Kuinka ulkonäkösi on muuttunut parisuhteen myötä?

Rivakkuus vaikuttaa tässäKIN asiassa ihan kuten siivouksessakin....
Flegmaattisilla ihmisillä asian kuin asian hoitamiseen menee enemmän aikaa kuin toisilla. Toiset on sähikäisiä ja toiset nautiskelijoita joille kasvojen rasvauskin on viiden minuutin sessio.
Siivouskeskusteluissa aina tulee esille se ettei kukaan imuroi kahteenkymmeneen minuuttiin omakotitaloa.... Joo-o, moniin asioihin vaikuttaa varmaankin järjestelmällisyys, kuinka hyvin asiat on jo pohjustettu valmiiksi (onko koti helposti imuroitavissa tai onko kasvojenhoitotuotteet käsien ulottuvilla, vanulaput helposti saatavilla jne).
Ylipäätään tehokkuus on se juttu joka on varmaankin tullut monen vuoden työstä yögrillillä ja siivousfirmassa joissa jokaiselle työlle oli annettu sekuntiaikataulu. Siinä oli pakko olla hyvä ja nopea.
Minä syksyllä tuskastuin työkaverini kanssa samassa hotellihuoneessa, hän meikkasi ja laittoi hiuksiaan puolitoista tuntia aamulla kun minä siinä ajassa luin päivänlehden, meikkasin, laitoin hiukset, katsoin sähköpostit ja tylsistyin odottamiseen. Lopputulos ei ollut sen kummempi, tyyli ja nopeus eri.

Toki rakastan niitä päiviä/iltoja kun lapset eivät ole kotona ja saa ajan kanssa rauhassa laitella ja oikeasti nautiskella siitä laittautumisesta vaikkapa hyvän musiikin ja viinilasin seurassa.

 

[QUOTE="Vieras";28759646]Pitkätukkainen ei selviä suihkusta viidessä minuutissa eikä ihonpuhdistuksesta, rasvauksesta ja föönauksesta 15 minuutissa.[/QUOTE]

kyllä selviää. ja puhdasta tulee. jos ei selviäisi, ei kolmivuorotyöstä ja 5.20 herätyksistä tulis oikeen yhtään mitään. en ryhtyis heräämään klo 04, et saan tunnin puunata ja föönata. hyvä suunnittelu ennalta, kamat valmiiksi aamuksi, kyllä onnistuu.

 

Kun hiustenlaitto on rutiinia, onnistuu se jopa viidessä minuutissa. Omat hiukseni pesen illalla ja annan kuivua vapaasti. Aamulla kiepautan nutturalle hetkessä, tai sitten suoristan. Suoristusrauta ei kauaa kuumene. Raudalla saa kiepautettua myös kauniisti kiharoita, siihen menee hieman pidempään, mutta ei todellakaan hirveän kauan.

Ainakin mun hiusteni kohdalla ero on huomattava, jos olen antanut niiden kuivua vapaasti, tai jos föönaan ne pesun jälkeen. Vapaasti kuivuneet menee juurikin vielä jollekin nutturalle, mutta jos pidän hiuksia auki, tai ponnarilla, niin paljon paremmilta ne näyttävät föönauksen jälleen.

Saan sillä föönillä hiukset kuohkeasti irti päänahasta ja asettumaan ne haluamaani suuntaan. Ja haluan siis eri päivinä niitä vähän erilailla asetella, eli tukkani ei "automaattisesti" asetu mihinkään tiettyyn malliin, kun tiettyä mallia ei ole. Lisäksi hiukset ovat föönauksen jäljiltä sileämmät.

Mutta ei niiden hiustenlaittoon viikkotasolla kauaa aikaa mene. Pesu muutaman kerran viikossa, pesun jälkeen föönaus ja lakkaa päähän...seuraavat pari päivää riittääkin, että harjaa ja vähän lisää lakkaa, sillä kun sinne hiuksiin on föönin ja lakan avulla muutama päivä sitten jo tehty se pohja, sitä on helppo pitää yllä. Tänään meni hiustenlaittoon ehkä 2 minuuttia...sisälsi harjauksen, lakan suihkutuksen, pöyhimisen ja viimeistelyharjauksen.

Ja mulla on siis pitkät hiukset.

