Oikeasti fiksu
No niin, valmiina ollaan. Myös fiksuutta testaaviin kysymyksiin vastataan tarpeen mukaan ikäänkuin ansioluetteloksi 
.
.
Oikeasti fiksu
No niitä kysymyksiä . On vähän tylsää enkä taida jaksaa töitäkään enää tehdä. Tarjous kuiitenkin voimassa vain rajoitetun ajan, koska aivot tarvitsevat unta!
. On vähän tylsää enkä taida jaksaa töitäkään enää tehdä. Tarjous kuiitenkin voimassa vain rajoitetun ajan, koska aivot tarvitsevat unta!
Oikeasti fiksu
Lähinnä -kuningatar
. Eikä kun tuo on lainaus jostakin vanhasta viihdeohjelmasta, en muista enää mistä. Muistaako joku muu?
Oikeasti fiksu
D), ihminen jonka aivoja voitte hetkisen käyttää hyödyksenne/huviksenne/paheksuttavaksenne tai sitten ette
.Kun nukkuu miehen kanssa kyljellään, naamat vastakkain, niin mihin alla oleva käsi?D), ihminen jonka aivoja voitte hetkisen käyttää hyödyksenne/huviksenne/paheksuttavaksenne tai sitten ette
Oikeasti fiksu
Tuo on paha. Allesi et voi käsivartta tietenkään jättää, siinä kainalokuopan tiimoila on ahdas aukko missä hermo jää helposti pinteeseen ja siinä sitä ollaan. Eli sen käden asentoa pitäisi kyetä varmaan myös vaihtamaan yön mittaan > en ojentaisi kättä myöskään miehen pään alle. Luultavasti itse taivuttaisin käden oman tyynyni alle niin, että kyynärpää sojottaa eteen - toki siinä on riskinä että mies saa kyynärpäästä nenäänsä mutta pitäköön päänsä korkeammalla tyynyllä sitten.
Oikeasti fiksu
Normaalin käsite on todella vaikea. Jos ahdistus ja pelko on reaktio johonkin ahdistavaan ja pelottavaan asiaan, jonka olet kokenut, niin onhan tietysti "normaalia". Noin laajamittaisena (joka päivä koko ajan) se tietysti rajoittaa elämää kauheasti, jolloin esim. keskusteluapu voisi olla paikallaan. Jos taas mitään ns. syytä siihen ei ole, niin kehottaisin hakemaan ilman muuta ammattiapua - fobia- ja ahdistustyyppiseen oireiluun on aika hyviäkin lääkehoitoja olemassa.
vierailija
En oo kokenut mitään kamalaa tapahtumaa
Mua vain ahdistaa ihan jatkuvasti ja koko ajan ja sit tuntuu kuin pala olisi kurkussa ja sit on koko ajan vähän sekava olo että en oikein tiedä mikä tunne on hyväksi ja mikä pahaksi ja sit en myöskään erota normaaleita tunteita mun nykypäiväisistä tunteista ja sit mua pelottaa ihan joka ikinen asia mikä on vaan outoa ja sit joka päivä ahdistaa ja ottaa henkee ja sydän hakkaa kovaa ja oon koittanut hengitys rauhoittumista mut ei auttanut ja sit välillä saan jotain kohtauksia
vierailija
Onko sulla joku paniikkihäiriö? Ainaki tommone sydämen tykyttäminen ja hyperventilointi on kai yleisiä piirteitä paniikkikohtauksissa. Kannattaa tosiaan käydä jossain puhumassa, sehän varmaan rajoittaakin jos koko ajan ahdistaa ja pelottaa.
Voitko antaa tosielämän esimerkin, kuljetko ympäriinsä nähden arkipäiväisiä asioita erityisen pelottavina vai onko kyse vaan jostain takaraivossa tykyttävästä pelosta jonka kohdetta/syytä et tunnista?
Mitä tarkoitat normaalit tunteet vs omasi nyt? Ettet voi erottaa? Et pysty sanomaan ovatko ne normaaleja, vai et pysty erottamaan olisitko aiemmin reagoinut samalla tunteella johonki asiaan tapahtumaan kuin nyt? pelkäätkö "epänormaaleja" tunteita (en usko muuten että sellaisia onkaan)?
Oikeasti fiksu
Fiksu on jonkun määritelmän mukaan ihminen joka oppii nopeasti ja pystyy yhdistämään/soveltamaan asioita. Aivot kehittyvät kun niitä käyttää. Ongelmaratkaisukyky kehittyy kun ratkoo ongelmia ja niinedelleen. Toki ihmisissä on itsestä riippumattomia eroja, osa synnynnäisiä ja osa varhaislapsuuden kehitykseen liittyviä. Harva on nero (en minäkään) mutta heikkoja alueitaan voi vahvistaa kuka tahansa. Miksi toiset eivät tee niin - en tiedä. Luulevatko että se on mahdotonta? Voin vain arvailla.
