Julkista blogia pitävä blogisti ilmoittaa lopettavansa,

koska blogia on käsitelty julkisilla palstoilla. Onko mitään järkeä? Eikö se että pitää blogia tarkoita sitä että blogista saa keskustella ja sitä saa kommentoida? Vai pitääkö blobgia vain kehua? Negatiivista palautetta ei saa antaa. Mielestäni kertoo blogin pitäjästä paljon, jos negatiivisestä palautteesta loukkaantuu. Varsinkin kun positiivista palautetta on enemmän.

 

Tarkoitatko, ettei blogia pitänyt saisi lopettaa blogin pitämistä?

 

En, mutta jos kerran syynä on se että blogi on ollut keskustelun aiheena palstoilla ja saanut siellä jopa negatiivista palautetta. On se naurettava syy.

 

Eihän sillä ole mitään väliä. Lopettaa jos lopettaa, ei taida olla maailmassa yhtään niin tähdellistä blogia, ettei se joutaisi lopettaa. Monihan ei edes kerro, että lopettaa, sen kun vaan hiipuu pois. Se on tosiaan ihan se ja sama, mitä joku blogisti tekee bloginsa kanssa ja mistä syystä.

 

Mikä blogi lopettaa?

 

Mikä blogi lopettaa?

Tuksu varmaan.

 

Kyllä tuossa mun nähdäkseni on järkeä...paljonkin.

Kyllä, julkisesta blogista saa keskustella ja sitä saa kommentoida. Eikä tietenkään tarvitse vain kehua, eli myös negatiivista palautetta saa antaa, tosin en oikein ymmärrä sitä, että mikä tarve ihmisillä on antaa negatiivista palautetta? Kuka siitä hyötyy? Mitä järkeä siinä on?

Ymmärrän rakentavan palautteen esim. silloin, jos blogitekstissä käytetään fonttia, jota on lukijana vaikea lukea. Tai jos lukijoilla on muita, vastaavankaltaisia toiveita blogin suhteen. Oman blogini kohdalla olen saanut palautetta ja kehitysideoita ja niitä olen parhaani mukaan pyrkinyt sitten lukijoille tarjoamaan.

Mutta sitä en tosiaan ymmärrä, että minkä ihmeen takia pitää antaa negatiivista palautetta? Jos mun blogini on jonkun mielestä ihan paska, niin mikä ihmeen tarve jollakulla on moista laukoa ääneen? Ymmärrän kyllä sen, ettei blogini sisältö kiinnosta kaikkia, kuvissa on paljon parantamisen varaa, teksteissäni on kirjoitusvirheitä ja päivitän turhan harvoin...mutta ei nuo asiat tule sillä muuttumaan, että saan sangollisen paskaa niskaani.

Ja monastihan siinä käy vielä niin, että kun haukutaan blogia, haukutaankin lopulta bloggaajaa ja pahimmassa tapauksessa jopa hänen lapsiaan. Ja ymmärrän tällöin aivan hyvin, jos blogisti loukkaantuu ja haluaa lopettaa bloggaamisen. Jos siitä saa pahaa mieltä, miksi sitä pitäisi enää jatkaa?

Itselleni bloggaus on hauska ja rento harrastus. Jos tilanne muuttuisi, en näkisi enää syytä jatkaa bloggausta.

Vaikka saisi 10 positiivista palautetta ja 1 negatiivisen, saattaa se yksi huono palaute tietyllä tavalla vesittää ne 10 hyvää. Näin se pakkaa ihmisten elämässä olemaan ihan joka saralla. Tottahan toki muistat saamasi kehut ihan kaikilla elämän osa-alueilla...mutta vaikka niitä kehuja olet varmasti kuullut paljon enemmän, kuin haukkuja, ne haukut muistaa silti monasti paremmin.

 

chefille: tuotahan se julkisuus on...

Nähdäkseni jokainen kirjailija, runoilija, novellisti yms. joutuu alttiiksi kritiikille. Jokainen kansanedustaja ja esille päässyt viihdetaiteilija on tikun nokassa. Näin myös käy blogistin, varsinkin jos blogilleen saa näkyvyyttä. ison yleisön mukana tulee aina myös ne varjopuolet.

 

chefille: tuotahan se julkisuus on...

Nähdäkseni jokainen kirjailija, runoilija, novellisti yms. joutuu alttiiksi kritiikille. Jokainen kansanedustaja ja esille päässyt viihdetaiteilija on tikun nokassa. Näin myös käy blogistin, varsinkin jos blogilleen saa näkyvyyttä. ison yleisön mukana tulee aina myös ne varjopuolet.

