Hyvä synnytysasento?

Kertokaa kokeneemmat esikoisen odottajalle, mikä on ollut mielestänne hyvä synnytysasento? Onko joku kokeillut synnytysjakkaraa? Entäs synnyttänyt kyljellään?

 

Kyljellään kokeilin ponnistaa aluksi kun esikoista pusasin, mutta vaikka mies piteli jalkaa niin jalka alkoi krampata tosi pahasti kun pää alkoi kunnolla tulla hollille.

Sitten vaihdettiin puoli istuvaan asentoon joka tuntui kaikeksi ihmetyksekseni tosi hyvältä...poika kun tuli suht nopeasti tämän asennon vaihdon jälkeen...n.6min, niin oli ehkä ihan hyväkin, että kätilö pääsi tarkkailemaan repeämiä vähän tarkemmin.
säästyin kuitenkin pahoilta repeämiltä ja sain vain pari pikku tikkiä sinne tänne.

koko ponnistus aika oli siis 14min. =)

 

Kolme synnytystä takana ja kaikki selällään hiukan istuvassa asennossa. Kyljellään oon ponnistellu vauvaa alemmas kun eivät ole yksikään laskeutunu ennen hoohetkeä mutta sitte se loppuhuipennus on ollu selällään. Tuntuu että oon saanu enemmän voimaa ponnistuksiin silleen. En ite ees halua koittaa jakkaraa tai kontillaan tms. Tuntuu onnistuvan tuollaki tavalla ilman turhia kikkailuja Sitte eri asia jos kätilö pyytää jostain syystä vaihtamaan asentoa.

 

Haluaisin seuraavaksi kokeilla ponnistaa polvillani mutta aika pystyssä, se tuntui muutenkin viime synnytyksessä hyvältä asennolta avautumisvaiheessa. Silloin kuitenkin ponnistin puoli istuvassa asennossa mikä oli mielestäni ihan tyhmä asento. Hirveän vaikeaa oli suunnata ponnistusta :| Jakkara olisi toinen mitä haluaisin kokeilla. Ja jos veteen pääsisin synnyttämän olisin tosi onnellinen mutta se ei ole mahdollista Taysissa

 

Mä oon kuullut, että jakkara olis hyvä. Ainakin ne kaverit, jotka ovat jakkaraa käyttäneet ovat sitä kovasti kehuneet.
Mulle perinteinen puoli-istuva asento oli ainakin ihan kamala, mutta ei paljon annettu vaihtoehtoja enkä tajunnut vaatiakaan kun eka kerta oli kyseessä. Tällä kerralla yritän jotain muuta asentoa.

 

Mä esikoista yritin ensin kylkiasennossa mutta ei se tuntunut ollenkaan hyvälle. Sitten olin ihan selällään jalat koukussa. Kätilö laitto sukat jalkaan ja niiden varsissa roikuin kiinni ponnistuksen aikana. Itestä tuo tuntui tosi hyvältä ja ponnistus olikin nopee esikoisen synnytykseksi (12min) Tämän seuraavan haluan synnyttää samassa asennossa, ehkä hieman vaan pääpuolta vois kohottaa ylemmäs. Tuossa asennossa sai ponnistusten välissä kerätä voimia uutta puserrusta varten.

 

Mä synnytin ekan ja toisen polvillani, nojaten nostettuun sängyn päätyyn. Se oli oikein hyvän tuntuinen asento. Kolmannen olisin puskenut maailmaan myös niin, mutta ehdin keinutuolista just ja just hiiata itseni sänkyyn ja poika syntyi kyljelläni ponnistaessa. Ei pahalta asennolta tuntunut sekään. Nyt olis neljäs kerta vielä edessä, saa kattoo mikä sitten tuntuisi hyvältä, jos kaikki menee hyvin sinne asti

 

Kiitos vastaajille! Kertokaa lisää! =) Oisko jakkarakokemuksia?

