Kuinka usein isovanhemmat hoitavat lapsianne?

etukäteen sovittu yökyläily onnistuu kyllä. vauva on niin helppo,esikoisella uhmaa mutta viihtyy hyvin mummulassa. yötä ne on yön kerrallaan ja ehkä kerran 2kk:ssa. muuten ne on miehen ja mun vanhemmilla ilalla sillontällön. meiltä on jonkun verran matkaa kumpaakiin paikkaan ni ihan hirmu usein ei pelkästään illaks viitti viedä. esikoinen käy isällään sillontällön jolloin majailee siä mummulla.

 

Kyllä on kultalusikka suussa syntynyt, jos on rahaa makoilla kotona ja ei tarvitse työn perässä muuuttaa.

Keksi jo joku uus sana, ihan koko ketju on sanaa "kultalusikka" miksi jauhat koko ajan samaa? On se jo luettu, ok olen kultalusikka suussa syntynyt, ihan kaikki sukulaiset ja ystävät asuu todella lähellä ja onneksi niin, enpähän ole noin katkeroitunut kuin sinä!!!!

Kun toiset väittää vastaan, niin pakko jauhaa. Kun jokainen tietää, jolla ei mummoja ole apuna, että olisi todella helppoa ja antoisaa, jos olisi tarvittaessa apua. Nykyään on todella enemmän väsymyksen puolella.

helppoa ja antoisaa.. salli mun nauraa, siitähän ne vanhemuuden ja muun elämän ongelmat ratkeea kun asuu mummot lähellä.

Kyllä on helppoa lastenhoito, jos mummot auttavat. En muusta elämästä ole puhunut. Ei voi tietää, mitä on olla ilman mitään apua. Sairaanakin itse hoidettava.

kyl mä ainakin sairaanakin hoidan lapset itse. enkä harrasta, ei onnistu. ei se lastenhoito helpotu mihinkään vaik lapset olis välillä hoidossa. eiks ton järjen mukaan kaikilla töissäkäyvilläkin ole ihan pirun helppoa kun lapset ovat miltei päivittäin poissa vanhempien luota?

 

Usein vain nämä joiden lapset ovat viikottain mummolassa, eivät ymmärrä että vanhemmuus on aivan eri tavalla uuuvuttavaa, kun ei ole tukiverkkoja eikä hoitoapua.

Tämä on totta kyllä.

Mutta, nämähän on aivan erilaiset elämäntilanteet. Miten kukaan voi sanoa mistä toinen uupuu ja miten paljon? Ei toisen uupumista kukaan voi ymmärtää. Eikä kukaan voi määrätä sitä mistä toinen saa uupua ja mistä ei. Sellainen joka saa lastenhoitoon apua voi olla uupuneempi entä sellainen joka hoitaa lapset ihan yksin.

 

Ei se sitä vanhempien kasvatusvastuuta minnekkään vie vaikka lapset välillä isovanhemmillaan (tai muualla) olisivatkin hoidossa!!

Ja hyvä pointti oli toi myös, minkä joku jo sanoikin, että suhde isovanhempiin on lapselle todella tärkeä!! Olen siinä(kin ) mielessä onnellisessa asemassa (tämän asian kanssa ) että minulla myös äidinäiti on vielä niin pirteässä kunnossa että käy meillä esim. loimittamassa kangaspuita, karjalanpiirakka-"talkoissa" jne. Näin siis opettaa samalla myös minun lapsille vanhoja taitoja... Kivaa on myös isomummulassa katsella valokuvia lasten kanssa ja kuunnella samalla kun mummu kertoo ajoista jolloin itse oli lapsi/nuori.

 

Usein vain nämä joiden lapset ovat viikottain mummolassa, eivät ymmärrä että vanhemmuus on aivan eri tavalla uuuvuttavaa, kun ei ole tukiverkkoja eikä hoitoapua.

Tämä on totta kyllä.

Mutta, nämähän on aivan erilaiset elämäntilanteet. Miten kukaan voi sanoa mistä toinen uupuu ja miten paljon? Ei toisen uupumista kukaan voi ymmärtää. Eikä kukaan voi määrätä sitä mistä toinen saa uupua ja mistä ei. Sellainen joka saa lastenhoitoon apua voi olla uupuneempi entä sellainen joka hoitaa lapset ihan yksin.

niimpä.. me ihmiset voimavaroinemme kun tupataan olemaan erilaisia.

 

2-3 kertaa vuodessa max. Toinen mummo ei ole koskaan hoitanut.

