Kaverin unelmavaimo

En näe tuos mitään ongelmaa jos kerran molemmat täysi-ikäisiä ja tykkäävät toisistaan. Tiedän onnistuneen liitonkin. Positiivista myös se että käsittääkseni ainakin suurin osa itävaimoista kunnioittaa vanhempia ihmisiä ja haluaa olla hyvissä väleissä puolisonsa omaisiin...kun kärjistetysti sanoen suomalaiset naiset vihaavat etenkin anoppejaan ja pitävät kotia linnanaan johon ei kukaan saa astua ilman heidän lupaansa. Ei miehen kaveritkaan.

Mulla on tähän eri näkemys. Tuntemani thaikut ovat niin mustasukkaisia, ettei yhteyttä kavereihin saa pitää. Puhelin ratsataan jatkuvasti. Näihin ne suhteet usein kaatuvat.

 

En ymmärrä tätä "suomalainen katkera akka" -juttua... Miksi kukaan olisi katkera ventovieraan miehen vaimo valinnasta, oli kyseessä thaimaalainen,afrikkalainen, venäläinen jne...Kaikista "lokeroista" löytyy varmasti jokaiselle ihannettaan vastaava, eri asia mitä puolisossaan arvostaa.

 

Mun mielipide on, että jos suomalainen mies hankkii ostovaimon, nii hyvä vaan, kaikki hyötyvät. Naisen perhe kotona saa rahaa ja ääliö äijä pysyy poissa häiritsemästä vittuilullaan suomalaisten naisten iltoja.

Naisen kannaltahan tämä vaan on julmaa ihmiskauppaa, ja mielestäni myös suomalaisia miehiä voisi tuomita asiasta -> vaimo saisi rahat ja korvaukset ja äijä lukkojen taakse vähäks aikaa.

 

Aikamoinen unelmamies tämäkin on ollut:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015050419614299_uu.shtml

 

Aikamoinen unelmamies tämäkin on ollut:

Isä ja teinipoika hakkasivat ulkomaalaisvaimoa

Sellaista se on, kun mies ajattelee hakevansa itselleen orjan ulkomailta, eikä pidemmän päälle homma menekään unelmien mukaan.

Miksihän joillekin miehille on niin vaikeaa olla ihan parisuhteessa täysivertaisen kumppanin kanssa, jonka kanssa jakaisi kotityöt ja jota huomioisi ja rakastaisi? Miksi jotkut miehet haluavat sen sijaan orjan, jota kuvittelevat voivansa hallita ja omistaa, sekä pahoinpidellä mielensä mukaan? Tekeekö se heidät lopulta onnelliseksi, että ovat saaneet toisen ihmisen täysin nujerrettua väkivalloin ja uhkauksin?

Suomessakin näitä tällaisia miehiä löytyy, ja nyt joutuvat ulkomaille asti hakemaan uhreja, kun ei saa suomalaisia naisia saatettua tällaiseen tilanteeseen. Aina puhutaan, että mamuthan ne alistavat naisia, koska huonoissa geeneissä ja kulttuurissa on heillä vika, mutta kuinka moni meidän kotomiehistä tekee samaa tilaisuuden tullen? Eipä näy hirveästi kauhistelijoita, kun kyseessä on suomalainen. Päinvastoin, tässäkin ketjussa eräs mies vaan nauraa partaansa, että miksipäs ei mies tekisi näin, jos kerran voi, tajuamatta omaa tyhmyyttään.

 

Sellaista se on, kun mies ajattelee hakevansa itselleen orjan ulkomailta, eikä pidemmän päälle homma menekään unelmien mukaan.

Miksihän joillekin miehille on niin vaikeaa olla ihan parisuhteessa täysivertaisen kumppanin kanssa, jonka kanssa jakaisi kotityöt ja jota huomioisi ja rakastaisi? Miksi jotkut miehet haluavat sen sijaan orjan, jota kuvittelevat voivansa hallita ja omistaa, sekä pahoinpidellä mielensä mukaan? Tekeekö se heidät lopulta onnelliseksi, että ovat saaneet toisen ihmisen täysin nujerrettua väkivalloin ja uhkauksin?

