Onnea hyvistä ultakuulumisista ja kärsivällisyyttä odotukseen niille, joilla se on vielä edessä.
Meillä oli uusinta ultra tänään ja hyviä uutisia vaan saatiin. Kaveri ei kyllä juurikaan muuta suostunut esittelemään, kun selkärankaansa.. Minä siis jouduin ultrassa yskimään kovasti, hyppimään ja sitten vielä se ultraaja paineli vatsaa, että oltais saatu kaveri kääntymään, mutta eipä onnistunut. Pääosin ultrattiin alakautta, mutta siis kokeiltiin myös vatsan päältä, mutta ei se näkyvyys kyllä kovinkaan hyvä sitä kautta ollut. Kuulemma sektiohaava vähän vaikeutti näkyvyyttä ja sitten vielä istukkakin oli edessä, että sitten palattiin taas alakautta ultraukseen. Jonkun aikaa ultrailtuaan se sano, että menkää käymään niissä verikokeissa tässä välissä ja tulkaa takas sitten vielä sieltä niin jos sitten olis kääntynyt, mutta eipä siitäkään sitten paljon apuja ollut. Mutta sai kuitenkin jonkunlaiset mitat sieltä otettua ja kaikki näytti siis hyvältä. Saatiin paljon kuvia, kun molemmilla kerroilla kuvia otti ja anto kaikki ylimääräset meille, kun menis kuitenkin muuten roskiin. Ilmeisesti siis jotain kuvia johonkin arkistoi tms. Ja jos ei mennyt ultraus ihan putkeen niin ei kyllä verikokeiden ottokaan ihan helppoa ollut kun nyt on kolme reikää käsissä, kun vasta kolmannen pistoksen jälkeen sitä verta alko tulemaan.
Tänään varmaan on ultra jännitys purkautunut, kun pitkästä aikaa piti nukkua illalla tunnin verran, kun ei enää vaan pysyny silmät auki. Ja viime viikolla sain kuulla hauskoja uutisia, kun sain tietää, että hyvällä kaverilla on laskettu aika samana päivänä kun meillä. Päästään yhdessä höpöttelemään ja muutenkin fiilistelemään.
Meillä oli uusinta ultra tänään ja hyviä uutisia vaan saatiin. Kaveri ei kyllä juurikaan muuta suostunut esittelemään, kun selkärankaansa.. Minä siis jouduin ultrassa yskimään kovasti, hyppimään ja sitten vielä se ultraaja paineli vatsaa, että oltais saatu kaveri kääntymään, mutta eipä onnistunut. Pääosin ultrattiin alakautta, mutta siis kokeiltiin myös vatsan päältä, mutta ei se näkyvyys kyllä kovinkaan hyvä sitä kautta ollut. Kuulemma sektiohaava vähän vaikeutti näkyvyyttä ja sitten vielä istukkakin oli edessä, että sitten palattiin taas alakautta ultraukseen. Jonkun aikaa ultrailtuaan se sano, että menkää käymään niissä verikokeissa tässä välissä ja tulkaa takas sitten vielä sieltä niin jos sitten olis kääntynyt, mutta eipä siitäkään sitten paljon apuja ollut. Mutta sai kuitenkin jonkunlaiset mitat sieltä otettua ja kaikki näytti siis hyvältä. Saatiin paljon kuvia, kun molemmilla kerroilla kuvia otti ja anto kaikki ylimääräset meille, kun menis kuitenkin muuten roskiin. Ilmeisesti siis jotain kuvia johonkin arkistoi tms. Ja jos ei mennyt ultraus ihan putkeen niin ei kyllä verikokeiden ottokaan ihan helppoa ollut kun nyt on kolme reikää käsissä, kun vasta kolmannen pistoksen jälkeen sitä verta alko tulemaan.
Tänään varmaan on ultra jännitys purkautunut, kun pitkästä aikaa piti nukkua illalla tunnin verran, kun ei enää vaan pysyny silmät auki. Ja viime viikolla sain kuulla hauskoja uutisia, kun sain tietää, että hyvällä kaverilla on laskettu aika samana päivänä kun meillä. Päästään yhdessä höpöttelemään ja muutenkin fiilistelemään.
Ideana mielestäni ihana, en tiedä toimiiko... Käytän koruja muutenkin, joten eiköhän tätäkin tule pidettyä ainakin raskauden ajan!