 

En lukenut ketjua (ja riitelyitä?), mutta vastaan alkuperäiseen kysymykseen. Noin kerran viikossa lasten isä menee niitten kanssa isovanhempien luo ilman minua. Silloin isovenhemmat hoitaa ja isä käy myös omilla menoillaan.

 

Tarvittaessa. Molemmat mummot suurinpiirtein kilpailevat kumpi saa tytön hoitoon tai tulla lapsenlikaksi silloin kun tarttee. Viimeks su-iltana oli toinen mummo muutaman tunnin kun käytiin elokuvissa. Mun mielestä on hienoa jos isovanhemmat auttaa, äitini sanoi et ennen vanhaan kun lapsia syntyi paljon niin urakalla autettiin aina toisia perheitä eli jopa joku saattoi mennä viikoiksikin vauvan synnyttyä auttamaan johonkin perheeseen. Kun tuota ajattelee niin nykyään vanhemmat on yllättävän omatoimisia. Kun minä synnyin niin mummoni oli vaatinut (olin vanhemmilleni esikoinen) et mennään pariksi viikoksi mummon luo, jotta äiti ja isä saa levähtää ja oppivat vauvanhoitoon. Jos joku ottaisi oikeasti selvää miten ennenvanhaan on ollut niin ei puhuttaisi nykyajan vanhemmista kultalusikka syntyneinä

Niin. Kuitenkin täällä joka päivä valitetaan esim subjektiivisesta päivähoidosta, ja haukutaan sitä käyttäviä vanhempia /äitejä laiskuudesat. Vaikka tuo on nykyään ainoa apu lapsiperheille, joissa ei ole hyviä mummoja apuna.Ja varmasti haukkujat ovat näitä, jotka itse pääsevät helpolla, joilla mummot auttavat.
Jos minä yhtenä päivänä sanon oman mielipiteen ääneen, että kyllä helpolla pääsevät ne, joilla mummot auttavat, niin entä tuo, että joka päivä haukutaan esim niitä, jotka laittavat isomman hoitoon kun syntyy vauva. väitän, että näistäkään, jotka täällä mainitsevat saavansa tarvitessaan apua, ei ole mitään ymmärrystä niitä äitejä kohtaan. Kuvittelevat jopa olevansa jotenkin parempia, kun eivät itse käytä, vaikka pääsevät hyvin helpolla.
Minä en ole koskaan väittänyt, että ennen ei olisi autettu. Minähän juuri sanonkin, että nykyajan työn perässä muuttavat joutuvat olemaan yksin, mitä ei ole koskaan aiemmin historiassa ollut, että äiti jätetään lasten kanssa yksin kotiin. Kyllä se vaatii vahvuutta ja voimia, jotka monelta uupuvat.
Kyllä on helppoa lasten kanssa, jos saa apua. ja saa välill levätä.

Ja vaikka olisinkin katkera, kun mummoja ei ole, niin en ole sitä joka päivä täällä julistamassa, kuten nämä jotka esim. haukkuvat subjektiivista päivähoitoa. vielä omassa lapsuudessa sai tarvitessa sormia näpsäyttämällä kodinhoitajan. Nyt ei. Esim. minä olen joutunut synnyttää yksin, kun lasten isä oli muiden lasten kanssa.

Kyllä pääsette helpolla, ja jankutan, kun ette myönnä sitä. Lastenhoito on aina helppoa, jos on apua.

 

Mutta, nämähän on aivan erilaiset elämäntilanteet. Miten kukaan voi sanoa mistä toinen uupuu ja miten paljon? Ei toisen uupumista kukaan voi ymmärtää. Eikä kukaan voi määrätä sitä mistä toinen saa uupua ja mistä ei. Sellainen joka saa lastenhoitoon apua voi olla uupuneempi entä sellainen joka hoitaa lapset ihan yksin.

Ovat toki. Tarkoitin vain että hoitoapua saava ei ymmärrä sitä tilannetta kun on täysin yksin perheensä kanssa eikä saa hoitoapua. Mä en ole tietääkseni yrittänyt määrätä mistä kukakin saa uupua. Pointti oli että sitä täydellistä yksinäisyyttä ei ymmärrä ennen kuin sen kokee.

 

Ihminen on sopeutuvainen. Miksi ei saa olla väsynyt jos saa lastenhoitoon apua ja vielä valittaa siitä? Ei kukaan voi sanoa toiselle et on helppoa jos saa sitä ja sitä. Kukaan ei voi tietää miten ihminen asiat ottaa ja miten helposti väsyy. Minäkin väsyn vaikka välillä apua saan. Miksi en saisi????

