Koulu: miksi alaluokilta numerot pois ja sitten yo-tokari määrää kaiken

Koulun alaluokilla ei todistusnumeroita ja sitten yläkoulun loppupuolella yhtäkkiä ne numerot vasta tulee.

Jotenkin ensin opetetaan, että ei kilpailla ja jokainen omaan tahtiin ja yhtäkkiä täyskäännös:/kylmät numerot oppilaille, joiden perusteella jatko.

Loppuhuipentumana on armoton ylippilaskirjoitus. Jos menee huonosti, et pääse minnekään.

Pääsykoesysteemi oli parempi ja armollisempi. Etenkin kun ei ollut ensikertalaisuuskiintiöitä.

Minusta ennen oli parempi. Stressi oli vähäisempi koulussa ja ei tarvinnut olla täysin varma jo lukiossa, miksi aikoo isona. Yo-koekin saattoi mennä huonosti, kunnea lopulta ryhdistäytyi tajuttuaan, mitä haluaa työkseen tehdä ja pääsi yliopistoon ja sieltä ulos.


Miksi nuoriamme ensin paapotaan ja sitten ylistressataan.

 

Yo-kokeenkin saa uusia. Ja on suurimmassa osassa paikkoja edelleen pääsykokeetkin. Ensikertalaisedussa on tarkoitus päästää jokunen saman vuoden ylioppilaskin opiskelemaan. Ilman sitä kävisi niin, että kaikki joutuisivat pitämään lukion jälkeen välivuoden lukiessaan pääsykokeisiin, eikä siinä olisi mitään järkeä.

Ei se numeroiden puuttuminen alakoulussa ole mikään ongelma. Kyllä lapsen läksyistä ja kokeista näkee, osaako lapsi asiat vai ei, eikä numerotodistuksessa ole vanhemmille minkäänlaisia yllätyksiä -- paitsi tietysti jos vanhempia ei ole aiemmin kiinnostanut lapsen koulunkäynti ollenkaan. Pienemmille ei anneta numeroita siksi, että alakoulussa kaikkien lasten jatko on edelleen täysin auki, ja kenestä tahansa voi tulla edelleen hikari vaikka ensimmäiset vuodet menisivätkin huonosti.

 

Mitä niillä numeroilla oikeasti tekee milloinkaan?
Mä yritin tosissani vasta sit kun oli pakko.

*nimimerkillä aina noin kasin keskiarvo mutta pistettä vajaat ällän paperit kirjoituksista*

 

Niinhän saattaa luulla, mutta:
http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/lukiolaiset-voivat-suorittaa-opintoja-turun-yliopistossa.aspx

Kaukana tasa-arvosta ainakin, kun yliopistoon pääsee ilman toikkariakin?

 

Onko tällainen ollut yleistä aikaisemmin?

"Lukiolaiset voivat jatkossa hakea Turun yliopistosta oikeutta suorittaa määrättyjä yliopiston opintojaksoja. Lukiolaisille tarjottava opetus on pääosin yliopiston normaalia opetusta, mutta mahdollisuuksien mukaan lukiolaisille voidaan järjestää myös erikseen suunniteltua opetusta.

– Haluamme etsiä uusia tapoja, joilla saisimme lukiolaiset kiinnostumaan etenkin luonnontieteellisen alan opinnoista. Mikäli saamme laajennettua tekniikan alan koulutusta Turun yliopistossa, tulemme kiinnittämään siihen erityistä huomiota. Pidän tärkeänä, että saisimme lisättyä etenkin nuorten naisten kiinnostusta näihin aloihin niin kansallisesti kuin alueellisestikin, toteaa Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.

Yliopisto-opinnot korvaavat sovitusti lukiokursseja, tai opiskelija voi sijoittaa ne vapaisiin opintoihin. Yliopisto kirjaa lukiolaisten suoritukset myös yliopiston opintosuoritusrekisteriin. Jos opiskelija aloittaa myöhemmin opinnot Turun yliopistossa, hän saa aiemmat suorituksensa hyväksiluettua yliopiston hyväksymien periaatteiden mukaisesti."

