Mulle ei tullut mieleenkään että jättäisin noi meijän pakastealkiot tuonne yksityiselle ja lähtisin uuteen IVF:ään julkiselle!!
Voi hitto, ja meillä olis lapsettomuuspolilla ollut aikakin syyskuun alussa, olis alkanut suoraan pitkällä kaavalla hoito, reseptitkin oli valmiina! Oonko mä nyt mokannut tänkin täysin? Mulla vaan ei hyrrää tuolla päässä oikein mikään vissiin. Tottakai mä vielä oikein sanoin puhelimessa että perutaan se aika kun ollaan menty kesällä yksityiselle.
Mutta toisaalta, enhän mä vois sitä pimittää että olen jo ollut yhdessä hoidossa, kun tarviihan niitten nyt tietää mun aiemmat annostukset ja vasteet jne, eikö??? Olishan se hullua mennä ja leikkiä että tää on mun eka kerta nyt. Sehän menis ihan plörinäksi, enhän mä nyt voi mennä maallikkona vaatimaan esim että 'tarvin Puregonia paljon enemmän, ei tuo määrä riitä!!'
Miten muilla, onko tullut vastaavaa tilannetta eteen, kokemuksia ja neuvoja kaivataan!? Rahaa ei tietenkään olis mihinkään ylimääräiseen, joten toki julkisen puolen hoidot siinä mielessä kelpaisivat enemmän kuin hyvin. Toisaalta on ollut ihanaa kun yksityisellä ei tarvi jonotella. (..paitsi mitä nyt mun kohdalla, aina tulee jotain vastoinkäymisiä eteen jotka vaatii parantumista ja odottamista, kysta, paksusuolen tulehdus)
Ja ei aina tarvis matkustaa Tampereelle joka asian takia.
Ja tuolla Ovumiassa näköjään suosivat välikiertoa aina, passienkin välillä! Nytkin sain ite vängätä vastaan että suostui tekemään heti seuraavaan kiertoon, joka kuitenkin sitten seuraavassa lauseessa peruttiin kun muistin kertoa siitä tulehduksesta
Mut kieltämättä kyllä tuntuisi hurjalta ja tosi raskaalta että joutuisin nyt yhtäkkiä taas aloittamaan koko hoitoruljanssin pistoksineen päivineen uudestaan! Ja pitkällä kaavalla en todellakaan haluaisi, koska lyhyt sopi mulle erinomaisesti ja tuloksetkin oli hyviä. 16 munasolua --> 13 hedelmöittynyttä --> 8 siirtokelpoista. Toisaalta taas, nythän se just kannattais, kun vuoden loppuun saisin lääkkeet 'ilmaiseksi' vielä! Voi itku, mitä mä teen???