Niinpä. Siksi blogisti voikin todeta, että tämä ei ole kivaa ja lopettaa bloginsa. Järkevää, eikö totta?

 

Niinpä. Siksi blogisti voikin todeta, että tämä ei ole kivaa ja lopettaa bloginsa. Järkevää, eikö totta?

Toki. Jos se tilannetta korjaa. Ainakin blogi unohtuu sitten pikku hiljaa. Kaatunutta maitoahan ei enää purkkiin saa.

Hämmästyttää kyllä joskus blogeja selatessa miten paljon ihmiset yksityistään jakavat, tajuamatta että julkinen blogi on yhtä julkinen kuin mkä tahansa muukin julkinen.

 

Toki. Jos se tilannetta korjaa. Ainakin blogi unohtuu sitten pikku hiljaa. Kaatunutta maitoahan ei enää purkkiin saa.

Hämmästyttää kyllä joskus blogeja selatessa miten paljon ihmiset yksityistään jakavat, tajuamatta että julkinen blogi on yhtä julkinen kuin mkä tahansa muukin julkinen.

Ei toki saakaan, mutta kyllähän tilanne korjaantuu vähiinsä, kun ei enää uusia päivityksiä tule.

Juuri tuosta syystä minun blogini on piilossa.

 

Ei toki saakaan, mutta kyllähän tilanne korjaantuu vähiinsä, kun ei enää uusia päivityksiä tule.

Juuri tuosta syystä minun blogini on piilossa.

Niin on minunkin...

 

Minusta julkisuus ei tarkoita sitä että pitää kestää kaikki paska, mitä huonovointiset ja mielisairaat niskaan kaataa. Ymmärrän hyvin miksi moni lopettaa, kun alkaa se netin höyrypäiden noitavaino. Oikein etsimällä etsitään haukuttavaa ja naamioidaan se "negatiiviseksi palautteeksi" ja "kritiikiksi". Useinhan se kuitenkin on ihan silkkaa vainoa ja nettikiusaamista, jolla ei ole mitään tekemistä esim. asiallisen kritiikin kanssa.

 

chefille: tuotahan se julkisuus on...

Nähdäkseni jokainen kirjailija, runoilija, novellisti yms. joutuu alttiiksi kritiikille. Jokainen kansanedustaja ja esille päässyt viihdetaiteilija on tikun nokassa. Näin myös käy blogistin, varsinkin jos blogilleen saa näkyvyyttä. ison yleisön mukana tulee aina myös ne varjopuolet.

En tiedä mistä blogista nyt on kyse, mutta itse en pidä bloggaajaa julkkiksena. Toki, jos ko. ihminen on "jotain muutakin" kuin vain bloggaaja, asia saattaa olla eri. Tai mikäli on näitä "kuuluisia bloggaajia", joita suomessa lienee about kourallinen. Mutta julkista blogia pitävä ihminen ei missään nimessä ole lähtökohtaisesti mikään julkkis.

On ihan totta, että mitä isompi yleisö, sitä enemmän tulee myös sitä kuraa. Mutta itse en siltikään ymmärrä sitä, että miten joku jaksaa alkaa haukkumaan jonkun blogia. Jos blogi on paska, niin kuka käskee sitä lukemaan?

Mä ainakin skippaan kaikki ne blogit, jotka eivät miellytä. Ja keskityn niihin, jotka miellyttävät. Kaikille win-win.

 

Minusta julkisuus ei tarkoita sitä että pitää kestää kaikki paska, mitä huonovointiset ja mielisairaat niskaan kaataa. Ymmärrän hyvin miksi moni lopettaa, kun alkaa se netin höyrypäiden noitavaino. Oikein etsimällä etsitään haukuttavaa ja naamioidaan se "negatiiviseksi palautteeksi" ja "kritiikiksi". Useinhan se kuitenkin on ihan silkkaa vainoa ja nettikiusaamista, jolla ei ole mitään tekemistä esim. asiallisen kritiikin kanssa.

Maailman sivu se on sellaista ollut. Aleksis Kivikin aikoinaan kuoli unohtuneena, köyhänä ja masentuneena kriitikoiden lannistamana.

Mutta minkäs teet, kun maailma vain semmoinen on. Ihmetellä täytyy miten esimerkiksi poliitikoiksi edelleen löytyy tunkua, kun vain lukee miten heidänkin elämää ruoditaan, niin netissä kuin muillakin foorumeilla.