 

En tajua. Numeroiden kautta kehitystä on paljon helpompi seurata ja ylläpitää, kun esim pelkästään sanallisesti arvosteltaessa. Ovat myös erittäin toimiva motivointikeino, kun voi esim luvata jonkun palkinnon, jos nousee kutosesta kasiin.

 

En tajua. Numeroiden kautta kehitystä on paljon helpompi seurata ja ylläpitää, kun esim pelkästään sanallisesti arvosteltaessa. Ovat myös erittäin toimiva motivointikeino, kun voi esim luvata jonkun palkinnon, jos nousee kutosesta kasiin.

Eikun ne jotka haluaa, muuttavat sinne, mistä kuvittelevat saavansa "parhaan" todistuksen. Kovin pieniä lapsia ei voi yksin laittaa maailmalle, joten vanhemmat suunnittelevat etukäteen asioita. Sitten systeemi sitouttaa heidät siihen vanhaan, mistä sananparsikin kertoo: "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto".
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/uutiset/lukiot-halutaan-lahemmas-tyoelamaa

 

En tajua. Numeroiden kautta kehitystä on paljon helpompi seurata ja ylläpitää, kun esim pelkästään sanallisesti arvosteltaessa. Ovat myös erittäin toimiva motivointikeino, kun voi esim luvata jonkun palkinnon, jos nousee kutosesta kasiin.

Meillä oli ala-asteella vahvasti uskovainen luokanopettaja, joka ei ateistien lapsille antanut kiitettäviä. Minunkin vanhempani joituivat rehtorille valittamaan, että miksi matematiikasta tuli kasi, vaikka kaikista kokeista tuli kymppi ja kotitehtävätkin oli aina oikein tehtynä. Sitten oli pakko opettajan antaa matematiikasta ysi. Eli ei numeroista kannata ihan hirveitä johtopäätöksiä tehdä, katsoo mieluummin niitä kotitehtäviä ja kokeita. Opettajan antamiin arvosanoihin vaikuttaa aina pärstäkerroin.

 

 

Ei se numeroiden puuttuminen alakoulussa ole mikään ongelma. Kyllä lapsen läksyistä ja kokeista näkee, osaako lapsi asiat vai ei, eikä numerotodistuksessa ole vanhemmille minkäänlaisia yllätyksiä -- paitsi tietysti jos vanhempia ei ole aiemmin kiinnostanut lapsen koulunkäynti ollenkaan. Pienemmille ei anneta numeroita siksi, että alakoulussa kaikkien lasten jatko on edelleen täysin auki, ja kenestä tahansa voi tulla edelleen hikari vaikka ensimmäiset vuodet menisivätkin huonosti.

On se ongelma, kun lapset haluaisivat tunnustusta siitä miten heillä menee koulussa.

Sitä paitsi myös myöhemmin ihmisen tulevaisuus on täysin auki. Ei ole mitenkään tavatonta, että siitä jolla on yo-todistuksessa rivi älliä tulee pitkäaikaistyötön luuseri.

 

On se ongelma, kun lapset haluaisivat tunnustusta siitä miten heillä menee koulussa.

Sitä paitsi myös myöhemmin ihmisen tulevaisuus on täysin auki. Ei ole mitenkään tavatonta, että siitä jolla on yo-todistuksessa rivi älliä tulee pitkäaikaistyötön luuseri.

Lapset haluavat tunnustusta? No sitten pyydät kaikki kokeet nähtäväksesi, ja jos ne sinusta ovat hyvin tehtyjä, annat lapsellesi tunnustusta. Ongelma ratkaistu.

Älläpapereilla voi toiki tulla pitkäaikaistyötön tai luuseri, mutta i:n papereilla ei tule lääkäriä. Huonoilla yo-papereilla ei nousta korkealle, mutta toki hyvillä papereilla voi tippua alas. Huonot paperit vaikeuttavat elämää, hyvät paperit eivät elämää vaikeuta, joten parempi on hankkia ne hyvät paperit.

 

Lapset haluavat tunnustusta? No sitten pyydät kaikki kokeet nähtäväksesi, ja jos ne sinusta ovat hyvin tehtyjä, annat lapsellesi tunnustusta. Ongelma ratkaistu.