 

Ei ole kyllä jakkarakokemuksia edes lähipiirissä,
kaikki 3 olen synnyttänyt puoli istuvassa asennossa ja se on tuntunut mukavimmalta.
Esikoisen aikana olen ottanut vain kipulääkitystä niin supistukset oli niin voimakkaita jälkimmäisissä että en kyllä päässyt liikkumaankaan enää mihinkään
Synnytykset ollut nopeita ja ponnistusvaihe meni nopeasti ohi (7min, 4min ja 1min).
Myös tämä neljäs syntyy maailmaan toivottavasti samalla tavalla ja helposti

 

Minä olen kaksi kertaa synnyttänyt jakkaralla ja yhden kerran selällään sängyssä. Ensimmäisen synnytin jakkaralla ja ponnistusvaihe oli 9min. Toisen synnitin sängyssä selällään maaten ja ponnistus oli 3min ja kolmas taas jakkaralla, ponnistus 11min. Minusta tuo jakkaralla synnyttäminen on ihan hyvä asento mutta ainaki ite huomasin sen, että jakkaralla ollessa se takapuoleen tuleva paine/kipu tuntu monta kertaa kovempana kuin mitä selällään ollessa. Ehkä ite ponnistaminen ja siihen tarvittava voima oli kuitenkin vähäisempää jakkaralla? Jakkaralla saa jalat tosi hyvin kiedottua sen jakkaran jalkojen ympärille ja mies tukee takaapäin, eli ponnistukset ainaki mun mielestä on paljo tehokkaampia tuossa asennossa. Kivunlievityksestä mulla on kokemusta vain tuon kolmannen kohdalla jolloin sain kohdunkaulan puudutuksen joten en tiedä sitten olisiko tuo jakkaralla tuleva paine/kipu takapuolessa siedettävämpää jos ois joku muu kivunlievitys käytössä?

 

Nostelen. :wave:

 

Kertokaa lisää. Näitä on niin mukava lukea. =)

 

:attn:

 

Esikoista ponnistaessa kokeili jakkaraa ja aluksi tuntui TODELLA hyvälle,mutta useamman ponnistuksen jälkeen hapen kulku jotenkin hävisi päästä ja olin hetken aikaa tilanteessa josta en muista mitään ja kun nousin jakkaralta pois pyörrytti kamalasti, kun pääsin takaisin sänkyyn sanoin miehelle ja kätilölle että tästä ette anna minun lähteä minnekään.
Lopulta poika syntyi puoliistuvassa asennossa jalkatukia apuna käyttäen. Sen verta oli pikä ponnar (1h17min)i että mehut meinasi itsestä loppua.

Toinen synnytys meni puoli istuen ja siilloinkin sanoin kätilölle että tuonne lattian rajaan et sit mua päästä

 

Yritän yhdellä kädellä kirjotella (vauva sylissä...). Mä olen useamman kerran kokeillut jakkaraa, mutta siinä en ole tykännyt olla Jotenkin olo on ollut epävarma tms. Tämän kuopuksen ponnistin seisaaltaan (samalla nojasin synnytyssänkyä vasten). Ponnistusvaihe meni todella nopeasti ja helposti (2 min ponnistusvaihe). Seisaaltaan tunsin hyvin sen, että mihin "suuntaan" ja miten ponnistaa. Edellisissä synnytyksissä mulla ollut paljon pidemmät ponnistusajat.

 

Esikoinen syntyi jakkaralla, oli hyvä asento minulle. Aloitin ponnistamisen ammeessa, mutta ponnistusasento siellä oli aikalailla perinteistä puoli-istuvaa muistuttava enkä saanut vauvaa ulos punnerrettua tuossa asennossa. Jakkaralla sai heti enemmän voimaa ponnistamiseen ja vauva syntyi jakkaralla 9 minuutissa (sitä ennen yli 20 min yrittämistä ammeessa). Vaikka oli myös "mutkia matkassa" (napanuora kaulan ympärillä, vihreä lapsivesi), niin nämäkin hoituivat lattian rajassa kätilöiden vankalla ammattitaidolla.