 

Pitkä parisuhde päättyi 3kk sitten, eikä mua edelleenkään kiinnosta huolehtia itsestäni. Nuorena sitä jaksoi laittaa tukkaa, lakkailla kynsiä, meikkailla yms, mutta minun kohdallani se on ainakin ikä mikä on laiskistanut eikä parisuhde. Mua ei reiät vaatteissa haittaa ja tukankin saa ponnarille. Elämässä on niin paljon tärkeämpiä ja mielekkäämpiä asioita kuin minä ja minun ulkonäköni... toisaalta ehkä mun pitäisi tsempata, jos meinaan itselleni miehen löytää, mutta toisaalta haluan miehen joka välittäisi minusta, eikä teennäisestä ulkokuoresta, joka ei ole minua.

Harmi, että kauneus näyttäytyy sinulle arvona vain teennäisyytenä ja rituaalina. Kauneudelle avautuva saa siitä kuitenkin myös nautintoa. Tuntuu, ettet, usean muun suomalaisen tapaan, osaa oikein nautiskella kauneuden ja estetiikan maailmassa. Harmi, koska se on hyvin sopivaa naiselle monesta miehestä.

 

Vaikka itse meikkaan ja tykkään laitella kampauksia, ymmärrän jos joku ajattelee toisin, eikä halua esim. meikata ollenkaan. Mutta en ymmärrä likaisia hiuksia, hikisiä kainaloita ja reikäisi vaatteita.
Enkä ymmärrä sitä että sinkkuna laittaudutaan viimeisen päälle ja sormuksen saatuaan sormeen voikin lakata kokonaan välittämästä ulkonäöstään.
Ei se suttuisuus ole naisilla sen kauniimpaa kuin miehilläkään.

 

Painoni on vahemman kuin suhteen alussa. Meikkaan lahes paivittain vaikka minulla on kaksi vaativaa pienta lastakin kertynyt . Meikkaus ei todellakaan vie enempaa kuin sen 10 minuuttia joten en usko etta kenellakaan EI olisi aikaa siihen.

 

Mulla sama, pesen hiukset yleensä illalla kun tulen jumpasta/lenkiltä (hiukset on lähes vyötärölle) ja annan kuivua vapaana. Aamulla sitten vaan laitan ne jollain tavalla, yleensä nutturalle kun töissä täytyy näyttää viralliselta jakkupukutädiltä. Arkimeikkiin menee vajaa 10min kun se menee melko rutiinilla.

 

En ole ihmeidentekijä, niin en ole voinut pitää itseäni muuttumattomana sen neljännesvuosisadan aikana, joka ollaan oltu parisuhteessa miehen kanssa. Neljäkymmentä vuotta täytettyäni elämäntilanne muuttui stressaavaksi, niin siinä kohti tuli kiloja jonkin verran. Mutta aika kauan mieskin sai nauttia timmistä vaimosta Olen vaatteet päällä ihan siedettävän näköinen vartaloltakin, mutta itse vertaan itseäni nelikymppiseen itseeni, jolloin olin hoikka kuin mikä. Hiukset olivat seurustelun alussa permanentatut mutta nykyisin siloiset. Kasvot luonnollisesti ovat muuttuneet jonkin verran, muuten olisin luonnon oikku.

 

Itse en föönistä pidä, tulee vähän liiankin pöyheät ja liukkaat Mutta joo, aamulla sillä saa varmasti nopsaan hiukset kuivaksi. Sitäpä juuri että ei kannata katsoa sitä naapurin mannekiinia joka laittautuu joka päivä kolme tuntia ja todeta että ei jaksa nähdä vaivaa.
Jokainen voi valita itselleen parhaat rutiinit ja laittautumiseen ei tarvitse käyttää montaa minuuttia jos ei halua.

 

[QUOTE="maisa";28759726]Vaikka itse meikkaan ja tykkään laitella kampauksia, ymmärrän jos joku ajattelee toisin, eikä halua esim. meikata ollenkaan. Mutta en ymmärrä likaisia hiuksia, hikisiä kainaloita ja reikäisi vaatteita.
Enkä ymmärrä sitä että sinkkuna laittaudutaan viimeisen päälle ja sormuksen saatuaan sormeen voikin lakata kokonaan välittämästä ulkonäöstään.
Ei se suttuisuus ole naisilla sen kauniimpaa kuin miehilläkään.[/QUOTE]

Tärkein selittävä tekijä on meidän (sosialistinen) ajattelutapa, jossa kauneus yms. on teennäistä ja vastakkaista aitoudelle. Näinhän asia ei tarkemmin ajatellen ole. Esimerkiksi mies, jolla on tosi hyvä kroppa ja hyvät vaatteet, hyvä tukka jne., voi silti olla sydämeltäänkin hyvä ja aito, moraalinen, hyväkäytöksinen, yms.

