Kuinka kauan annan ukolle aikaa kertoa itse asiasta?

Tästä asiasta on keskusteltu ja tapeltu kolmisen vuotta. Aina kun saadaan asiat sovittua ja selvitettyä niin pari kuukautta menee hyvin. Sit kaikki alkaa alusta. Viime syksynä lähti jo eropaperit mutta tyhmä uskoin taas miehen lupaukset ja selitykset ja tässä sitä taas ollaan. En haluaisi kytätä mutta tiedän että se on ainoa keino selvittää voiko mieheen tosiaan koskaan luottaa. Ja tällä hetkellä näyttää siltä ettei voi.

No olisikohan jo aika uskaltaa erota? :/

 

Mun mielestä tuollaisessa ns. ystävyys/viestittelysuhteessa on aina riskinsä.

Niinpähän oli ap:n:kin mies deittaillut salaa pitkät pätkät. Ja aina on sekin riski, että vastapuoli toivoo liikoja.

Mikä riski?
Hitto, ystävät on ystäviä, ja ystävien kanssa pidetään yleensä yhteyttä...ihan sama, mitä ystävän jalkovälissä roikkuu tai on roikkumatta.

Ap:n mies on petollinen pässi, ja sillä asialla ei ole mitään tekemistä ystävyyden kanssa. Petturi pettää vaikkei omistaisi yhtään ainoaa vastakkaista sukupuolta olevaa ystävää.

Tätä on taas NIIN helppo peesailla

 

Hattua pitää nostaa että täällä olet miettimässä kuinka kauan antaa miehelle aikaa.. Jos tilanne olis meillä toi (luottoa ei ole ja on suuri syy olettaa että jotain "väärää" on tapahtunut) niin mä oisin varmaa jo ukon kanssa keittiönpöydän ääressä vaatimassa selitystä... Toivottavasti kaikki selviää parhaiten päin =)

 

en jaksanut lukea eka sivua pidemmälle, mut mua ainakin ahdistais tollaset ihme luottamuspulasta kertovat sopimukset mikä ap:lla on miehensä kans. Mä haluan pitää yksityisyyteni, en esim. halua et mies kyttäilee mitä kirjottelen kaksplussalle, vaikka se ei ihmeellistä olekaan. Mä en vaan halua, ahdistais jos ukko vaikka vaatis tilille, et millasiin keskusteluihin osallistun. Samaten mulla on miespuolisia YSTÄVIÄ, joille saatan toisinaan avautua, koska ne on ystäviä ja kokisin et mieheni on tarpeettomasti mustasukkainen ja omistushaluinen ja yrittää rajottaa elämääni, jos mun pitäis tehdä tiliä tästä asiasta. Varsinkin kun koen et se on sama mitä sukupuolta kaverini edustaa, kun se on KAVERI. Jos mies erittelee mun kaverit sukupuolen mukaan, et pitää kertoa mitä oon pekalle kirjotellu mut maijasta ihan sama.. niin koen sen outona.

 

Tästä asiasta on keskusteltu ja tapeltu kolmisen vuotta. Aina kun saadaan asiat sovittua ja selvitettyä niin pari kuukautta menee hyvin. Sit kaikki alkaa alusta. Viime syksynä lähti jo eropaperit mutta tyhmä uskoin taas miehen lupaukset ja selitykset ja tässä sitä taas ollaan. En haluaisi kytätä mutta tiedän että se on ainoa keino selvittää voiko mieheen tosiaan koskaan luottaa. Ja tällä hetkellä näyttää siltä ettei voi.[

mikset menisi ja kysyisi asiaa suoraan mieheltäsi ja sitten tekisit päätöksen kannaattaako vielä jatkaa.
turhaan yötä yksin mietit.

 

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1414471#m15870767

 

en jaksanut lukea eka sivua pidemmälle, mut mua ainakin ahdistais tollaset ihme luottamuspulasta kertovat sopimukset mikä ap:lla on miehensä kans. Mä haluan pitää yksityisyyteni, en esim. halua et mies kyttäilee mitä kirjottelen kaksplussalle, vaikka se ei ihmeellistä olekaan. Mä en vaan halua, ahdistais jos ukko vaikka vaatis tilille, et millasiin keskusteluihin osallistun. Samaten mulla on miespuolisia YSTÄVIÄ, joille saatan toisinaan avautua, koska ne on ystäviä ja kokisin et mieheni on tarpeettomasti mustasukkainen ja omistushaluinen ja yrittää rajottaa elämääni, jos mun pitäis tehdä tiliä tästä asiasta. Varsinkin kun koen et se on sama mitä sukupuolta kaverini edustaa, kun se on KAVERI. Jos mies erittelee mun kaverit sukupuolen mukaan, et pitää kertoa mitä oon pekalle kirjotellu mut maijasta ihan sama.. niin koen sen outona.