Toka syntyikin sitten sinne veteen, mutta ponnistusasento oli parempi kuin eka kerralla eli pysty konttausasento altaan laitaan nojaten. Synnytyssairaala Oulaskankaan sairaala.

 

Hei tuli mieleeni yksi mukava seikka, jota olen nyt viimeaikoina ajatellut kokeilevani, jos vain ehdin, kykenen tai edes muistan

Eli inhottavimman tuntuista on mielestäni siinä ponnistusvaiheessa se tunne, kun vauva painaa suoraan häntäluuta vasten laskeutuessaan aina vain alemmas ja alemmas...

Tähänhän auttaa kätilöiden mukaan joko kyljellään ponnistaminen tai sitten kontillaan tai juurikin seisaallaan ponnistaminen...

Itse en usko jaksavani olla jaloillani tuossa vaiheessa ja kontillaan olo ei ainakaan näin ajatuksena tunnu kovin luonnolliselta asennolta minulla...joten olen ajatellut, että voisin nojata/halata jumppapalloon/palloa, siinä olisin hiukan pystyssä, kyykyssä polvillaan ja saisin oltua mahdollisimman rennosti.

Onkos kellään tuollaisesta tavasta mitään kokemusta?

paapelo 27+0

 

Mulla paras synnytysasento 4:ssä synnytyksessä on ollut ehdottomasti seisaalteen ponnistaminen Luonto siinä hoitaa osan synnytyksestä kun vauva painautuu väkisinkin kohdústa ulos..kannattaa kokeilla jos mahdollista ja jalkalihaksia löytyy

Äippä35v ja Nuppu27+6 :flower:

 

Mää ton tokan oisin pusannu jakkaralla, mutta kun on niin pieni ahteri että en psyny siinä :ashamed: niinpä noppistin polviasennosta eli nojasin pysytyyn nosetettuun sängynpäätyyn, siitä hyvä asento ettei ite tarvi tehdä juuri muuta ku hengittää aikaa meni n.11min
Ekan pusasin puoli-istuvassa enkä sitä tee enää ikinä jos ei oo pakko, oli nimittäin pirun hankala asento mun mielestä.
Palloo kätilö ehdotti viimeksi, en tosin uskaltanu edes kokeilla, todennäkösesti oisin keikannu siitä selälleni ja sit ois ollu tajuttomana sekä kätilö että synnyttäjä

 

Minä synnytin esikoiseni puoli-istuvassa asennossa ja se asento tuntui todella hyvälle. Kätilö ja mies auttoivat pitelemällä jalkojani ylhäällä koukussa. En lähtenyt muita asentoja edes kokeilemaan kun tää tuntui niin hyvälle ja ponnistusvaihe kestikin vain noin 7 minuuttia, nelisen ponnistusta ja vauva syntyi - oli siis suht nopea toimitus, mutta silti ikäviltä repeämiltä/leikkauksilta vältyttiin. Jotenkin ponnistuksen voimaa ja suuntaa oli mielestäni helppo säädellä tässä asennossa (vaikka voimallahan ei niinkään ole väliä vaan sillä ponnistuksen suunnalla).

Varmaan tämäkin riippuu paljolti synnyttäjästä, että mikä asento kenestäkin tuntuu itsestä hyvälle. Löydät kyllä itseäsi eniten miellyttävän asennon sitten kun h-hetki tulee!

Tsemppiä! :wave:

 

Mä synnytin jakkaralla :wave: tykkäsin kyllä tosi paljon ihan jo pelkästä ajatuksesta että siinä vauva tulee vähänkuin alaspäin ja käytäntö osoittautui meillä ihan nappivalinnaksi. Mies istui tuolilla siinä minun takanani (jakkara on vähän matalampi) ja oli suureksi avuksi. En niin paljon jaksanut paikallani olla että hierontaan olisin malttanut mutta tykkäsin sellaisesta että mies piti kainaloiden alta kiinni kun supistus tuli ja tavallaan nosti vähän ylöspäin mua. Kuulostaa hassulta varmaan Ponnistusvaihe ei ollut kovin pitkä,ei leikattu välilihaa eikä repeytymiä tullut.