Kansankulttuurimme kavahtaa täydellisyyden ajatusta. On parempi olla "tavis", myös ulkoisesti.

 

Nuorena meikkasin, nykyään meikkaan todella harvoin. En halua ylimääräisiä kemikaaleja. Samoin en enää värjää hiuksiani. Pukeutumistyylini ei ole paljon muuttunut, pukeudun suhteellisen miesmäisesti edelleen (farkut, t-paita, hupparit, polvihousut, tennarit jne.). Kirpparilta ostan vaatteeni pääasiassa. Miehestäni on tullut tässä vuosien saatossa tavallisemman näköinen: kaljuuntumisen seurauksena pitkä tukka piti leikata pois, nykyisessä työssä neutraali ulkonäkö on plussaa, joten mustat vaatteet ja nahkatakit on jääneet. Vähän on ikävä sitä nuorta hevimiestä, mutta minkäs teet... sama mies siellä kauluspaidan ja suorien housujen alla silti on

 

[QUOTE="mies";28759695]Kyllä lapset vaativat aikaa ja voimia, uskon näin lapsettomana. Mutta silti on kenties ollut enemmän sääntö kuin poikkeus, että nainen on huolehtinut perheellisenäkin ulkonäöstään. Esim. Ranskassa lasta ei palvella ja paapota yli äyräiden, mutta lapselle tarjotaan silti turvaa yhdistelmällä kuria ja järjestystä (joka siellä on kovempi kuin meillä) ja tietenkin välittämistä. Tämä suo vanhemmillekin tiettyä rentoutta ja vapaata. Täällä tietoa: Pamela Druckerman ja ranskalainen kasvatuskäytäntö: Kuinka kasvattaa bébé? | Lasten kasvatus | olotila | yle.fi

Ennenhän lapsi oli vain miniaikuinen - päinvastainen näkemys on ollut olemassa vain murto-osan ihmiskunnan historiaa. Meillä tietty vakavuus kasvatuksessa, jota vielä 80-luvulla oli, on aika aallonpohjassa. Suomi menee tässäkin asiassa ääripäästä toiseen - lapsen hakkaamisesta lapsen jumalointiin. Ei ole viisautta tämä. Ranskalainen malli on mielestäni paljon hienostuneempi ja se tarjoaa ikkunan myös vanhemmille rentoutua ym.[/QUOTE]

Hieman turhan silotellun kuvan tuo artikkeli antaa ranskalaisesta lastenhoidosta ja -kasvatuksesta. Surkeat imetystilastot ja yleisesti hyväksytty lasten ruumiillinen kuritus eivät kyllä ole asioita, joita tänne toivoisin.
Paljon hyvääkin ranskalaisessa lastenkasvatuskulttuurissa toki on, mm. hyvien käytöstapojen korostaminen

 

Mie oon laihtunut jonkin verran ja pidän päällä enemmän hameita ja mekkoja sekä ostan parempia
vaatteita ja enemmän kuin sinkkuna.
Hiukset on pitemmät ja en värjää hiuksia.
En meikkaa jatkuvasti.

 

Hieman turhan silotellun kuvan tuo artikkeli antaa ranskalaisesta lastenhoidosta ja -kasvatuksesta. Surkeat imetystilastot ja yleisesti hyväksytty lasten ruumiillinen kuritus eivät kyllä ole asioita, joita tänne toivoisin.
Paljon hyvääkin ranskalaisessa lastenkasvatuskulttuurissa toki on, mm. hyvien käytöstapojen korostaminen

Ruumiillinen kuritus lievässä muodossaan ei mielestäni traumatisoi. Olen itsekin saanut monesti mm. tukkapöllyä, piiskaa kylläkin vain kerran eikä kovin pitkäkestoisesti.

Olen toki muutenkin "ylihumanismin" kriitikko, olen liiaksi oikealla joissain jutuissa Ranskan tapaan ehkä.

Ja eiks naisen rinnat pysyisi parempana jos olisi imettäjä kuten ennen? (provoan, tiedän )

 

[QUOTE="mies";28759719]Harmi, että kauneus näyttäytyy sinulle arvona vain teennäisyytenä ja rituaalina. Kauneudelle avautuva saa siitä kuitenkin myös nautintoa. Tuntuu, ettet, usean muun suomalaisen tapaan, osaa oikein nautiskella kauneuden ja estetiikan maailmassa. Harmi, koska se on hyvin sopivaa naiselle monesta miehestä.[/QUOTE]

Toisaalta kuitenkin olen visuaalinen ja tykkään esim kävellä luonnossa ja katsella luonnonkauneutta. Katselen myös mielelläni ihmisiä, toiset ovat luonnonkauniita ilman meikkiä vanhoissa verkkareissa ja ihailen myös naisia, jotka osaavat laittautua itsensä kauniiksi. Mutta jostain kumman syystä en koe, että mun tarvitsisi olla kaunis, viihdyn paremmin tällaisena resupekkana.