Suomessakin näitä tällaisia miehiä löytyy, ja nyt joutuvat ulkomaille asti hakemaan uhreja, kun ei saa suomalaisia naisia saatettua tällaiseen tilanteeseen. Aina puhutaan, että mamuthan ne alistavat naisia, koska huonoissa geeneissä ja kulttuurissa on heillä vika, mutta kuinka moni meidän kotomiehistä tekee samaa tilaisuuden tullen? Eipä näy hirveästi kauhistelijoita, kun kyseessä on suomalainen. Päinvastoin, tässäkin ketjussa eräs mies vaan nauraa partaansa, että miksipäs ei mies tekisi näin, jos kerran voi, tajuamatta omaa tyhmyyttään.

Ja kun mietin omaa liittoani, niin haluaisinko mieheni palvelevan minua ja örveltäviä kavereitani, samalla kun piereskelemme sohvalla kaljamahat vilkkuen, niin vastaus on ei. Kehuskelisinko vielä, että samainen palvelija antaa mulle sitten yöllä käskystä kyydit makuuhuoneessa? En todellakaan. Jos tämä on ap:n mukaan sitä oikeaa elämää, niin en ihmettele, jos aiemmat parisuhteet on epäonnistuneet.

 

Mikä kenenkin unelma on. Meillä mies pitää minua unelmanaan. Vaikka en kanna hänelle kaljaa sohvan pohjalle ja passaa viimeiseen saakka. Minä tienaan enemmän kuin mieheni. En paljoa, mutta tienaan kuitenkin. Kannan siis vastuuta perheemme taloudesta siinä missä hänkin.

Olen mahdollistanut hänelle pitkän isyysloman- ja ollut vanhempainvapaalakin 6kk kummankin lapsemme kanssa. Hän halusi tätä. Halusi viettää lastemme kanssa aikaa ja ennen kaikkea irrottautua oravan pyörästä. Hän on saanut olla Isä. Isolla I:llä.

Kehut sain taas tässä muutama viikko sitten, yltiöpäisnä, kun oli renkaiden vaihto rumbaa edessä useamman auton verran. Kun teimme homma yhdessä. Keli oli paska. Mutta viis siitä, meillä oli yhdessä kivaa kun touhuttiin ja homma sujui jouheammin....Mies sanoin taas kerran kuinka onnellinen on kun ei ole mikään hienohelma bimbo rinnalla vaan "ronski nainen joka ei työtä pelkää" Ja ronskilla ei puhuta mun mitoista, olen kategoriaa tasku-venus.

En tiedä kuka kaipaa rinnalleen palvelijaa? Millainen ihminen voi nostattaa itsensä toisen ihmisen yläpuolelle niin paljon? Onneksi mieheni kaipasi aikanaan rinnalleen elämän kumppania jonka kanssa jakaa tasavertaisesti koko elämä. Sellaista minäkin halusin. Ja sellaisen sain.

Thaimaalaisista voi toki hyvää siinä sanoa että tuntemani ovat usein todella ahkeria. Sitä ei valitettavasti voi kaikista Suomalaisista sanoa. Ei miehistä eikä naisista. Thaimaassa ei ole vaihtoehtona elellä tukien varassa. Tai pitää omien lasten hoitamista työnä - josta "pitäisi maksaa palkkaa". Hymykin on monella paljon herkemmässä kuin suomalaisilla valittajilla "joille mikää ei koskaa ole tarpeeksi hyvää". Eli onhan heissäkin puolensa. Mutta kovin kauniita sanoja on vaikea löytää miehestä jonka miehisyyden mittari on se että saa alistettua rinnalleen puolison. Ja kokee sen jotenkin oikeutetuksi ja hienoksi.