 

Niin. Kuitenkin täällä joka päivä valitetaan esim subjektiivisesta päivähoidosta, ja haukutaan sitä käyttäviä vanhempia /äitejä laiskuudesat. Vaikka tuo on nykyään ainoa apu lapsiperheille, joissa ei ole hyviä mummoja apuna.Ja varmasti haukkujat ovat näitä, jotka itse pääsevät helpolla, joilla mummot auttavat.
Jos minä yhtenä päivänä sanon oman mielipiteen ääneen, että kyllä helpolla pääsevät ne, joilla mummot auttavat, niin entä tuo, että joka päivä haukutaan esim niitä, jotka laittavat isomman hoitoon kun syntyy vauva. väitän, että näistäkään, jotka täällä mainitsevat saavansa tarvitessaan apua, ei ole mitään ymmärrystä niitä äitejä kohtaan. Kuvittelevat jopa olevansa jotenkin parempia, kun eivät itse käytä, vaikka pääsevät hyvin helpolla.
Minä en ole koskaan väittänyt, että ennen ei olisi autettu. Minähän juuri sanonkin, että nykyajan työn perässä muuttavat joutuvat olemaan yksin, mitä ei ole koskaan aiemmin historiassa ollut, että äiti jätetään lasten kanssa yksin kotiin. Kyllä se vaatii vahvuutta ja voimia, jotka monelta uupuvat.
Kyllä on helppoa lasten kanssa, jos saa apua. ja saa välill levätä.

Ja vaikka olisinkin katkera, kun mummoja ei ole, niin en ole sitä joka päivä täällä julistamassa, kuten nämä jotka esim. haukkuvat subjektiivista päivähoitoa. vielä omassa lapsuudessa sai tarvitessa sormia näpsäyttämällä kodinhoitajan. Nyt ei. Esim. minä olen joutunut synnyttää yksin, kun lasten isä oli muiden lasten kanssa.

Kyllä pääsette helpolla, ja jankutan, kun ette myönnä sitä. Lastenhoito on aina helppoa, jos on apua.

hae hyvä ihminen sit sitä apua muualta, sitä on tarjolla muutenkin kuin jos on mummot apuna. perhetyö, tukiperhe, kotiin saa apua. yksin ei tarvitse olla, mutta se vaatii jo itseltä töitä, pokkaa hakea sitä apua.

 

Eipä löydy puolustajia, eikä kukaan puhu jankuttamisesta, kun joka päivä lähes on ketju subjektiivisesta hoidosta, ja niitä, jotka jo nyt ovat väsyneempiä, työn perässä muuttaneita, haukutaan joka päivä ja syyllistetään.
Jos nyt yhtenä päivänä sanon, että kyllä päääsee helpolla, eikä tiedä mitään väsymyksestä, jos saa apua mummoilta, niin heti ollaan kimpussa.

 

Kyllähän nuo hoitais ainokaista lapsen lastaan, niin usein kuin tarve vaan vaatis. Minä vaan olen jotenki niin kasvanu kiinni tuohon poikaa, etten oikein raaski sitä muille kuin isällensä jättää :ashamed: :snotty:
Täytyy kyllä alkaa totuttamaan sitä muihinkin hoitajiin, kun tarhaanki pitäs reilu puolen vuoden päästä lähteä.

 

Mutta, nämähän on aivan erilaiset elämäntilanteet. Miten kukaan voi sanoa mistä toinen uupuu ja miten paljon? Ei toisen uupumista kukaan voi ymmärtää. Eikä kukaan voi määrätä sitä mistä toinen saa uupua ja mistä ei. Sellainen joka saa lastenhoitoon apua voi olla uupuneempi entä sellainen joka hoitaa lapset ihan yksin.

Ovat toki. Tarkoitin vain että hoitoapua saava ei ymmärrä sitä tilannetta kun on täysin yksin perheensä kanssa eikä saa hoitoapua. Mä en ole tietääkseni yrittänyt määrätä mistä kukakin saa uupua. Pointti oli että sitä täydellistä yksinäisyyttä ei ymmärrä ennen kuin sen kokee.

Monestihan saa vastauksia, että miksi pitää raahata lapset kauppaan ym. tai miten miksi mies ei voi olla sen aikaa kun käy äitiysneuvolassa ym. Moni ei ymmärrä, että ei mies voi aina olla kun jonkun pitää tienata. Ja nykyään työpaikoilta potkitaan helpotsit ulos, jos perhe menee edelle.

Mutta tosiaan sellaiset eivät ymmärrä, kun ihminen harvoin pystyy asettua toisen asemaan.