Mutta siis jakkaralle koetan tämän kakkosenkin kanssa B)

 

:attn:

 

Nyt on kokemusta toisestakin asennosta:
Sanoin kätilölle, että en missään tapauksessa halua makuulta/puoli-istuvassa asennossa synnyttää kun ekalla kerralla se ponnistusvaihe oli niin kauhea siinä, vaan haluan kontalleen, seisaalleen tms. Lopulta synnytys käynnistyi niin äkkiä, että en ehtinyt kylkimakuulta mihinkään asentoon vaan synnytin siis kyljelläni pitäen ylempää jalkaa polvitaipeesta kiinni ja nostettuna kohti kattoa. Tuntui ihan mukavalta ja helpolta.

 

Eli inhottavimman tuntuista on mielestäni siinä ponnistusvaiheessa se tunne, kun vauva painaa suoraan häntäluuta vasten laskeutuessaan aina vain alemmas ja alemmas...

Tähänhän auttaa kätilöiden mukaan joko kyljellään ponnistaminen tai sitten kontillaan tai juurikin seisaallaan ponnistaminen...

Itse en usko jaksavani olla jaloillani tuossa vaiheessa ja kontillaan olo ei ainakaan näin ajatuksena tunnu kovin luonnolliselta asennolta minulla...joten olen ajatellut, että voisin nojata/halata jumppapalloon/palloa, siinä olisin hiukan pystyssä, kyykyssä polvillaan ja saisin oltua mahdollisimman rennosti.

Onkos kellään tuollaisesta tavasta mitään kokemusta?

paapelo 27+0

Mä olin ponnistus vaiheessa nimenomaan kontillaan sellaisen "riisisäkin" (eli sellainen mitä kaikilla oli joskus 90 luvulla jolla istutaan/löhötään sellainen iso pehmeä kauralla/riisillä tai jollain täytetty jutska jonka oikeaa nimeä en tiedä, mutta siis sellainen iso pehmyt juttu jolla istuttiin...) päällä. Tätä ennen en ollut auennut kunnolla kun olin JOUTUNUT olee selälläni puoliistuvassa asennossa. Heti kun pääsin kontalleen niin paikat aukes ja tässä asennossa sai ponnistettua tosi hyvin.

Ongelma on tosiaan se, että selälleen vauva painaa häntluuhun ja muutenkin paikat aukeaa huonommin. Mua uhkailtiin hätäsektiolla!! Sanoin sit kätilölle että halusin vaihtaa asentoa (olin letkuissa kii ja hankalaa) koska olin suunnitellut aktiivi synnytyksen jossa sais liikkua, ja tiesin että liikkuminen, ja eri asennot auttaa vauvaa matkustamaan ulos.

Jos ottaa epiduraalin ei välttämättä ole vielä ponnistusvaiheessakaaan tarpeeks tuntoa jaloissa että vois liikkua parempaan asentoon.

Ehdottomasti suosittelen tätä asentoa, ja muutenkin liikkumista, vaikka vielä enemmän suosittelen kyllä vedessä synnyttämistä, siitä on kokemusta sen verran että ammessa olo puolitti kivut

 

Heips!
Oli pakko ottaa osaa tähän keskusteluun... Oon kolme synnyttänyt, joista keskimmäisen puoli-istuvassa asennossa. Luulin kuolevani, kun repi niin hirveästi! Ensimmäisen ja viimeisen synnytin kyljellään ja asento on tuntunut tosi hyvältä! Kuopus tuli ulos kahdella ponnistuksella alle minuutissa! Mikäli vain on mahdollista, meinaan tämän masuasukin ponnistaa myös kyljellään. Asennossa myös se hyvä puoli, että saa oikeasti välillä levätä ja vauva ei ainakaan mulla paina mihinkään.