Älläpapereilla voi toiki tulla pitkäaikaistyötön tai luuseri, mutta i:n papereilla ei tule lääkäriä. Huonoilla yo-papereilla ei nousta korkealle, mutta toki hyvillä papereilla voi tippua alas. Huonot paperit vaikeuttavat elämää, hyvät paperit eivät elämää vaikeuta, joten parempi on hankkia ne hyvät paperit.

Täyttä asiaa. Melkein joka kirkonkylälällä on ainakin yksi legenda jostain "6 ällän ylioppilaasta jolla päässä naksahti". Mutta uskallan väittää, että keskimäärin hyvät ylioppilaspaperit korreloivat menestyksen kanssa. Kaipa tämän kaikki tunnustavat.

Juu ja aina on niitä menestyneitä amiksiakin. Mutta jos nyt oikeesti katotaan vaikkapa pörssiyhtiöiden korkeimpia johtajia, huippupoliitikkoja jne. niin aika suuri osa on menestynyt koulussa erittäin hyvin. EI kuitenkaan kaikki, kuten esim. Sauli Niinistö (joskin ylioppilas hänkin). "Ennen vanhaan", 60-70-luvulla, melkeinpä kaikki kohtuullisetkin paperit kirjoittaneet pääsivät yliopistoon. Nykyään on toista, ainakin niille mieluisille aloille.

Itse olen kirjoittanut aika hyvät paperit, mutta menestystä se ei taannut. Tais mullakin naksahtaa jollain lailla päässä. Mutta kuitenkin olen nykyään sellaisessa "keskivertoammatissa". Lukioluokkani taloudellisesti parhaiten menestyvä henkilö taitaa olla semmonen, joka keskeytti kielten takia lukion ja meni sitten amiksen kautta tekuun. Aika moni menestynyt poika meni tekniseen korkeakouluun ja sitten Nokialle. Kaikki ovat yhä alansa hommissa, joskaan ei Nokialla kukaan. Kukaan tyttö ei mennyt Tekniseen Korkeakouluun. Palkkaerot?

 

Lapset haluavat tunnustusta? No sitten pyydät kaikki kokeet nähtäväksesi, ja jos ne sinusta ovat hyvin tehtyjä, annat lapsellesi tunnustusta. Ongelma ratkaistu.

Älläpapereilla voi toiki tulla pitkäaikaistyötön tai luuseri, mutta i:n papereilla ei tule lääkäriä. Huonoilla yo-papereilla ei nousta korkealle, mutta toki hyvillä papereilla voi tippua alas. Huonot paperit vaikeuttavat elämää, hyvät paperit eivät elämää vaikeuta, joten parempi on hankkia ne hyvät paperit.

No eiköhän lapsi halua sen tunnustuksen nimenomaan opettajalta ja "virallisessa muodossa" todistuksena. Oman äidin tai isän kehut eivät siihen verrattuna niin paljoa paina.

Osassa aineista taas ei edes järjestetä kokeita.

 

No eiköhän lapsi halua sen tunnustuksen nimenomaan opettajalta ja "virallisessa muodossa" todistuksena. Oman äidin tai isän kehut eivät siihen verrattuna niin paljoa paina.

Osassa aineista taas ei edes järjestetä kokeita.

Tuo opettajan ja virallisen muodon arvostus tulee lapsille vain vanhemmilta. Eli jos vanhemmat eivät arvosta opettajaa taivaisiin, ei lapsikaan sitä tee. Itse olette kuoppanne kaivaneet. Alakoulun opettajat eivät välttämättä ole penaalin terävimpiä kyniä, joten lapselle on vaarallistakin pitää luokanopettajaa korkeimpana auktoriteettinaan.

 

Tuo opettajan ja virallisen muodon arvostus tulee lapsille vain vanhemmilta. Eli jos vanhemmat eivät arvosta opettajaa taivaisiin, ei lapsikaan sitä tee. Itse olette kuoppanne kaivaneet. Alakoulun opettajat eivät välttämättä ole penaalin terävimpiä kyniä, joten lapselle on vaarallistakin pitää luokanopettajaa korkeimpana auktoriteettinaan.

Palstamamma on penaalin ennätysterävä kynä ja ehdoton auktoriteetti?

