**Kesäkuun kullanmurut 2014**

Heippa! Vieläkö fb ryhmä on pystyssä ja pääseekö sinne? Joskus ennen muinoin laitoin viestillä pyyntöä mutta ei ilmeisesti koskaan mennyt perille :( täällä ei kyllä tule juuri käytyä ja olisi kuitenkin kiva saada juttuseuraksi samanikäisten vauvojen äideiltä :)
 
Moikka pitkästä aikaa! Aika hiljaista täällä näyttää olevan, mutta varmaan muitakin on, jotka täällä käyvät ajoittain kurkkimassa, mutta kirjoittamiselle harvoin aikaa ja intoa riittää..:)
Ajattelin vaan käydä ilmoittamassa, että siirryn yllättäin takaisin tuonne odottajien puolelle. Pikkukakkosen pitäisi saapua syksyllä.. Onnellisin mielin odotellaan, vaikka hiukka hirvittää, kun tuntuu, että tyttöä juuri synnyttelin.:)
Esikoisen kanssa täällä kaikki sujunut hienosti. Reipas ja kiltti tapaus.. Konttaamasta ja seisomaan nousemista harjoitellaan urakalla ja pikkuhiljaa ymmärryskin lisääntyy..:)
Valossa kevättä kaikille!
T: Jansson, tyttö (ens viikolla 8kk) ja pikku-itu 6+1
 
Moi!

Onnea pikkukakkosesta Jansson!

Mä käyn ainakin täällä lähes päivittäin koska seuraan tuota toukokuisten ketjua kun meidän pikkuinen toukokuun lopussa syntynyt. En vaan ole jaksanut sinne mitään kirjoittaa :D Mutta jos täällä alkaa taas porukka käydä niin mä ainakin mielelläni kirjoittelen silloin kun ehtii/jaksaa :)

elpukka & papu
 
Täällä tuskin ketään enää on, mutta kirjoitampa silti.

Tytsy on nyt reilun vuoden ja pirtsakka tyttö onkin.
Kävelemään lähti enemmän ja vähemmän siinä 10kk iässä ja ilman tukea käveli siinä inan alle 11kk iässä.

Nukkuvat isosiskon kanssa samassa huoneessa ja yllättävän hyvin sekin on mennyt.
Ei ole missään vaiheessa ollut kummallekaan ongelmallista tuo samassa huoneessa nukkuminen.

Kuopus nukkuu koko yön ja herää aamulla ysiltä, samaan aikaan siskonsa kanssa. Nukkumaan menevät yhdeksältä illalla.

Töihin mä palaan syyskuussa (ehkä..)
Näyttä nimittäin nyt siltä, että sieltä jäädään aika pian äitiyslomalle.. Tai ainakin jos olot menee yhtään yhteen edellisten raskauksien kanssa.
Mutta ei vielä panikointia tai ilakointia, testin tekoon eka, jota just nyt ei oo, enkä uskalla ostaa, koska jos se näyttää positiivista, niin äää! Ei siinä siis, mun puolesta vauva ois tervetullut, nutta mies haluais odottaa ainakin siihen, että kuopus ois 2v, ehkä jopa 3v.
Mutta eihän se ees varma ole vielä, että tässä masu pystyssä ees oltais. Joten ei stressiä sitä ennen.

Huh, oli pakko päästä vähän purkamaan, vaikka tätä tosiaan tuskin kukaan enää lukee.
En oi oikeesti vaan miehelle uskaltanut vielä puhua, että mahdollisuus voi olla.

Ei oo ihan parasta mainosta kondomi firmoille, jos nyt sattuis käymään silleen, että raskaana ois. Esikoinen tuli supertyttönä kondomin läpi ja sama ois tälläkin kertaa.
Pillerit mulle ei vaan sovi.
No ei stressiä ennen testiä.

Mä haluaisin vauvan ja olla raskaana, mä rakastan raskaana olemista, niin oudolta kuin se kuulostaakin.
Mutta mies tosiaan pistää kolmatta vähän hanttiin.
Mutta testi ennen asian miettimistä ees.

Susanna#1 & Emma 1v
 
Täällä tuskin ketään enää on, mutta kirjoitampa silti.
Vähän on joo hiljaista, me taidetaan kaikki olla omassa Facebook-ryhmässä; me viimeiset, jotka ei liitytty silloin aikaisin mihinkään kesäkuisten faceryhmään.

Hui, no siellähän on sitten Susannalla jännät paikat! Onnea matkaan. ;)

Ja Janssonille kaikkea hyvää odotukseen!

Meitin poika on kuukauden päälle vuoden vanha, juoksentelee ja riehuu, nirsoilee ruoan kanssa ja rakastaa kaikkea mikä pyörii. Töihin en ole palaamassa, sillä irtisanouduin melkein kymmenen vuoden uran päätteeksi. Siitä huolimatta pojalle on hoitopaikka elokuusta lähtien, jolloin aloitan työttömyyden kotihoidon jälkeen. Hoito alustavasti kolmena päivänä viikosta ja ei edes kokopäiväisesti. Tarkoituksena mulla on hakea yliopistolle ensi keväänä ja päntätä niin pirusti.

On ollut aika rankkaa välillä, esikoinen sai ADHD-diagnoosin ja joskus vain sitä on aika väsynyt arjen pyöritykseen. Mutta nyt näyttää valoisalta, sillä lääkkeet toimii ja hoitokontakti on vankka. Sisarukset tykkäävät toisistaan hurjasti ja jakavat huoneen keskenään. Ajatus kolmannesta lapsesta kutkuttaa mielessä, mutta tulee olla realisti. En sano etteikö koskaan, vaan että hyvin epätodennäköistä.

Mä olen lähdössä yksin reissun päälle ja tulen olemaan pois kotoa melkein kaksi viikkoa, jännittää vähän että miten poika isänsä kanssa jaksaa - on meinaan niin äidin takiainen ja eroahdistus on ilmeinen jos menen edes kulman taakse näkymättömiin. Noh, loma tekee hyvää ja innoissani olen menossa. Ikävä tulee olemaan kyllä hurja.

Jos joku nyt ei vielä ole faceryhmässä ja sinne tahtoo, niin ei muuta kuin viestiä sabsu77:lle, joka ohjeistaa kuinka toimia.

Mukavaa kesää -- kunhan se vain tulisi -- vuosikertakesäkuisille!

Lettu ja herramuksu M, 1v 1kk
 

Yhteistyössä