 

Löytyyhän näitä seksiorjien panijoita. Niitähän nämä thaikkuvaimojen hakijat ovat, tai ainakin voisivat olla. Reppana thaikku suostuu lihavan suomalaisen äijän palvelijaksi kun on kotimaassaan köyhä. Lihava suomalainen mies on onnessaan kun saa itselleen orjan.

Lyhyen yksinäisen miehen pari kertaa tavanneena täytyy kyllä sen verran puolustaa häntä että kyseessä on kyllä ihan hauskan näköinen kaveri, mutta vaan tosi lyhyt. Sinänsä thaikkupostimyyntivaimolle ulkonäön puolesta lottovoitto, koska hehän ovat itsekin lyhyitä, mutta kun ottaa huomioon mitä kaverin ajatusmaailma pitää sisällään niin eipä hän köyhälle thaikullekaan varmasti mikään unelmamies ole.

 

Terve menoa, onnea matkaan.
Jotenkin luulisin, että eipä tämä nyt mikään ihan hirveä menetys suomen naisille ole...

 

Mikähän taika siinä on, että nainen on voimaantunut seikkailija kun hakee etelästä tuontimiehen, mutta mies yksinäinen luuseri, jos menee naimisiin aasialaisen kanssa?

 

Mikähän taika siinä on, että nainen on voimaantunut seikkailija kun hakee etelästä tuontimiehen, mutta mies yksinäinen luuseri, jos menee naimisiin aasialaisen kanssa?

Höpöhöpö. Molemmat sukupuolet ihan yhtä luusereita. Kehitysmaasta halpaan kilohintaan raahattua lihaa. En jaksais tuollaisella ylpeillä.

 

Mikähän taika siinä on, että nainen on voimaantunut seikkailija kun hakee etelästä tuontimiehen, mutta mies yksinäinen luuseri, jos menee naimisiin aasialaisen kanssa?

No en mä nyt tiedä ketään, joka pitäisi Ghanasta tuontimiehen tuonutta naista mitenkään voimaantuneena seikkailijana. Yhtä säälittävinä noita naisia pidetään, kun postimyyntivaimojenkin hakijoita.

 

No en mä nyt tiedä ketään, joka pitäisi Ghanasta tuontimiehen tuonutta naista mitenkään voimaantuneena seikkailijana. Yhtä säälittävinä noita naisia pidetään, kun postimyyntivaimojenkin hakijoita.

Jaa. No ehkä ei pitäisi. Varsinkin jos muualta saa paremman.

 

Jaa. No ehkä ei pitäisi. Varsinkin jos muualta saa paremman.

Mun teoria on sellainen, että ne, jotka jotuu vartavasten hakemaan kumppaninsa kehitysmaista, on niitä, jotka ei ymmärrä omaa "tasoaan". Ne haluaa jonkun, joka on markkina- arvoltaan huomattavasti ylempänä, muttei niillä ole itsellään tarjota mitään sellaista, minkä avulla saisivat itseään paremman kumppanin. Niinpä ainut tapa on riistää jostakin kehitysmaasta joku, joka ehkä toivoo parempaa elintasoa ja on sillä edellytyksellä valmis pariutumaan.

Näkisin, että tämä vartavasten kumppanin hakeminen ulkomailta eroaa täysin siitä, että sattuu rakastumaan ulkomaalaiseen ja hän sinuun.

 

Mun teoria on sellainen, että ne, jotka jotuu vartavasten hakemaan kumppaninsa kehitysmaista, on niitä, jotka ei ymmärrä omaa "tasoaan". Ne haluaa jonkun, joka on markkina- arvoltaan huomattavasti ylempänä, muttei niillä ole itsellään tarjota mitään sellaista, minkä avulla saisivat itseään paremman kumppanin. Niinpä ainut tapa on riistää jostakin kehitysmaasta joku, joka ehkä toivoo parempaa elintasoa ja on sillä edellytyksellä valmis pariutumaan.

Näkisin, että tämä vartavasten kumppanin hakeminen ulkomailta eroaa täysin siitä, että sattuu rakastumaan ulkomaalaiseen ja hän sinuun.

