Kuinka koliikkilapsen kanssa selviää järjissään?

  • Viestiketjun aloittaja kohtalotovereita?
  • Ensimmäinen viesti
kohtalotovereita?
taas käynnissä kauheat itkumaratonit. Ja kaikki on kokeiltu, mikään ei auta... ikää nyt vauvalla 9 vko.

Itse en kertakaikkiaan JAKSA enään lohduttaa, mutta en voi jättääkkään vauvaa mihinkään yksin. Nyt on kantoliinassa, rimpuilee ja huutaa kuin syötävä, raapii ja nipistää minua täysillä ja päätänsä "hakkaa" minua vasten. Alan olla niin loppu. Korvatulpat korvissa. Mies on töissä ja tätä tämä on joka ilta. Yleensä juttelen vauvalle ja yritän rauhoittaa ja hytkyttää tuntikaupalla, mutta nyt en jaksa. Itkettää vaan. Ja pelottaa että lapselle jää tästä jotkut traumat... ajattelin vaan odottaa että huutaa ja rimpuilee itsensä väsyksiin ja nukahtaa... on huono omatuntokin tästä.

on kyllä muutenkin tosi voimakastahtoinen tyyppi, kaiken pitää tapahtua heti ja on todella vaikeasti rauhoitettavissa jos on itkuun päässyt. :(
 
"vieras"
En tiedä miten selvittiin, varsinkin kun koliikin jälkeen oli vaan vähän aikaa rauhallista ja sitten lapsella alkoi ihan järkyttävä korvatulehduskierre. 6 kk iässä oli eka tulehdus, 7 kk iässä niitä oli ihan jatkuvasti. Uusi alkoi heti kun antibioottikuuri loppui. Loppuivat vasta kun pojalta putkitettiin korvat 10 kk iässä.
 
Vielä hetki
Jaksamista sinulle, ihminen hyvä! Tuo päivä kerrallaan on hyvä ajatus. Yleensä koliikki loppuu 12 vkon iässä eli alat olla voiton puolella. Ei varmaan lohduta...rukoilen puolestasi! Ja se jäi sanomatta, että ei siitä traumoja jää, älä siitä ainakaan stressaa!
 
Mep
Pyydä joku kaveri seuraksesi, vaikka mölyä riittää ja keskustelusta ei juurikaan mitään tule, ei tartte kärsiä yksin ja hautoa kurjia ajatuksia....

Jonain iltana saat vielä kellahtaa sänkyyn ihan silloin kun sinua väsyttää :)
 
Katjanen
Mä ymmärrän aivan täysin miltä susta tuntuu.

Meillä esikoinen itki ja huusi elämänsä ensimmäiset 3-4 kuukautta lähestulkoon yötäpäivää. Rauhaa me saatin välillä, kun laitettiin vauva turvakaukaloon ja lähdettiin ajelulle, keskellä yötä. Ajettiin aina Hki-Vantaan lentokentän läheisyyteen yhdelle parkkipaikalle parkkiin ja nukuttiin koko porukka pari tuntia :)

Me yritettiin kaikkea mahdollista vyöhyketerapiasta omiin tiettyjen ruoka-aineiden välttelydietteihin, mutta mikään muu ei auttanut kuin aika.

Jos nyt olisi sama tilanne päällä, yrittäisin ehkä vielä sitä osteopatiaa mitä joku jo ehdottikin.

Usko pois, vaikka nyt tuntuu mahdottomalta, niin jotenkin sinä siitä selviät.
 
  • Tykkää
Reactions: erinys
Katjanen
[QUOTE="vieras";27312694]Onhan käytössä cuplaton, relatipat jne. Tärinäsitteristä voisi olla apua, jos ei jaksa itse koko ajan heijata ja keinutella.[/QUOTE]

Hei, tuosta tuli mieleen.. Meillä oli hiukan apua myös Gracon koliikkikeinusta (Graco Swing n Bounce). Siinä vauveli saattoi jopa hetkeksi torkahtaa jos laittoi maksiminopeudelle keinumaan :)
 
iu
Voi, tiedän tunteen. :( Tiedän senkin, ettei tämä nyt paljoa lohduta, mutta kuitenkin: Aika auttaa. Yritä jaksaa päivä kerrallaan eteenpäin: itku loppuu aikanaan, ennemmin tai myöhemmin. (Meillä loppui myöhemmin, mutta loppui kuitenkin.)
 
