Lapsipula Suomessa. Mikä on sinun osuutesi?

Tänään tuli FST:ltä Fokus-Lapsipula jossa keskusteltiin väestön ikärakenteen vääristymisestä ja Suomen alhaisesta syntyyvydestä. Iso ongelma on se, että ihmiset odottavat liian pitkään lasten hankinnan kanssa. Hedelmällisin ikä on 20-24v ja samaan saumaan sattuu yleensä opiskelut. Opiskelevia vanhempia ei juuri tueta ja köyhyysloukku odottaa leuat napsuen. Jos taas tekee ensin opiskelut alta ja rakentaa uraa, voi olla liian myöhäistä.

Joka viides hedelmällisessä iässä oleva nainen on vapaaehtoisesti tai tahattomasti lapseton. Jotta Suomessa ikärakenne ei vääristyisi, pitäisi jokaisen naisen saada kaksi lasta.


Henkilökohtainen kommentti perään: Ihmetyttää miksi suurperheellisiä parjataan, kuten myös opiskelevia, nuoria vanhempia. Maahanmuuttoa vastustetaan ja halutaan Suomi suomalaisille. Sitä ei kuitenkaan haluta hyväksyä että jos kaikki hankkivat yhden tai max kaksi lasta 35-vuotiaana, homma kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Ja se kysymys: Miten itse teit valintasi? Oliko tärkeämpää perustaa perhe vai saavuttaa vakaa taloudellinen asema kera vakituisen työpaikan?
 
vieras
Minä olen ihmetellyt, että miksi älykkäät eivät ymmärrä lisääntyä. Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut pariskunnat tekevät tilastollisesti vain yhden lapsen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kolme lasta. Opeiskelujen välissä hankittuja. Pari lasta lisää ois toiveissa. Eiköhän se meiltä sitten piisaakin tähän ahdinkoon. :D
tämä on kuin mun suusta :D Mun mielestä on paljon kätevämpää tehdä lapset eka ja sitten työ, koska sitten saa tehdä uraa ihan rauhassa ja työnantajakin tykkää työntekijöistä jotka ei ole enää jäämässä äitiyslomalle.
 
Non compos mentis
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minä olen ihmetellyt, että miksi älykkäät eivät ymmärrä lisääntyä. Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut pariskunnat tekevät tilastollisesti vain yhden lapsen.
Ymmärtävät olla lisääntymättä. Näinhän tämä on aina mennyt.
 
nn
Ensin oli tärkeää saada perhe. En usko että elämämme on kurjaa vaikka emme ole hurjan rikkaita. Vakipaikan sain silti kun toinen lapsi oli 8kk. Ja opinnot suoritin loppuun ensimmäisen lapsen äitiyslomalla. Ensimmäinen syntyi siis kun olin 18 ja toinen kun olin 19 ja 20 vuotiaana olikin 2lasta ja vakipaikka töistä. Päädyin valintaani varmaan lapsi rakkaudesta ja koska en arvosta kovinkaan maallista mammonaa. Tärkeintä on kuitenkin että meillä on rakkautta ja ne välttämättömimmät asiat tullaksemme toimeen, en tarvitse kalliita ja hienoja juttuja. Kirpputoreja suosimalla ja pienellä arkiluovuudella saa aikaan ihmeitä :)
Ymmärrän silti hyvin jos joku muu haluaa perheen vasta kun talous ja opiskelu/työasiat ovat kunnossa.
 
täällä kolmas tulossa...opiskelun ja työnteon väliin...ikä kohta 29 ja lapset 6 ja 5 ja sekä ammatillinen tutkinto että amk tutkinto löytyy...nopea kun on niin ehtii =) *nauraa* mielestäni jokaisen kuitenkin on saatava päättää ko. asiat ja ajankohdat itse, ilman syyllistämistä..tekipä 5 lasta 20kymppisenä tai ekan 40kymppisenä =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Ihmisiä on liikaa.
Jossain kehitysmaissa ehkä...
Väärin. Nimenomaan länsimaissa. Länsimaalaiset ovat niitä ketkä tekevät suurimman ekologisen jalanjäljen.

Sitäpaitsi kehitysmaissa lapsikuolleisuus ja kuolleisuus yleensäkin on valtava. Kymmenestä lapsesta vaan pari hassua kasvaa aikuiseksi asti.
 
koulujärjestelmähän meillä ajaa tätä hommaa aina vaan syvemmälle suohon. Kauhea kiire vaan saada tietoa päähän ja ammatti, ilman kun et ole suomessa mitään. Työmarkkinoilla tai missään. Arvostus nousee sitä mukaa mitä kauemmin ja parempaa alaa opiskelee, ja mitä parempi liksaiseen duuniin pääsee. Meriittejä kerätään ihan muilla saroilla kuin elämänkoulu ja perhe ja ihmissuhteet.

Itsehän tein muksuni 20v, ei ollut mikään tietoinen valinta vaan luonnon sanelema juttu. Ja hyvin on pärjätty. Nykyään onneksi aikuisetkin pystyy opiskelemaan, vaikka rahallisesti sitä ei tuetakaan. Koen, että olin 16-vuotiaana aivan liian nuori tekemään päätöstä siitä, mille alalle haluan työllistyä. Opiskelin alaa joka oli pakkopullaa, kunnes tulin raskaaksi ja löysin onneni. Kasvoin aikuiseksi ja oma alakin löytyi. Elämä on nyt tasapainoista, motivaatiota opintoihin riittää ja halu työelämään on kova. Perhekin on jo kasassa. Nyt on aika luoda se ura.

Ja tosiaan, lapsiluku kasvaa jos kasvaa. Luonto sen määrää, en minä.
 

Yhteistyössä