kohtalotovereita?
taas käynnissä kauheat itkumaratonit. Ja kaikki on kokeiltu, mikään ei auta... ikää nyt vauvalla 9 vko.
Itse en kertakaikkiaan JAKSA enään lohduttaa, mutta en voi jättääkkään vauvaa mihinkään yksin. Nyt on kantoliinassa, rimpuilee ja huutaa kuin syötävä, raapii ja nipistää minua täysillä ja päätänsä "hakkaa" minua vasten. Alan olla niin loppu. Korvatulpat korvissa. Mies on töissä ja tätä tämä on joka ilta. Yleensä juttelen vauvalle ja yritän rauhoittaa ja hytkyttää tuntikaupalla, mutta nyt en jaksa. Itkettää vaan. Ja pelottaa että lapselle jää tästä jotkut traumat... ajattelin vaan odottaa että huutaa ja rimpuilee itsensä väsyksiin ja nukahtaa... on huono omatuntokin tästä.
on kyllä muutenkin tosi voimakastahtoinen tyyppi, kaiken pitää tapahtua heti ja on todella vaikeasti rauhoitettavissa jos on itkuun päässyt.
Itse en kertakaikkiaan JAKSA enään lohduttaa, mutta en voi jättääkkään vauvaa mihinkään yksin. Nyt on kantoliinassa, rimpuilee ja huutaa kuin syötävä, raapii ja nipistää minua täysillä ja päätänsä "hakkaa" minua vasten. Alan olla niin loppu. Korvatulpat korvissa. Mies on töissä ja tätä tämä on joka ilta. Yleensä juttelen vauvalle ja yritän rauhoittaa ja hytkyttää tuntikaupalla, mutta nyt en jaksa. Itkettää vaan. Ja pelottaa että lapselle jää tästä jotkut traumat... ajattelin vaan odottaa että huutaa ja rimpuilee itsensä väsyksiin ja nukahtaa... on huono omatuntokin tästä.
on kyllä muutenkin tosi voimakastahtoinen tyyppi, kaiken pitää tapahtua heti ja on todella vaikeasti rauhoitettavissa jos on itkuun päässyt.