Inhottaako teitä koskaan lapsenne liiallinen läheisyys?

  • Viestiketjun aloittaja "Julia"
  • Ensimmäinen viesti
lapsi on
Sen perustavanlaatuisen sekaannuksen olet tehnyt, että sekoitat kaksi ihmistä keskenään, lapsesi ja hänen inhoamasi isänsä. Lapsi on syytön ja oma erillinen persoonansa, vaikka isä olisi millainen paskaläjä tahansa. Älä käytä lasta sijaiskärsijänä tai koston välikappaleena.
 
"Julia"
Sen perustavanlaatuisen sekaannuksen olet tehnyt, että sekoitat kaksi ihmistä keskenään, lapsesi ja hänen inhoamasi isänsä. Lapsi on syytön ja oma erillinen persoonansa, vaikka isä olisi millainen paskaläjä tahansa. Älä käytä lasta sijaiskärsijänä tai koston välikappaleena.
Nämä on omia ajatuksiani ja omaa ahdistustani, tiedostan kyllä lapsen olevan oma, erillinen yksilönsä, vaikka noita negatiivisia ajatuksia tuleekin.
Koston välikappaleena häntä on mahdoton käyttää, kun mitään kostoa ei ole eikä tule (tai muutenkaan mitään riitaa tms.), mutta jos en "nappaa itseäni kiinni" noista ällötysajatuksista ja tee niille jotain, lapsesta helposti tulisi sijaiskärsijä.
 
viera.s
Ei muuten, mutta tissien hiplailu alkoi jossain vaiheessa ällöttämään. Sehän on ihan luonnollista, että vauva/taapero hiplaa imetyksen aikana toista tissiä, se edesauttaa herumista. Imetin pitkään, eikä itse imetys alkanut ällöttää missään vaiheessa, mutta loppuvaiheessa tuntui inhottavalta "vapaan" tissin hiplaus samaan aikaan. Siis joskus lapsen ollessa 2-vuotias. Imetyksen päätyttyäkin lapsen ollessa 2 v 3 kk tissien kaivelu ja hiplailu jatkui pitkään, vaikka minä aloin sitä heti imetyksen päätyttyä estämään ja kieltämään. No meni se ajallaan kuitenkin ohi. :)

Muuten voi joskus olla epämukavaa ja hieman ärsyttävääkin, jos lapsi änkeää syliin huonona hetkenä, mutta ei se sentään ällöttävää ole ja yleisesti ottaen olen kyllä tosi iloinen, että lapsi hellyyttä varsin paljon osoittaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Neljän Äiti
väsymys
Väitänpä että nämä jotka sanoo ettei lapsen läheisyyteen voi koskaan kyllästyä olematta kylmätunteinen hyypiö, eivät ole koskaan kohdanneet oikeasti liiallista läheisyyttä hakevaa lasta.

Yksi lapsistani on juuri liiallinen roikkuja. Kun sisaruksille riittää tavallinen halailu ja ovat alkaneet nukkumaan täysiä öitä viimeistään parivuotiaina, tulee koululainen vanhempien sänkyyn joka helkkarin yö vieläkin ja ripustautuu ihan kiinni minuun. Melkein kuin reppuselässä nukkuisi. Päivisin myös tunkee syliin kun hetkeksi yritän istahtaa sohvalle, rauhallisesta tv-hetkestä en voi edes haaveilla. Asiaa on puitu neuvolassa, myöhemmin koulupsykologilla, kokeiltu lääkitystä yöksi, vanhempien makkarin oven lukitsemista, kaikki tuloksetta.

Mutta tuo lapsen ulkonäön inhoaminen isänsä takia kuulostaa oudolta.
 
  • Tykkää
Reactions: Neljän Äiti

Yhteistyössä