Ja toki voi väsyä sellainenkin joka apua saa, mutta väsymys on ihan eri luokkaa, jos on vuosia kiinni lapsissaan saamatta koskaan levähtää. Ei ole todellista väsymystä jos saa apua. Se on vain tavan vuoksi, kun muutkin valittavat.

 

Eipä löydy puolustajia, eikä kukaan puhu jankuttamisesta, kun joka päivä lähes on ketju subjektiivisesta hoidosta, ja niitä, jotka jo nyt ovat väsyneempiä, työn perässä muuttaneita, haukutaan joka päivä ja syyllistetään.
Jos nyt yhtenä päivänä sanon, että kyllä päääsee helpolla, eikä tiedä mitään väsymyksestä, jos saa apua mummoilta, niin heti ollaan kimpussa.

minä kannatan subjektiivista hoito-oikeutta. ihmiset kuule vaan väsyy eri asioista, en mä tiedä miks sä sit haluat lyödä lyttyyn meitä joilla on sitä apua. ei kannata alkaa marttyyriksi. täällä haukutaan ihan kaikki, kotona lapsensa hoitava ja hoitoon vievät, apua saavat ja niitä ilman olevat. kaikille ei voi olla mieliksi.

 

Eipä löydy puolustajia, eikä kukaan puhu jankuttamisesta, kun joka päivä lähes on ketju subjektiivisesta hoidosta, ja niitä, jotka jo nyt ovat väsyneempiä, työn perässä muuttaneita, haukutaan joka päivä ja syyllistetään.
Jos nyt yhtenä päivänä sanon, että kyllä päääsee helpolla, eikä tiedä mitään väsymyksestä, jos saa apua mummoilta, niin heti ollaan kimpussa.

Mä oon kyllä sitä mieltä et täällä palstalla oli aihe mikä hyvänsä niin ollaan kimpussa. Kyllä mä ymmärrän sun pointin jne. mut mun mielestä ei vain voi olla oikein sanoa toisille mikä on helppoa ja mikä ei. Ihmiset kokee asiat niin eri tavalla. Ja tiedän olevani onnekas kun saan apua tarvittaessa. En mä sulle mitään pahaa halua, osasta teksteistäsi olen jopa ihan samaa mieltä kanssasi.

 

doing doing... :headwall: :headwall: ompas taas ketju. juu, lähen mapittaan laskuja. moro :wave:

 

Meillä asuu mummot nii kaukana että pari kertaa vuodessa sit touhuavat lasten kanssa kun käydään mummuloissa =)

 

meidän poitsu on hoidossa keskiviikkosin 4 tuntia,sillon joka toinen viikko kun mies on iltavuorossa ja minä koulussa.Yökylässä poika on 1-2 kertaa puolen vuoden aikana.

 

meillä ottavat aina kun lapset haluavat sinne vaan mennä ja kuopus asuisi siellä jotain rajaa on pidettävä ovat ainoat lapsenlapset heille ja suon heille sen ilon että saavat helliä ja hemmotella lapsia

 

mun vanhemmat max. kerran vuodessa ja miehen vanhemmat 2-3 kertaa vuodessa.

 

Kerran viikossa iltaisin sekä n. kerran kuussa yökyläily.

 

Kaks kertaa vuodessa..eli siis synttäreinä ja jouluna nähdään ni saa olla mummoloissa yms koko tuon ajan.

 

Ei koskaan.

 

meillä minun vanhemmat hoitaa kun on tarve, isäni ollut 1/2vuotta kotona sairaslomalla ja hoitanut poikaa muutaman päivän ettei ole päiväkotiin tarvinut mennä tai jos minulla ollut asioilla käyntiä. pikkujouluissa olemme käyneet ja baarissa n.3-4kk:n välein, menemme sitten hoitopaikkaan itsekkin yöksi. ei se ole sitä että on kultalusikka suussa syntynyt. minusta ainakin on ihan normaalia että mummit ja ukit osallistuu hoitoon jos tarve. tosin johtunee siitä että meidän puolen suvussa on aina ollut välit tällaiset, minua on isovanhempani hoitaneet jne. Toisilla ei taas mummit ja ukit/papat osallistu mitenkään, mikä ihmetyttää suuresti.. Varsinkin jos avunannolle ei ole mitään suoranaista estettä... No välejä sukulaisiin on niin monenlaisia, en minäkään toisen puolen mummolassa ole pahemmin ollut vaan toisessa ja olenpas huomannut aikuisiällä että nämä mummi ja ukki jotka ovat minua hoitaneet, ovat minulle erittäin rakkaita kun taas toiset ei. Näin sitä luodaan lapseen luottamus, joka kestää koko elämän.

tulipa sekava teksti... nooooh...