Se kestää kuka kestää. Itse en arvelisi kestäväni, siksi olen aina julkisuutta kaikella tavalla kaihtanut.

 

Olisihan se hienoa, jos ihmiset osaisivat käyttäytyä. Mutta jokainen meistä varmasti tietää, että kaikki eivät osaa. Joten kyllä jokaisen, joka juttujaan julkisesti kirjoittaa, täytyy varautua siihen, että jos ne ovat riittävän kiinnostavia, niitä riepotellaan nettipalstoilla.

 

En tiedä mistä blogista nyt on kyse, mutta itse en pidä bloggaajaa julkkiksena. Toki, jos ko. ihminen on "jotain muutakin" kuin vain bloggaaja, asia saattaa olla eri. Tai mikäli on näitä "kuuluisia bloggaajia", joita suomessa lienee about kourallinen. Mutta julkista blogia pitävä ihminen ei missään nimessä ole lähtökohtaisesti mikään julkkis.

On ihan totta, että mitä isompi yleisö, sitä enemmän tulee myös sitä kuraa. Mutta itse en siltikään ymmärrä sitä, että miten joku jaksaa alkaa haukkumaan jonkun blogia. Jos blogi on paska, niin kuka käskee sitä lukemaan?

Mä ainakin skippaan kaikki ne blogit, jotka eivät miellytä. Ja keskityn niihin, jotka miellyttävät. Kaikille win-win.

Kriitikot tuntuvat olevan ikuinen ja vapaaehtoinen ihmislaji. Milloin nimillä varustettuina ja milloin nimettöminä. Jos teet itsellesi omalle maallesi patsaspuiston jonka vaikka avaat ohikulkijoiden käydä, niin eikös joku kohta väsää siitä palautteen. Pidä tauluistasi näyttely kotikunnan kirjastossa, kokoa porukalla kesäteatteriesitys tai järjestä tanssiesitys pikkukylälle - johan moni on kaikkea mahdollista mieltä, ja myös kertoo sen.

Blogi tunnistetiedoilla on varsin julkinen installaatio. Lisäksi sitä on helppo kommentoida nimettömänä. Se että joku ei ymmärrä miksi toinen ihminen juuri minun tekelettäni kommentoi, miksi sitten vain ei jättäisi sitä katsomatta - se ei tuota ilmiötä poista. Näitä ns. kriittisen ilmaisun taitajia (omasta mielestään) kun ei maailmasta vain toivomalla saa pois.

Ainoa tapa suojata itseään näiltä loanheittäjiltä on suojata intimiteettiään siinä määrin kuin sen katsoo tarpeelliseksi. Ikävä kyllä monet julkisuuteen hamuavat toiveikkaat nuoret esim. muusikot tai pikkumissit (tai ehkä ne blogistitkin) eivät laisinkaan tajua minkälaisten ilmiöiden kanssa joudutaan tekemisiin.

 

Kriitikot tuntuvat olevan ikuinen ja vapaaehtoinen ihmislaji. Milloin nimillä varustettuina ja milloin nimettöminä. Jos teet itsellesi omalle maallesi patsaspuiston jonka vaikka avaat ohikulkijoiden käydä, niin eikös joku kohta väsää siitä palautteen. Pidä tauluistasi näyttely kotikunnan kirjastossa, kokoa porukalla kesäteatteriesitys tai järjestä tanssiesitys pikkukylälle - johan moni on kaikkea mahdollista mieltä, ja myös kertoo sen.

Blogi tunnistetiedoilla on varsin julkinen installaatio. Lisäksi sitä on helppo kommentoida nimettömänä. Se että joku ei ymmärrä miksi toinen ihminen juuri minun tekelettäni kommentoi, miksi sitten vain ei jättäisi sitä katsomatta - se ei tuota ilmiötä poista. Näitä ns. kriittisen ilmaisun taitajia (omasta mielestään) kun ei maailmasta vain toivomalla saa pois.

Ainoa tapa suojata itseään näiltä loanheittäjiltä on suojata intimiteettiään siinä määrin kuin sen katsoo tarpeelliseksi. Ikävä kyllä monet julkisuuteen hamuavat toiveikkaat nuoret esim. muusikot tai pikkumissit (tai ehkä ne blogistitkin) eivät laisinkaan tajua minkälaisten ilmiöiden kanssa joudutaan tekemisiin.

Puhut asiaa.

Tietynlainen itsesuojeluvaisto on tosiaan hyvä säilyttää, eli ihan kaikkea ei itsestään jakaa kannata. Maailmaan kun mahtuu niin monenmoista tallaajaa.