Ja kuten moni tässä ketjussa on maininnut, niin järjestelmällisillä naisilla laittautumiseen ei mene kauaa. Mutta kun itse olen se jolla on kaikki hukassa ja kun en ole vuosiin juuri meikkaillutkaan, niin kyllä vain mulla siihen menisi niin kauan aikaa, ette halua käyttää omaa aikaani itseni laittautumiseen vaan mielummin vaikka istuskelen sen ajan puistonpenkillä ja katselen muita.

 

Minä en ymmärrä sitä, että nainen olisi kaunis vain meikattuna. Miksi meidät on niin opetettu uskomaan? Sitä paitsi, aika harva on kaunis. Normaali nainen näyttää meikattunakin normaalilta. Lisäksi minä en koe tarvetta siihen, että muut pitäisivät minua kauniina. Tiedän kyllä, etten ole, eikä sitä faktaa mikään meikkikerros muuta.

 

Toisaalta kuitenkin olen visuaalinen ja tykkään esim kävellä luonnossa ja katsella luonnonkauneutta.

Ymmärrän tuon ja hienoa. Harmi vaan kun monesti nähdään luonnollinen kauniina ja _kaikki_ ihmisperäinen feikkinä. En minäkään hirveästi kannata kaupallista kauneutta - mutta on olemassa paljon muutakin ihmisperäistä kauneutta. Pitää vaan katsoa trendivirtojen taa ilman pelkoa että on esim. "mummomainen" <-- termi, jota trendi-ihmiset viljelevät. Löytää luonnonkauniin ja trendimuovin välimaasto.

 

[QUOTE="vieras";28759813]Minä en ymmärrä sitä, että nainen olisi kaunis vain meikattuna. Miksi meidät on niin opetettu uskomaan? Sitä paitsi, aika harva on kaunis. Normaali nainen näyttää meikattunakin normaalilta. Lisäksi minä en koe tarvetta siihen, että muut pitäisivät minua kauniina. Tiedän kyllä, etten ole, eikä sitä faktaa mikään meikkikerros muuta.[/QUOTE]

Kylla vaan meikki kaunistaa useimpia naisia. Minulle on ainakin naiseuden etuoikeus etta SAAN meikata ja se on viela yhteiskunnallisesti hyvaksyttavaa.

 

[QUOTE="vieras";28759813]Minä en ymmärrä sitä, että nainen olisi kaunis vain meikattuna. Miksi meidät on niin opetettu uskomaan? Sitä paitsi, aika harva on kaunis. Normaali nainen näyttää meikattunakin normaalilta. Lisäksi minä en koe tarvetta siihen, että muut pitäisivät minua kauniina. Tiedän kyllä, etten ole, eikä sitä faktaa mikään meikkikerros muuta.[/QUOTE]

No ei se kaikkien kohdalla näin menekkään. On olemassa hyvinkin luonnonkauniita naisia. Minä en valitettavasti heihin kuulu, mutta osaan ehostaa meikillä parhaat puoleni kasvoista esiin ja sen aina välillä teen.

En meikinkään avulla muutu prinsessaksi, mutta kyllä mä ihan nätti nyt olen kasvoilta, kun meikin naamaani sipaisin. Kyllä mun kelpaa itseäni peilistä katsella

Mä en välttämättä ole lähdössä tänään yhtikäs mihinkään. Joten eipä mua ja mun naamaani monikaan näe. En siis meikannut tänään siksi, että olisin muiden mielestä kaunis, vaan siksi, että näyttäisin omasta mielestäni hyvälle. Ja se toteutui.

 

[QUOTE="mies";28759797]Ruumiillinen kuritus lievässä muodossaan ei mielestäni traumatisoi. Olen itsekin saanut monesti mm. tukkapöllyä, piiskaa kylläkin vain kerran eikä kovin pitkäkestoisesti.

Olen toki muutenkin "ylihumanismin" kriitikko, olen liiaksi oikealla joissain jutuissa Ranskan tapaan ehkä.

