseen!

 

Mä kävin liittymässä siiheen toukokuun alussa alkavaan Fitfarmin superdieettiin. Ehdin jo hakea siihen itse ohjelmaankin, mutta sain Jutalta viestin että olen liian hyvässä kunnossa joten en voi tulla valituksi. Juu ja siis selvennykseksi niin tulkitsen viestin siten, että siihen nähden olen hyvässä kunnossa kuin mitä he etsivät eli kylä mulla on ihan työmaata mitä muokata omatoimisesti

 

Mä kävin liittymässä siiheen toukokuun alussa alkavaan Fitfarmin superdieettiin. Ehdin jo hakea siihen itse ohjelmaankin, mutta sain Jutalta viestin että olen liian hyvässä kunnossa joten en voi tulla valituksi. Juu ja siis selvennykseksi niin tulkitsen viestin siten, että siihen nähden olen hyvässä kunnossa kuin mitä he etsivät eli kylä mulla on ihan työmaata mitä muokata omatoimisesti

Kiinnostuin nyt itsekin tuosta superdieetistä, kun se on vissiin eri asia kuin se aiemmin ollut GFG? Mietin, että josko lähtisin myös hommaan mukaan. Itse en telkkuun uskaltaisi painoani pudottamaan, lisäksi asun aika kaukana Tampereelta, joten en varmaan siksi edes tulisi valituksi. Mutta täytyy miettiä tuota superdieettiä. Josko sen avulla saisi hyvin painon putoamaan eikä koko homma lässähtäisi, kun kesä koittaa.

Muuten täällä ei kyllä ole kehumista. Mä en käsitä, miten mulle tuo torstai voi olla niin ylivoimaisen hankala päivä?? :headwall: Siis ihan joka ikinen torstai huomaan, että herkuttelen. Yleensä en edes tajua asiaa ennen kuin on liian myöhäistä. Ja sit muistan illalla, että ai niin, tänään olikin taas torstai, ihmekään kun tuli syötyä. Siksi minulla vissiin toimii paremmin nuo tiukat dieetit, kun ei voi laittaa mitä tahansa suuhunsa.

No oli eilisessä jotain hyvääkin, huomasin meinaan, että ne mun kauan himoitsemat cup caket ei ollutkaan erityisen hyviä. Ja, että juustonaksutkaan ei ollut niin hyviä, että olisi pitänyt syödä pussi tyhjäksi. Ja kun huomasin olevani täynnä, niin herkuttelukin loppui siihen (ja muu syöminen) enkä ahtanut itseäni ähkyyn. Joten antaa tämä vähän toivoa, että jotain edes on opittu.

 

Mä kävin liittymässä siiheen toukokuun alussa alkavaan Fitfarmin superdieettiin. Ehdin jo hakea siihen itse ohjelmaankin, mutta sain Jutalta viestin että olen liian hyvässä kunnossa joten en voi tulla valituksi. Juu ja siis selvennykseksi niin tulkitsen viestin siten, että siihen nähden olen hyvässä kunnossa kuin mitä he etsivät eli kylä mulla on ihan työmaata mitä muokata omatoimisesti

Mä hain siihen ohjelmaan jo aikaa sitten, mutta en ole saanut mitään vastausta. Eli todennäköisesti en ole tullut valituksi. Mutta ei siinä pyydetty muuta kuin sähköpostiosoite laittamaan, joten siihen olen odotellut jonkinlaista vastausta

 

Ostin eilen uudet farkut. En tajua näitä mitoituksia. Kaupassa myyjä joutui etsimään koko ajan pienempää kokoa ja lähdin sieltä sitten farkkujen kanssa, jotka merkitty olevan 25 tuuman farkut. Kotona mittasin ite sen farkkujen vyötärönauhan ja se on kyllä 28 tuumaa. Mitä järkeä mitoittaa näitä farkkuja tuumissa, jos ne ei pidä paikkaansa? Vai koska nää on matalat farkut eikä tuu vyötärölle asti ni onko siinä joku ajatus, että jos ne ulottus vyötärölle, ympärysmitta ois 25 tuumaa? En tajua.

 

Mua riivaa räkätauti. Eli treenit on jäänyt minimiin. Syömisen olen kyllä saanut pidettyä kurissa =) Ja toi "ei mun ystäväni" vaaka näyttää taas sen kurjan 60kg :snotty::snotty:
Mä en ala mitään...

Ei auta. Kunhan tää räkätauti menee pois jatkuu treenit ...

 

Moi. Saanko tulla mukaan? Huolitteko minut?