Mistä tämä sinun katkeruutesi oikein kumpuaa? Eikö sen pitäisi olla sinulle ihan se ja sama, miksi joku pariskunta on yhdessä? Mitä se kenellekään ulkopuoliselle kuuluu?

Kohta alkaa neljäs sivu tätä katkeraa vollotusta, jossa jokainen käy vuorollaan todistamassa, että ei haittaa yhtään, ei vähän vähää, mutta silti lyhyitäläskejäluuseriköyhiä ovat ulkkisnaisten suomimiehet.

 

No jaa, eivät ne thaikkuvaimot ole sen kummempia, kuin supi-suomalaiset naiset. No on heillä toki eksoottisempi ulkonäkö, mutta siihen ne eroavaisuudet sitten loppuvatkin.

Ihan yhtälailla sieltä tulee pirttihirmuja, jotka käskyttävät miestänsä jatkuvasti. No mulla ei ole kovin kattava kokemus, mutta kuitenkin olen työni kautta nähnyt, millaista se voi olla.

 

Jokainen ottaa sellaisen kuin haluaa, ei siihen muiden kannata sekaantua. Jos joku tykkää thai-naisista niin mikäs siinä. Liitto ei välttämättä kestä mutta sama koskisi liittoa jenkin kanssa.

 

Jassoo, taas on katkarapumies äänessä. (Lyhyt yksinäinen mies).

Tämä säälittävä tapaus, eli lyhyt yksinäinen mies tuli heti minullekin mieleen. Eikö se nyt vieläkään ole saanut sitä naista itselleen?

 

Jokainen ottaa sellaisen kuin haluaa, ei siihen muiden kannata sekaantua. Jos joku tykkää thai-naisista niin mikäs siinä. Liitto ei välttämättä kestä mutta sama koskisi liittoa jenkin kanssa.

Katos Data-luuseri on taas aktivoitunut mammapalstalla!

 

Mikähän taika siinä on, että nainen on voimaantunut seikkailija kun hakee etelästä tuontimiehen, mutta mies yksinäinen luuseri, jos menee naimisiin aasialaisen kanssa?

Kyllä musta noi mustan miehen ottaneen kankaisiin kääriytyneet suominaiset on melkeen vielä enemmän luusereita kuin postimyyntivaimon ottaneen miehet.

 

Näin kehno provo ei ansaitsisi vastausta, mutta aiheen mielenkiintoisuuden takia otan nyt kuitenkin kantaa. Ap:n naiskuvan ihanne on siis hiljainen ja ”hyvännäköinen”. Lainausmerkeissä siksi, että ei todellakaan jokaisen miehen mielestä aasialainen nainen ole kauneinta maailmassa. Mutta jätetään se nyt tässä keskustelussa vähän sivuhuomiolle. Mutta että ihannenainen on vailla mielipiteitä oleva miestään palveleva zombie? Ymmärtäisin asian jossain seksifantasiassa, leikissä, mutta en tosiaankaan oikeassa elämässä. Elämän tunneista ja minuuteista yli 99% ei ole seksiä. Elämään kuuluu työtä, yhteisiä harrastuksia, matkustelua ja vaikka kesämökin saunan lämmittämistä. En minä ainakaan haluaisi vierelleni ihmistä, jolla ei oikeastaan olisi mihinkään mitään sanottavaa ja joka kokisi elämänsä tarkoituksekseen vain passata minua.

Jos haluaisin vain katsoa lätkää, juoda bisseä ja katsoa nättiä naisvartaloa, niin mihin minä vaimoa siihen tarvisin? Kyllähän vaimo on jotain mitä kaljahuuruinen kavereiden kisakatsomo ja maksullinen nainen ei tarjoa. Kyllä minullakin kavereita on, kaljaa jääkaapissa ja seksiäkin Mutta ihan suomalaisen ja fiksun naisen kanssa olen silti yhdessä. Ja en siis tarkoita etteikö thaimaalainen nainen sitten olisi fiksu jne. mutta sitä ap ei nyt kirjoituksellaan hakenut.