Ja eiks naisen rinnat pysyisi parempana jos olisi imettäjä kuten ennen? (provoan, tiedän )[/QUOTE]

Olen saanut tukkapöllyä minäkin, myös selkääni ja läimäyksiä korville. Kaikki nämä mahtuivat kurituksen antajan mukaan lievän ruumiillisen kurituksen kategoriaan. Olen kyllä jyrkästi eri mieltä tällaisen "lievän" kurituksen traumatisoivasta vaikutuksesta. Mielestäni ruumiilliseen kuritukseen turvautuva vanhempi on keinoton; auktoriteetti ei vaadi väkivallan uhkaa.

Mites ne imettäjän rinnat, eikö niillä ole väliä?

 

On muuttunut varmasti jonkun verran. Olen alkanut huolehtimaan itsestäni paremmin. Urheilen, jaksan laittaa terveellisempää ruokaa, olen alkanut kiinnittää huomiota mitä rytkyjä vedän kaapista ja ostan joskus uusiakin. Hiuksiakin leikataan useammin ja värjätään luonnollisemmilla väreillä.

 

Mielestäni ruumiilliseen kuritukseen turvautuva vanhempi on keinoton; auktoriteetti ei vaadi väkivallan uhkaa.

Lapsen "moraaliuniversumi" ei kuitenkaan ole niin kehittynyt, että hän ahdistuisi hierarkisesti ylemmästä auktoriteetista. Rajat ovat välittämistä. Joka ei tottele vanhempia, ei tottele opettajia, esivaltaa, jne. Demokratia ei varhaiskasvatukseen mitenkään sovi, niin olennainen epäsymmetria perheen sisällä vallitsee. Edes puolisot eivät nähdäkseni, heteronäkökulmasta onneksi, ole symmetriset.

Persoonaton auktoriteetti on itse asiassa pahempi asia kuin konkreetti ja selkeä auktoriteetti. Tämäkin Foucault'lta muuten Häntä kandee lukea.

Mites ne imettäjän rinnat, eikö niillä ole väliä?

Noo, on kai niillekin tilausta

 

[QUOTE="mies";28759820]Ymmärrän tuon ja hienoa. Harmi vaan kun monesti nähdään luonnollinen kauniina ja _kaikki_ ihmisperäinen feikkinä. En minäkään hirveästi kannata kaupallista kauneutta - mutta on olemassa paljon muutakin ihmisperäistä kauneutta. Pitää vaan katsoa trendivirtojen taa ilman pelkoa että on esim. "mummomainen" <-- termi, jota trendi-ihmiset viljelevät. Löytää luonnonkauniin ja trendimuovin välimaasto.[/QUOTE]

Liittyykö tämä naisen kauneuteen vai kaikkeen visuaaliseen? Mitä tulee ihmisten tekemiin esim. rakennuksiin, koruihin yms niin vaikkakin pidän luonnonmateriaaleista ja vanhasta, voi vaikka muovistakin saada mitä kauniimpia kokoelmia aikaiseksi. Mutta jos puhutaan naisista, niin pidän eniten luonnollisen näköisestä kauneudesta eli ihailen niitä naisia, jotka osaavat korostaa meikillä omia parhaita puoliaan ja osaavat tehdä niin, ettei itse meikki näy. Ja miehissä tykkään luonnollisesta lihaksikkuudesta, liika bodaus ei enään ole kaunista.

 

Parisuhde ei kyllä ole vaikuttanut ulkonäköön mutta sairaus on. 20kg on tullut painoa lisää kun käytin lääkkeitä, leikkauksen jälkeen on paino tasaantunut. Vitiligo on tuonut iholle omat ongelmansa ja painon heittelyt myös. Vanhat elämäntavat ennen sairastumista on alkaneet ottaa enemmän jalansijaa meidän elämässä joten ulkomuoto muuttuu vielä paljon.

 

Hmmm. Mitäköhän kaikkea tässä on tapahtunut.

Hiusten väri on muuttunut ehkä viisi kertaa. Olen lihonut 20kg ja laihtunut saman verran. Olen saanut lihaksia ja hukannut ne. Kynnet ovat kasvaneet, kun lopetin (toistaiseksi) kynsien pureskelun. Pukeutumistyylini on muuttunut hippiboheemista tätimäisempään suuntaan. Ihon väri ja kunto ovat parantuneet, kun lopetin tupakan polton. Vatsassa on valtava määrä raskausarpua, joita ei ollut suhteen alussa. Mussa kasvaa huomattavasti enemmän karvaa isommilla alueilla, kuin kymmenen vuotta sitten.

Miehellä ovat hiukset huvenneet ja parran muoto muuttunut vuosien varrella useaan otteeseen. Ryhti on parantunut ja hartiat leventyneet.