Satojentuhansien suomalaisten tuleva eläke uhkaa heikentyä – leskeneläkkeitä aiotaan rajoittaa
(KUVA: Ismo Pekkarinen)
Julkaistu: 14.4. 6:01
Tulevaisuudessa leskeneläkkeitä voitaisiin maksaa vain kahden vuoden ajan, ministeriön selvityksessä kaavaillaan.
Satojentuhansien suomalaisten tuleva eläketurva saattaa heikentyä, jos sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän
ehdotukset perhe-eläkejärjestelmän eli leskeneläkkeiden ja lapseneläkkeiden uudistamisesta toteutetaan.
Leskeneläkkeet ovat nykyisin merkittävä osa etenkin naisten eläketurvaa. Vuonna 2015 leskeneläkettä sai oman eläkkeensä päälle 255 000 suomalaista, joista 215 000 oli naisia.
Keskimääräisen leskeneläkkeen suuruus oli 590 euroa kuukaudessa, ja yhteensä perhe-eläkkeisiin meni 1,7 miljardia työeläkejärjestelmän reilun 25 miljardin kokonaismenoista.
Ministeriön kaavailemat muutokset eivät vaikuttaisi nykyisiin leskeneläkeläisiin, mutta tulevaisuuden lesket saattavat jäädä merkittävästi vähäisemmälle lisäturvalle.
Eläkettä saisi vain kaksi tai kuusi vuotta
Nykyisin aviopuolisonsa menettävälle leskelle maksetaan eläkettä useimmissa tapauksissa tämän loppuelämän ajan.
Työryhmän hahmottelemille kolmelle vaihtoehtoiselle mallille yhteistä on se, että niissä leskeneläke muutettaisiin ainakin osittain määräaikaiseksi.
Kahdessa ”ankarammassa” vaihtoehdossa sekä työikäisenä että eläkeikäisenä leskeytyville lisäturvaa maksettaisiin vain kahden tai kuuden vuoden ajan – kuitenkin vähintään siihen saakka, kunnes perheen nuorin lapsi on täysi-ikäinen.
Muutos olisi merkittävä, sillä nykyisin leskeneläkkeen keskimääräinen maksuaika on 17 vuotta.
Maksuajan rajoittaminen vain kahteen leskeytymistä seuraavaan vuoteen säästäisi työryhmän laskelmien mukaan pitkällä aikavälillä jopa kaksi kolmannesta perhe-eläkkeiden kustannuksista.
Kolmannessa mallissa määräaikaiseksi tulisivat vain työikäisten leskien eläkkeet. Tämän mallin taloudelliset vaikutukset jäisivät vähäisiksi, sillä suurin suomalaisista osa jää leskeksi eläkeikäisenä.
Leskeneläkettä myös avopuolisolle
Vaikka ministeriön kaavailemat muutokset ovat ennen kaikkea leikkauksia, samalla leskeneläkkeeseen oikeutettujen joukkoa aiotaan laajentaa.
Nykyisin lisäturvan ehtona on se, että leskeksi jäävä on ollut vainajan kanssa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.
Leskeneläkkeen saa automaattisesti, jos avioparilla on vähintään yksi yhteinen lapsi.
Jos yhteisiä lapsia ei ole, aviopuoliso voi saada leskeneläkettä, jos hän on mennyt vainajan kanssa naimisiin viimeistään 49-vuotiaana ja ollut naimissa vähintään viisi vuotta.
Työryhmä ehdottaa 49 vuoden ikärajan poistamista ja määräaikaisen leskeneläkkeen ulottamista myös sellaisille avopuolisoille, joilla on vainajan kanssa alle 18-vuotias lapsi.
Lapseneläkettä voisi saada nykyistä pitempään
Perhe-eläkkeitä maksetaan nykyisin myös vanhemman menettäville alle täysi-ikäisille lapsille. Lapseneläkkeiden osuus perhe-eläkemenoista on kolme prosenttia.
Ministeriön työryhmän mukaan perhe-eläkkeitä tulisi kohdentaa nykyistä enemmän lapsille, minkä vuoksi se suosittaa, että opiskelevat nuoret voisivat saada lapseneläkettä 21-vuotiaaksi saakka.
Koska lapseneläkkeiden kustannukset ovat vain murto-osa leskeneläkkeiden vastaavista, muutos ei söisi leskeneläkkeiden rajoittamisen tuomia säästöjä juurikaan.
Perhe-eläkkeiden uudelleenkohdentamisen sijaan ministeriön kaavailuissa onkin ennen kaikkea kyse nykyisenlaisista leskeneläkkeistä luopumisesta.
Ovatko leskeneläkkeet enää tarpeellisia?
Työryhmän mukaan loppuelämän kestävät leskeneläkkeet eivät välttämättä ole nykymaailmassa enää tarpeellisia. Järjestelmän rooli voisi olla lisäturvan tarjoaminen vain muutosvaiheessa, jossa kotitalouden tulot putoavat yllättäen.
Selvityksessä hahmoteltujen uudistusten vaikutukset näkyisivät täysimääräisinä vasta vuosikymmenten päästä, sillä ne koskisivat vuoden 1975 jälkeen syntyneitä suomalaisia.
Perhe-eläkejärjestelmää on uudistettu viimeksi 1990-luvun alussa, ja työmarkkinajärjestöt sopivat selvityksen tekemisestä vuonna 2014 neuvottelemansa eläkeuudistuksen yhteydessä.
Teemu Muhonen