Olen aloittajan (ja monen vastaajankin) kanssa samaa mieltä siitä, että omiin metodeihinsa täysillä hurahtaneet äidit pitävät vain kovempaa ääntä itsestään ja herkemmin tuomitsevat muiden valintoja vääriksi -mutta tätä tapahtuu yhta lailla niin "luomu"- kuin "tavis"puolenkin toimesta. Itse olen jo sen verran iäkkäämpi pienen tytön äiti, etten jaksa vaivautua hötkyilemään muiden elämäntavoista, vaan keskityn omiin valintoihini, joita sitten olen tehnyt oman mielen, lapsen hyvinvoinnin ja taloudellis-ekologisten syiden perusteella niin luomuilun kuin ei-luomuilunkin suuntaan.
Yhtä asiaa olen kyllä kovasti ihmetellyt monilla vaippaikäisten asioita puivilla palstoilla; Miksi ihmeessä kestovaipoista on tehty niin monimutkainen, lähes uskonnollista vihkiytymistä vaativa maailma, että se tuntuu karkoittavan monen asiaa herkitsevan kauan kerttisten maailmaan jo ennen ensimmäistäkään kokeilua?! Itse ajattelin raskaana ollessani (ihan noista manitsemistani ekologisista ja taloudellisista syistä) kokeilla kestoilua. Tein saman virheen kuin moni muukin, eli ajauduin asiaan fanaattisesti suhtautuvien äitien keskustelufoorumeille ja kyllä meinasi homma tyssätä siihen paikkaan! Ensinnäkin olisi pitänyt opetella ompelemaan (koulussa käsitöissä armosta seiska ja ikuiset traumat), sitten selvittää erilaisten kestojen ja niihin liittyvien osien hepreankielinen viidakko ja lopuksi suuin piirtein omistaa koko valveillaoloaika tämän aatteen parissa puuhastelulle.
Onneksi en kuitenkaan luovuttanut, vaan tutustuin omassa rauhassa lähimarketin käsitykseen kestoilusta. Ja voi pyhä yksinkertaisuus; Sieltä löytyivät hyllysta kauniisti rivissä Muumi-kestovaipat, kokoa S, M ja L, sekä näihin sopivat muovikuoret. Juu kyllä, kalliita olivat (pari kymppiä per vaippa, sama hinta kuorella), mutta keksin pyytää vaippoja lahjoiksi ja tuliaisiksi, kun sukulaiset ja kaverit kumminkin lahjaideoita kyselivät. Näin saatiin n. 10 vaippasetin kokoelma kasaan ja niillä mentiin eka puolivuotta uskomattoman helpolla. Yöunilla ja pidemmillä päikkäreillä, sekä yönyli-reissuilla käytettiin surutta kerttiksiä, mutta muuten kestoilu oli niin vaivatonta, etten edes harkinnut siitä luopumista, vaikka olin antanut itselleni luvan lopettaa, jos homma kävisi liian työlääksi.
Käyetyt vaipat laitoin kannelliseen sankoon likoamaan ja sitten pesin muun vauvanpyykin joukossa joka toinen päivä -ja ihan tavallisilla pesuaineilla, vaikka siitäkin kovasti varoiteltiin. (ei muuten imuteho yhtään heikentynyt). Välillä käytimme ohuesta riisipaperista valmistettua "imupalaa" pepun ja vaipan välilssä, niin kakatkin saatiin siististi pönttöön.
Sitten kun alkoivat S-koon vaipat käydä pieniksi, hankittiin (ja saatiin jälleen lahjoina) seuraavaa kokoa seuraavat vähän päälle 10 kpl. Kolmatta kokoa ei sitten kauaa keritty käyttämäänkään, kun tyttö omasta aloitteestaan alkoi toimittaa asioitaan potalla ja siirtyi päiväkuivaksi 1,5 v. iässä. Kokonaiskustannukset siis kestojen osalta 11kpl x (22 ? + 22 ?) x 3 = 1452 ?, josta itse maksoimme varmaankin viitisensataa. Tähän päälle n. yksi paketti kertakäyttövaippoja per kk. Ja ennenkaikkea, nyt kun tyttömme on saamassa pikkusisaren keväällä, ovat samat vaipat luonnollisesti käytössä uudellakin tulokkaalla, eikä samaa hintaa tarvitse maksaa uudestaan.
Tarkoitus ei ollut tässä intoilla kestoilun puolesta, vaan antaa esimerkki siitä, että tällainen muuten ihan tavisäitikin voi käyttää kestovaippoja ilman "hörhöilyä", valtavaa vaivaa ja asiaan fanaattisesti hurahtamatta. Mutta edelleen korostan, että jokaisen äidin vaippavalinta on mielestöni hänen (ja lapsen) ihan ikioma valinta, eikä siinä pitäisi olla muilla sen kummempaa nokan koputtamista.
Ystävällisesti,
Kestotavis
Maltillinen nuori. En ole koskaan mikään sähkösaapas ollut muutenkaan. Mielestäni olen tavisten tavis, mutta valmis käyttämään myös ns ekojuttuja jos koen ne meille sopiviksi. Fanaattisuutta ei minusta löydy suuntaan eikä toiseen, näin väitän. 