Moni palstamamma onkin edennyt urallaan jopa lähihoitajaksi tai koulunkäyntiavustajaksi asti, sikäli kun on palstailultaan ja siiderin lipittämiseltä ehtinyt.

 

Juu ja aina on niitä menestyneitä amiksiakin. Mutta jos nyt oikeesti katotaan vaikkapa pörssiyhtiöiden korkeimpia johtajia, huippupoliitikkoja jne. niin aika suuri osa on menestynyt koulussa erittäin hyvin. EI kuitenkaan kaikki, kuten esim. Sauli Niinistö (joskin ylioppilas hänkin). "Ennen vanhaan", 60-70-luvulla, melkeinpä kaikki kohtuullisetkin paperit kirjoittaneet pääsivät yliopistoon. Nykyään on toista, ainakin niille mieluisille aloille.

Ei pidä muuten paikkaansa. Erittäin hyvin koulussa menestyneet todella harvoin ovat johtotehtävissä. He eivät perusta yrityksiä, tai ylipäänsäkään pyri johtoon. Heistä tulee tilastojen valossa mm. tutkijoita, professoreja jne. He suuntaavat kapasiteettinsa yleensä kapealle sektorille ja ovat substanssissaan alansa huippuja, mutta eivät johtajia. Esimerkkinä nyt vaikka Stephen Hawking, joka on äärimmäisen älykäs, muttei ole hakeutunutkaan johtamaan mitään. Hän haluaa tutkia.

Maailmaa "pyörittää" ne seiskan ja kasin oppilaat. Niistä tulee johtajat, poliitikot, sun muut suun soittajat

 

Ei pidä muuten paikkaansa. Erittäin hyvin koulussa menestyneet todella harvoin ovat johtotehtävissä. He eivät perusta yrityksiä, tai ylipäänsäkään pyri johtoon. Heistä tulee tilastojen valossa mm. tutkijoita, professoreja jne. He suuntaavat kapasiteettinsa yleensä kapealle sektorille ja ovat substanssissaan alansa huippuja, mutta eivät johtajia. Esimerkkinä nyt vaikka Stephen Hawking, joka on äärimmäisen älykäs, muttei ole hakeutunutkaan johtamaan mitään. Hän haluaa tutkia.

Maailmaa "pyörittää" ne seiskan ja kasin oppilaat. Niistä tulee johtajat, poliitikot, sun muut suun soittajat

Todelliseen menestymiseen ja varsinkin rikastumiseen tarvitaan rohkeutta, häikäilemättömyyttä ja kykyä pelata sosiaalista peliä. Näitä ominaisuuksia harvemmin hikipingoilta löytyy.

 

Palstamamma on penaalin ennätysterävä kynä ja ehdoton auktoriteetti?

Moni palstamamma onkin edennyt urallaan jopa lähihoitajaksi tai koulunkäyntiavustajaksi asti, sikäli kun on palstailultaan ja siiderin lipittämiseltä ehtinyt.

En käytä alkoholia, en ole koskaan käyttänytkään, ja tykkäsin paljon Teknillisen korkeakoulun matematiikan kursseista, kun niitä luin. Ei olisi minunkaan lestadiolainen ala-asteen opettajani varmasti päässyt yhdestäkään TKK:n matikasta läpi. Huono oli hänen kielipäänsäkin, ilmeisesti ei siis osannut yhtään mitään, ja otti koville kun alakouluikäiset lapset ovat keskimäärin fiksumpia kuin opettajansa.

Ne jotka osaavat, tekevät, ja ne jotka eivät osaa, opettavat.

 

En käytä alkoholia, en ole koskaan käyttänytkään, ja tykkäsin paljon Teknillisen korkeakoulun matematiikan kursseista, kun niitä luin. Ei olisi minunkaan lestadiolainen ala-asteen opettajani varmasti päässyt yhdestäkään TKK:n matikasta läpi. Huono oli hänen kielipäänsäkin, ilmeisesti ei]

 

Onko tällainen ollut yleistä aikaisemmin?