Oikeasti fiksu
Menepäs lääkärin pakeille, uskoisin että vaivaasi löytyy kyllä apua.
vierailija
En käytä sua mihinkään, koska ei vois vähempää kiinnostaa.D), ihminen jonka aivoja voitte hetkisen käyttää hyödyksenne/huviksenne/paheksuttavaksenne tai sitten ette
vierailija
AHDISTUS/PANIIKI itselläni:
Itse kärsin sekä ahdistuneisuus- että paniikkihäiriöistä. Vastaus: ei todellakaan ole normaalia.
Jatkuva ahdistus ja pelkotilat ovat aina oire jostakin. Ne voivat olla traumaperäisiä, stressiperäisiä tai mahdollisesti olla jokin aivokemiallinen häiriö. Yleensä kuitenkin liittyvät tapahtumiin.
Tehokkain hoitomuoto on juuri Sinulle sopiva terapiamuoto ja laaja omien elintapojen kartoittaminen. Lääkehoito on aina VIIMEINEN vaihtoehto!! Vaikka lääkkeitä tuputetaankin lääketehtaiden johdosta, lääkkeen tulisi aina olla vain osa käypää hoitokokonaisuutta, eikä koskaan ensisijainen hoitomuoto.
Ahdistuksesta ja pelkotiloista voi selvitä, nyt vain varaat ajan terveysaseman psykiatriselle sairaanhoitajalla. Lääkäri ei ehkä ymmärrä, mutta ko. sairaanhoitaja on asiaan perehtynyt ja osaa tarvittaessa lähettää sinut eteenpäin
Tsemppiä!
vierailija
AHDISTUS/PANIIKKI itselläni:
Lisäisin vielä lääkitystä koskien sen, että itsekin siis olen nyt lääkityksellä juuri ahdistuksen vuoksi (syön Propral ja Neulactil) ja tuovat paljonkin apua. Toimiva lääkitys on todella hyvä juttu ja varmasti auttaa selkiyttämään päätä ja lievittämään oloa. Lääkkeissä on kuitenkin _aina_ myös jonkinasteisia sivuoireita, eikä hoito koskaan saisi perustua lääkityksen varaan.
Lääkityksen aloittamista siis ei kannata pelätä, kunhan annoskoot ovat järkevän suuruiset. Ja jos tuntuu, että sivuoireet haittaavat elämääsi, niin aina on mahdollisuus valittaa lääkärille ja muokata lääkitystä! Vaikka tätä ei mainosteta, potilaana sinulla on siihen aina oikeus, sanoi lääkäri mitä hyvänsä.
Itselläni oloa myös huomattavasti ovat helpottaneet lenkkeily ja muu liikunta, sekä kylpeminen ja muiden miellyttävien asioiden tekeminen. Myös itselläni pakuritee, kalaöljy, gojimarjat ja parapähkinät ovat tuoneet hyviä antioksidantteja ja vitamiineja kehoon, mitkä nekin ovat auttaneet! Ylipäätään säännöllinen ruokailu, riittävä ja hyvälaatuinen uni vaikuttavat todella palkin ahdistus-, paniikki- ja pelkotiloihin.
Hoito on paljon itsehoitoa ja koostuu pienistä osista, mitkä tulee vaan ottaa osaksi normaalia rutiinia.
Äläkä kuuntele, kun jotkut väittää, että normaalia ei muka ole tai on vaikeasti määriteltävä. Ei ole totta! Se ei ole normaalia, että on noin paha olla, ja siitä voi selvitä.
Lisäisin vielä lääkitystä koskien sen, että itsekin siis olen nyt lääkityksellä juuri ahdistuksen vuoksi (syön Propral ja Neulactil) ja tuovat paljonkin apua. Toimiva lääkitys on todella hyvä juttu ja varmasti auttaa selkiyttämään päätä ja lievittämään oloa. Lääkkeissä on kuitenkin _aina_ myös jonkinasteisia sivuoireita, eikä hoito koskaan saisi perustua lääkityksen varaan.
Lääkityksen aloittamista siis ei kannata pelätä, kunhan annoskoot ovat järkevän suuruiset. Ja jos tuntuu, että sivuoireet haittaavat elämääsi, niin aina on mahdollisuus valittaa lääkärille ja muokata lääkitystä! Vaikka tätä ei mainosteta, potilaana sinulla on siihen aina oikeus, sanoi lääkäri mitä hyvänsä.