Huomaa että et lukenu ekaa sivua pidemmälle.

 

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1414471#m15870767

Juu. Tässä edellinen keskustelu aiheesta.

 

Taidat olla sairaalloisen mustasukkainen. Ja miehesi tietää sen.

Veit kuule sanat suustani! Jos olisin mies, niin häipyisin ja vähän äkkiä!

 

mies petti mua alustaasti.en saanut varmoja todisteita,oli vaan mun epäilyt ja mies kielsi kaiken.jatkettiin suhdetta.sitten tuli uusia epäilyjä,mies kielsi.sitten sain selville,että miehellä oli 15kk suhde erään naisen kanssa.sinä aikana olin raskaana ja synnytin meidän lapsen.asiaa puitiin,mies itki ja lupasi parantaa tapansa jos vaan jään.jäin.yritin ataa anteeksi ja yritin unohtaa ja luottaa.en pystynyt,aina mietin missä mies on ja kenen kanssa,vaikka kuinka yritin päästä asian yli.sitten tulil lisää epäilyjä,koitin svuuttaa ne aikani.saimme toisen lapsen.sitten en enää kestänyt.mun oli pakko lähteä.olin masentunut ja kiukkuinen koko ajan.
nyt tuntuu,että tein väärin lapsia kohtaan ja mieskin syyllistää ja edelleen vannoo viattomuuttaan.mut mulla on helpottuneempi olo ja osaan olla tas onnellinen.lasten puolesta harmittaa.en tiedä miten enää koskaan voin luottaa yhteenkään mieheen.
voisin neuvoa,että luota vaistoosi jos tuntuu ettei kaikki ole kohdillaan.jos tuntuu ette pysty unohtamaan,antamaan anteeksi ja luottamaan 100%, lähde suhteesta.ansaitset parempaa.

 

Mitkä on ap ne syyt pysyä tuollaisessa suhteessa? Lapset varmaan tietty, mutta onko enää muuta? Ei tuo tuosta paremmaksi muutu, ei sitten millään :|

 

Mitkä on ap ne syyt pysyä tuollaisessa suhteessa? Lapset varmaan tietty, mutta onko enää muuta? Ei tuo tuosta paremmaksi muutu, ei sitten millään :|

Tätä olen itsekin pohtinu jo pitkään. Lapset on yksi ja toinen taitaa olla raha. En tiedä selviäisinkö ison talolainan kanssa yksin.

 

Mitkä on ap ne syyt pysyä tuollaisessa suhteessa? Lapset varmaan tietty, mutta onko enää muuta? Ei tuo tuosta paremmaksi muutu, ei sitten millään :|

Tätä olen itsekin pohtinu jo pitkään. Lapset on yksi ja toinen taitaa olla raha. En tiedä selviäisinkö ison talolainan kanssa yksin.

onko laina vain sinun nimissäsi?

 

Mitkä on ap ne syyt pysyä tuollaisessa suhteessa? Lapset varmaan tietty, mutta onko enää muuta? Ei tuo tuosta paremmaksi muutu, ei sitten millään :|

Tätä olen itsekin pohtinu jo pitkään. Lapset on yksi ja toinen taitaa olla raha. En tiedä selviäisinkö ison talolainan kanssa yksin.

Mulla ei entisen kanssa onneksi ollut lapsia. Silti pelotti erota, ihan jo taloudellisista syistä. Mutta kyllä sitä kummasti selvisi ja jälkeenpäin olen ollut NIIN monta kertaa kiitollinen että uskalsin suhteesta lähteä.

Asioilla on tapana järjestyä kuten sanotaan. Ja miehesi saattaa olla sentään sen verran mies että haluaa pelkästään parasta lapsillenne. Saatte siis toivottavasti huoltajuus- ja tapaamisasiat sovituksi.

Ei tuollainen suhteenraunio tee teille kummallekaan hyvää. Toinen haikailee muiden perään toistuvasti ja sä koitat saada miestäsi kiikkiin.

Kannattaa ihan tosissaan miettiä sitä eron vaihtoehtoa. Ihan varmasti sulle löytyy mies, joka haluaa olla sun kanssasi eikä tarvi siihen vierelle muita naisia :hug:

 

Mitkä on ap ne syyt pysyä tuollaisessa suhteessa? Lapset varmaan tietty, mutta onko enää muuta? Ei tuo tuosta paremmaksi muutu, ei sitten millään :|

Tätä olen itsekin pohtinu jo pitkään. Lapset on yksi ja toinen taitaa olla raha. En tiedä selviäisinkö ison talolainan kanssa yksin.

onko laina vain sinun nimissäsi?