"Lukiolaiset voivat jatkossa hakea Turun yliopistosta oikeutta suorittaa määrättyjä yliopiston opintojaksoja. Lukiolaisille tarjottava opetus on pääosin yliopiston normaalia opetusta, mutta mahdollisuuksien mukaan lukiolaisille voidaan järjestää myös erikseen suunniteltua opetusta.

– Haluamme etsiä uusia tapoja, joilla saisimme lukiolaiset kiinnostumaan etenkin luonnontieteellisen alan opinnoista. Mikäli saamme laajennettua tekniikan alan koulutusta Turun yliopistossa, tulemme kiinnittämään siihen erityistä huomiota. Pidän tärkeänä, että saisimme lisättyä etenkin nuorten naisten kiinnostusta näihin aloihin niin kansallisesti kuin alueellisestikin, toteaa Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.

Yliopisto-opinnot korvaavat sovitusti lukiokursseja, tai opiskelija voi sijoittaa ne vapaisiin opintoihin. Yliopisto kirjaa lukiolaisten suoritukset myös yliopiston opintosuoritusrekisteriin. Jos opiskelija aloittaa myöhemmin opinnot Turun yliopistossa, hän saa aiemmat suorituksensa hyväksiluettua yliopiston hyväksymien periaatteiden mukaisesti."

Ei kannaa mennä lukemaan luonnontieteitä, koska sillä alalla ei ole töitä.

 

En tajua. Numeroiden kautta kehitystä on paljon helpompi seurata ja ylläpitää, kun esim pelkästään sanallisesti arvosteltaessa. Ovat myös erittäin toimiva motivointikeino, kun voi esim luvata jonkun palkinnon, jos nousee kutosesta kasiin.

Tää on totta! Meillä mummo lupasi aina että kun keväällä todistukset saadaan, tarkastetaan kaikki numerot. Sitten 8= 8€, 9=9€, 10=10€. Kyllä siinä aika paljon rahaa sai jos hyviä numeroita tuli. Motivoihan se paljonkin! Voi tietty ite keksiä sen mitä niistä numeroista sitten saa

 

Palstamamma on penaalin ennätysterävä kynä ja ehdoton auktoriteetti?

Moni palstamamma onkin edennyt urallaan jopa lähihoitajaksi tai koulunkäyntiavustajaksi asti, sikäli kun on palstailultaan ja siiderin lipittämiseltä ehtinyt.

Pitäiskö lukea rivien välistä, että sinä se et ole valmistunut edes kumpaankaan mollaamaasi ammattiin. Toivo, ettei yhdenkään koulunkäyntiavustajan tarvitse lastasi koskaan auttaa tai ohjata. Tai toivottavasti sinulla ei edes lapsia ole eikä tule. Noin katkera ihminen eläköön yksin.

 

Minulla oli äidin kanssa diili, eli kokeista sai rahaa, jos tuli hyvä tulos. Kasista sai euron, ysistä viisi euroa ja kympistä kymmenen euroa. Toimi paljon paremmin, koska todistuksen numerot motivoivat vain lukukauden viimeisen kuukauden, kun taas jos joka kokeesta saa rahaa, se motivoi kaiken aikaa. Eli suuntaa katse kokeisiin, eikä todistuksen numeroihin.

 

 

Se numeroiden puuttuminen on jotain pullamössö-ajattelua, ettei vaan ketään numeroilla loukattaisi. Ettei Janica pillahda itkuun kun tokarissa on 7, eikä lempeä "tarvitset vielä harjoitusta."

Mutta sen numeron vaan muistaa aika tehokkaasti. En mä muista ala-asteen 1.-2.luokan sanallisista arvioista mitään mut sen muistan kolmosluokasta eteenpäin että liikunta oli aina 8, käsityö samoin, vaikka kuinka hiihdin ja neuloin hampaat irvessä.

Sit kritisoidaan sitä että se numero ei kerro mitään. Mut voihan sen numeron antamista silti perustella. Oltiin hiljattain lasten väliarviointipalavereissa (joulutodistusta kun ei enää heru) ja siinä eriteltiin lasten läsnäollessa osaamisen ja toiminnan eri osa-alueet. Se oli tehokasta, mutta ei se poissulje sitä että silti joku numero voisi tulla todistukseen.