"vieras"
Jos vain suinkin itse jaksat, voisit ehkä lähteä kävelylle vauva liinassa. Ulkoilma voi auttaa rauhoittumaan teitä molempia, ja luonnon äänet/kaupungin humu saada vauvankin nukkumaan. Itselle vaikka musiikkia mukaan. Eipähän ainakaan tarvitsisi hytkytellä erikseen, kun keinunta tulee sen rauhallisen kävelyn mukana.
 
Meillä ei ole ollut kovia huutajia, mutta esikoinen huusi iltaisin usein... Itsellä auttoi kun laitoin jonkun leffan pyörimään, äänet pois ja kävelin vauva sylissä tv:n edessä edestakaisin. Kun keskittyi leffaan niin vauvan huuto ei ottanut hermoihin niin kovasti.
Toinen oli "auto-simulaattori" eli vauvalle autoiluvaatteet päälle turvakaukaloon, vyöt kiinni ja imuri siihen vauvan seläntaakse huutamaan, meillä ainakin vauva nukahti lähes heti ja nukkui parikin tuntia, kunhan imuri oli päällä :)
 
"mie"
Meillä oli "koliikkilapsi" itki päivät yöt ja terkkari sanoi vaan että yrittäkää kestää kyllä se menee ohi. Mä olin jo ihan lopussa .
Itse en onneksi uskonut pelkkän koliikin aiheuttavan oireita testasin täysin maidotonta ruokavaliota ja kas kummaa itset ja huudot loppuivat täysin 2viikossa. Testeissä selvisi maitoallergia , vaikka poika oli täysimetyksellä. sairaalassa olivat antaneet korviketta :(
 
"moi"
itselläni oli yhtä tuskaa tuntui että olin ihan pökerryksissä koko ajan. ja jotkut vielä sanoi että vauvana vaan nukkuu, eipä nukkunut. mutta meillä oli hiljaa ainoastaan tissillä, joten jos tämä sopii teille pidä tissi suussa koko ajan. täytyy sanoa että kun oli 3kk mennyt meno rauhoittui puoleen eli nyt sinulla voi olla samoin, koita jaksaa vielä. meillä huus vaan vaunuissa ym joka paikassa koko ajan
 
kohtalotovereita?
Kiitos kaikista vinkeistä ja tsempeistä, kiva kun yritätte auttaa mutta meillä on tosiaan kokeiltu kaikkea... :( paitsi tuota osteopaattia, täytyy harkita sitä vaikka rahatilanne on jo aika tiukka. Tässä kuussa juuri maksoin tuon koliikkikeinunkin, 140€. Ei se auta huutokohtauksiin, vaikka muuten vauva viihtyy siinä jonkun aikaa päivisin kun on muuten tyytyväinen.

Oltiin tunnin vaunulenkillä, senkin ajan vauva vaan huusi. Tarkoitus oli käydä kaupassa hakemassa jotain lohduketta (siis syötävää :p) itselle illaksi, mutta en kehdannut mennä edes kauppaan sisälle. Todellakin rajoittaa sosiaalista elämääkin, on täällä joku välillä käynyt auttamassa mutta aika harvoja on ketä pyytää. Yritän ottaa päivä kerrallaan, ehkä se pian lakkaa/helpottaa. Vaikka pelkäänkin hulluna että mitä jos ei lakkaakkaan.... nyt sain nukahtamaan tissille, kun oli yli 3 tunnin huutamisesta jo niin poikki :(
 
karpalokinuski
Tiedän mitä käyt läpi :heart:

Meillä esikoinen kärvisteli ensimmäisen puoli vuotta vatsansa kanssa ja sitten se onneksi alkoi helpottamaan,

Kaikkea tuli kokeiltua, mutta mistään ei ollut varsinaista apua.

Tuleeko sinulla runsaasti maitoa? Kakkosen kohdalla tuli synnytyssairaalassa puhuttua esikoisen koliikista ja siellä eräs ihana hoitaja vinkkasi, että esim. itselläni todella vauhdikas maidontulo ei varmaankaan helpota koliikki-itkua...Ja minullekin esikoista suositeltiin vain syöttämään tiuhempaan :headwall:
 

Yhteistyössä