Tämä ketju varmisti sen, että kyllä meillä vaan on helvetin hyvä parisuhde. Huh huh teidän kanssa

 

Mitkä on ap ne syyt pysyä tuollaisessa suhteessa? Lapset varmaan tietty, mutta onko enää muuta? Ei tuo tuosta paremmaksi muutu, ei sitten millään :|

Tätä olen itsekin pohtinu jo pitkään. Lapset on yksi ja toinen taitaa olla raha. En tiedä selviäisinkö ison talolainan kanssa yksin.

onko laina vain sinun nimissäsi?

Ei vaan molempien. Mutta jos erotaan niin joudun ottaa lainan nimiini.

 

Mitkä on ap ne syyt pysyä tuollaisessa suhteessa? Lapset varmaan tietty, mutta onko enää muuta? Ei tuo tuosta paremmaksi muutu, ei sitten millään :|

Tätä olen itsekin pohtinu jo pitkään. Lapset on yksi ja toinen taitaa olla raha. En tiedä selviäisinkö ison talolainan kanssa yksin.

onko laina vain sinun nimissäsi?

Ei vaan molempien. Mutta jos erotaan niin joudun ottaa lainan nimiini.

Miksi?

 

Mitkä on ap ne syyt pysyä tuollaisessa suhteessa? Lapset varmaan tietty, mutta onko enää muuta? Ei tuo tuosta paremmaksi muutu, ei sitten millään :|

Tätä olen itsekin pohtinu jo pitkään. Lapset on yksi ja toinen taitaa olla raha. En tiedä selviäisinkö ison talolainan kanssa yksin.

onko laina vain sinun nimissäsi?

Ei vaan molempien. Mutta jos erotaan niin joudun ottaa lainan nimiini.

Miksi?

Onko muita vaihtoehtoja? Ukko muuttaa tästä pois ja jään tähän yksin lasten kanssa.

 

Mulla on kavereina miehiä, ne olleet kuvioissa mukana jo siitä lähtien, kun olimme kaikki vielä vaippapeppuja. Ja kyseiset miehet ovat todellakin puhtaasti "vaan" kavereita. Pari kaveria on jäänyt myös vanhoista poikaystävistä, välillä aina kuulumisia vaihdellaan. Mä en raportoi viestien lähettelystä miehelleni, jos jotain erikoisia kuulumisia on, niin silloin kerron hänellekin. Tosin meillä tilanne tietysti siinä mielessä ihan erilainen, että mä en koskaan ole pettänyt miestäni kenenkään kanssa ja toisekseen mieheni on tavannut kaikki nuo miespuoliset ystäväni.

En tiedä, mitä tuossa tilanteessa itse tekisin. Mä olisin häipynyt varmaan jo sen puolentoista vuoden episodin selvittyä.

 

Lapset ei sais koskaan olla syy pysyä suhteessa, jossa itse ei voisi olla onnellinen. Millasta mallia sellanen antaa sitten lapselle?

 

Onko muita vaihtoehtoja? Ukko muuttaa tästä pois ja jään tähän yksin lasten kanssa.

Myydä tai vuokrata talo ja muuttaa muualle?

 

Onko muita vaihtoehtoja? Ukko muuttaa tästä pois ja jään tähän yksin lasten kanssa.

Myydä tai vuokrata talo ja muuttaa muualle?

Tämä ei ole käytännössä mahdollista. Mun vanhemmat asuu samassa pihassa eikä siis ole mitenkään helppoa myydä tätä. Toiseksi tämä on lapsille unelmatalo. Iso piha, paljon tekemistä, tilavat huoneet...

 

Onko muita vaihtoehtoja? Ukko muuttaa tästä pois ja jään tähän yksin lasten kanssa.

Myydä tai vuokrata talo ja muuttaa muualle?

Tämä ei ole käytännössä mahdollista. Mun vanhemmat asuu samassa pihassa eikä siis ole mitenkään helppoa myydä tätä. Toiseksi tämä on lapsille unelmatalo. Iso piha, paljon tekemistä, tilavat huoneet...

No minkä arvoinen se unelmatalo lapsillekaan on jos vanhemmat ei ole onnellisia?

 

Mä en todellakaan ymmärrä, miten jollakin ukkelilla, siis liitossa elelevällä, on tarve viestitellä muiden, kuin oman naisensa kanssa. Kyllä sellasella toiminnalla haetaan jonkinlaista ja jonkinasteista seksuaalista jännitettä elämään.

Tosin vielä vähemmän ymärrän naisia, jotka puolustelevat miestensä tällaista käytöstä.

Kysyppä ap ukoltas, miksi sillä on niin kova tarve viestitellä sen naisen kanssa!

samaa mieltä.

Peesi tähän. En kyllä muutenkaan ymmärrä nykyajan löysäksi mennyttä moraalia, mutta minä nyt olenkin tällainen vanhanaikainen tiukkapipo. Ei pidä sitten kyllä ihmetellä eroja ja pettämisiäkään, jos lähes kaikki suhteissa on sallittua.

 

Ap, sulle on y:tä...