Toki jokainen tyylillään

 

Heh, näin kirjoittaa mies joka ei ole alfauros... Pelkää saavansa liikaa vastusta suomalaisesta naisesta Itse olen alfanaaras enkä voisi olla kuin alfauroksen kanssa. Yhdessä ollaan oltu jo 13v. ja meillä edelleen lempi roihuaa. Kahden vahvan persoonan kohdatessa toki riidellään rajustikin, mutta sen edestä makuuhuoneessa lempi leiskuaa. Kai tuo kaapin paikan haku pitääkin liittomme vireessä. En ole kynnysmatto tyyppiä eikä miehenikään. Kunnioitan miestä joka ottaa näin napakan emännän. Ei ole kaikista miehistä siihen. Näinhän se on, yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta.

En tarkoita ulkolaisia naisia väheksyä millään tavoin ,mielestäni ketjun aloittaja teki niin. Pitäisi nättinä palvella sikailevia ukkoja ja illalla saisi vaatia vielä kunnon kyydit. Hah, anna mun nauraa.. Tietty jos pystyy elämään sen kanssa että toisen voi kuvitella ostavansa, mutta tietynlainen kiero mieli siihen tarvitaan?

Huomaan tämän myötä arvostavani miestäni taas entistä enemmän! Ei koe naisia esineinä jotka rahalla laitetaan toimimaan toisin kuten ehkä haluaisivat. Onneksi mieheni on vahva ja täyspäinen, rehti ja rehellinen suomalainen mies josta suomalaiset naiset uneksivat Tällaista miestä varmaan moni suomalainen nainen arvostaa, mutta eiväthän aivan kaikki miehet ole tällaisia!

 

Siis mikä vittu on alfaNAARAS... joku feministien voodoojumala vai mikä? Tällä palstalla on aina tuo terminologia ihan parasta

 

Hyvinhän sinäkin sen ymmärsit!

 

Uusfeministinen kasvatus ja ajattelutapa on suomalaisten naisten helvetin iso kompastuskivi. Vielä tällä vuosikymmenelläkin jostain syystä suomalaiset naiset vielä onnistuvat pariutumaan vakaviin suhteisiin suomalaisten miesten kanssa, joskin surkealla menestyksellä josta jo erotilastot ja tällaisilla palstoilla päivittäin jatkuvasti luettavissa olevat tarinat kertovat. Tosin alistuvien, naisten ohjailtavaksi suostuvien matalatestosteronisten vässykkämiesten osuus miespopulaatiosta on lisääntynyt samalla kun itsekkäiden uusfeministinaisten määrä on kasvanut, joten tämä osin tasoittaa tilannetta. Uudet sukupolvet kuitenkin näkevät vielä rajumman muutoksen ja erotilastojen synkkenemisen entisestään.

On aika vähän syitä jäljellä valita suomalainen nainen puolisoksi, yhteinen kieli ja paikallinen tarjonta ovat niistä ainoat varteenotettavat. Naisena suomalaisella keskivertonaisella ei ole enää juuri mitään tarjottavaa vakiintuneeseen parisuhteeseen, paitsi paljon pahaa oloa kaikille parisuhteen osapuolille lapset mukaanlukien.

Fiksu mies tänä päivänä kuorii kermat päältä ja käyttää suomalaisnaista pelkkänä viihdykkeenä siinä vaiheessa kun tämä on vielä lapseton ja motivoitunut tai lapsia omaava, eronnut ja epätoivoinen. Vakavaan, pitkäaikaiseen parisuhteeseen ja perheen perustamiseen kannattaa katse suunnata täysin toisaalle. Voimaistunut suomalaisfemakko on totaalinen riskivalinta kumppaniksi. Paremman ja miellyttävämmän lopputuloksen saavuttaa ampumalla itseään jalkaan.