Itselläni oloa myös huomattavasti ovat helpottaneet lenkkeily ja muu liikunta, sekä kylpeminen ja muiden miellyttävien asioiden tekeminen. Myös itselläni pakuritee, kalaöljy, gojimarjat ja parapähkinät ovat tuoneet hyviä antioksidantteja ja vitamiineja kehoon, mitkä nekin ovat auttaneet! Ylipäätään säännöllinen ruokailu, riittävä ja hyvälaatuinen uni vaikuttavat todella palkin ahdistus-, paniikki- ja pelkotiloihin.
Hoito on paljon itsehoitoa ja koostuu pienistä osista, mitkä tulee vaan ottaa osaksi normaalia rutiinia.
Äläkä kuuntele, kun jotkut väittää, että normaalia ei muka ole tai on vaikeasti määriteltävä. Ei ole totta! Se ei ole normaalia, että on noin paha olla, ja siitä voi selvitä.
vierailija
AHDISTUS/PANIIKKI itselläni:
Lisäisin vielä lääkitystä koskien sen, että itsekin siis olen nyt lääkityksellä juuri ahdistuksen vuoksi (syön Propral ja Neulactil) ja tuovat paljonkin apua. Toimiva lääkitys on todella hyvä juttu ja varmasti auttaa selkiyttämään päätä ja lievittämään oloa. Lääkkeissä on kuitenkin _aina_ myös jonkinasteisia sivuoireita, eikä hoito koskaan saisi perustua lääkityksen varaan.
Lääkityksen aloittamista siis ei kannata pelätä, kunhan annoskoot ovat järkevän suuruiset. Ja jos tuntuu, että sivuoireet haittaavat elämääsi, niin aina on mahdollisuus valittaa lääkärille ja muokata lääkitystä! Vaikka tätä ei mainosteta, potilaana sinulla on siihen aina oikeus, sanoi lääkäri mitä hyvänsä.
Itselläni oloa myös huomattavasti ovat helpottaneet lenkkeily ja muu liikunta, sekä kylpeminen ja muiden miellyttävien asioiden tekeminen. Myös itselläni pakuritee, kalaöljy, gojimarjat ja parapähkinät ovat tuoneet hyviä antioksidantteja ja vitamiineja kehoon, mitkä nekin ovat auttaneet! Ylipäätään säännöllinen ruokailu, riittävä ja hyvälaatuinen uni vaikuttavat todella palkin ahdistus-, paniikki- ja pelkotiloihin.
Hoito on paljon itsehoitoa ja koostuu pienistä osista, mitkä tulee vaan ottaa osaksi normaalia rutiinia.
Äläkä kuuntele, kun jotkut väittää, että normaalia ei muka ole tai on vaikeasti määriteltävä. Ei ole totta! Se ei ole normaalia, että on noin paha olla, ja siitä voi selvitä.
Kiitos kun vastasit
Mulle tuo liikunta ei auta koska on rasitus astma joka pahentaa niinkuin mun hengitystä. Ja sit välillä kun käyn ulkona niin sit hetken aikaa ei ahdista mut se palaa heti takaisin kun Tuun kotiin tai jos meen jonnekin sisälle. Esim välillä mua ei ahdista kun odotan bussia mut sit ahdistaa kun meen sinne sisälle ja se ahdistus kasvaa mitä enemmän siellä on ihmisiä. Ja sit oon saanut jonkun laisia kohtauksia aika monesti ja sit olo on vaan koko ajan ihan sekava ja ahdistunut ja pelokas ilman minkään laista syytä ja nykyään mulla on alkanut unihäiriöt eli en saa unta illalla helposti vaikka pitäisin silmät kiinni enkä koskisi kännykkään ja sit herään aina todella aikaisin. Mä nukun suunnilleen jonkun 5-7 tuntia yössä.
Ja sit mun on vaikea olla murehtimatta tai ajattelematta asioita se vie multa eniten voimat.
Ja musta tuntuu että oon loppu hengisesti ja fyysisesti en ainakaan niin loppu.
Ja Mä en enään pysty kunnolla nauttimaan mistään mistä ennen nauttisin ja en enään tiedä et onko tässä elämässäkään järkeä ollenkaan.
vierailija
Kiitos kun vastasit
Ja tsemppiä myös sulle
vierailija
Kiitos kun vastasit
Joo tää on alkanut pikku hiljaa rajoittamaan mun elämää
No kun en oikein tiedä mistä se johtuu et mua ahdistaa
Ja tarkoitan tolla etten osaa erottaa et onko nää tavallisia tunteita
Mä olin ennen semmoinen iloinen tyttö ja nautin elämästä ja ystävistä ja kaikesta mut nykyään oon todella alakuloinen ja surullinen ja ahdistunut ja pelokas ja en oikein osaa enään nauttia elämästä ja mitä nyt ystäviin tulee niin mulla on niitä vähän alle 10 ja sit en pysty enään nauttii niistä asioista mistä ennen pidin ja tykkäsin.