Lokakuun lapsoset 2016

Täälläkin olisi intoa suljettuun ryhmään!

Mites muuten lokakuisten isät ovat ottaneet odotuksen? Saadessani itse tietää raskaudesta digitestillä, päätin kertoa isälle mieleenpainuvalla tavalla. Miehen rakas harrastus on geokätköily, ja niinpä piirsin kartan meidän asunnosta, merkitsin "geokätkön" sijainnin ja piilotin testin. Kartan laitoin vielä kirjekuoreen, johon virallisesti miehen nimi ja osoite. Harmi vain postimerkkiä ei löytynyt, joten liimasin päälle esikoisen Anniina-ballerina -tarran, jossa luki "special day". Miehen tultua kotiin esikoinen kiikutti hänelle kirjekuoren, ja pian alkoikin etsintä. Testin löydettyä mies oli melkein pettynyt, sillä oletti minun piilottaneen hänelle siiderin. Ekoina päivinä tuntui, ettei hän ollut vielä omaksunut koko raskautta, mutta nyt järkyttävän pahoinvoinnin alettua asia näyttää todentuneen hänellekin. Ihan hyvin hän on nyt jaksanut hemmotella ja hoitaa mua, ja jopa kestää mun järkyttäviä itkupotkuraivareita. Ekassa raskaudessa empatiat oli vielä hakusessa, mutta ehkä hän on nyt oppinut.

 

Meillä mies tuntuu olevan tosi varovainen tämän raskauden suhteen. Ei ole uskaltanut paljon iloita. Ite olin vähän sillä kannalla, ettei mentäisi varhaisultraan, kun sen jälkeenkin ollaan vielä riskiviikoilla. Mies nyt alkoikin olemaan sitä mieltä, että hän haluaisi varhaisultran, kun ei jaksa odottaa nt-ultraa. Eli ei siis ole innosta hihkunut eikä sitä teekään ennen ultraa.

 

Vai olis siideri ollu mieluisampi Meillä mies ei uskonu niitä haamuja ollenkaan, ei vaikka kuinka selitin että ilman raskaushormonia ei tulis lainkaan väriä. Nyt se jo uskoo kun testit (jopa se rfsu!) näyttää tasavahvaa. Ihan ilonen varmasti on vaikka varmaan kauhulla odottaa millanen hormonihirviö musta tällä kertaa tulee...

Mun vähäisiin oireisiin kuuluu tällä hetkellä uniongelmat, vaikea nukahtaa ja aamulla herään liian aikaisin vaikka yöllä tulee valvottua. Rytmihäiriöitä on myös ja iho on taas matkalla huonoon kuntoon niinku edellisessäkin. Mulla oli viimeksi melkein kaikki oireet ekan kolmanneksen jälkeen ohi, kovasti toivon että nytkin.

Face-ryhmästä: ehkä vois tosiaan odottaa että loppukuun odottajatkin ilmoittautuneet. Ja mukaan pääsee vielä ainakin ekan ultra jälkeen. Katotaan sitten tarviiko useamman ryhmän/ryhmän rajausta.

 

Ihana idea plussaplussa! Meillä mies ei myöskään meinannut uskoa haamua todeksi ja vieläkään ei oikein osaa kunnolla iloita, kun pelkää koko ajan pahinta ja koittaa samalla toppuutella muakin.. Sain miehen kuitenkin lukemaan neuvolasta lähetettyä materiaalia, joten eiköhän sekin innostu, kun asia konkretisoituu varhaisraskauden ultrassa ja neuvolassa sitten kahen viikon päästä Pakko muuten sanoa, että miehen ystävien reaktiot yllätti! Äijät reagoi paljon tunteellisemmin, kuin omat ystäväni ja pari alko oikeen itkemäänkin, aika söpöä

Tänään tosiaan varasin ton varhaisultran parin viikon päähän, silloin viikkoja on 7+2. Vertailtiin vähän hintoja, ja täällä pk-seudulla melkein kaikki tuntui olevan siellä 200 euron tienoilla, mutta yks lääkärikeskus löydettiin, jossa saatiin se 140 eurolla. Suurin ero tuntui olevan noissa lääkärin palkkioissa. Onneks sattu asiakaspalveluhenkinen ihminen puhelimen toiseen päähän, kun etti meille lääkärin pienimmällä palkkiolla

 

Meillä mies on innoissaan, mikä tuntuu tosi ihanalta tietysti molemmat se ymmärretään että eka kolmannes on aina riskialtista aikaa.. Mutta tietysti sitä mielessään jo suunnittelee kaikkea. Esikoisen odotusaikana mies ei tuntunut olevan kovin mukana raskaudessa, nyt jo huolehtii minusta ihan eri tavalla <3 varmasti itsekin ymmärtää tän jutun erilailla kun on jo yksi rakas lapsi perheessä

 

Ainiin, täällä eilen alkananut hirveä pahoinvointi, kesti lähes koko päivän. Tänään sama homma, mutta pakko koittaa lähteä liikkeelle tästä sohvalta ja oksennusämpärin luota :S

 

Ai sullakin Sophi4 jo alkanut tuo pahoinvointi... Itse oon päässyt vielä muutamalla pahoinvointikohtauksella.. Vähän vaan ruokaa kerralla ja raitis ilmakin voi vähän auttaa. Tsemppiä!

 

Mäkin voisin olla kiinnostunut suljetusta face-ryhmästä, mutta en uskalla liittyä vielä hetkeen. Sitten kun sais jotain varmistusta, että kaikki on hyvin.

Meillä tuleva isä nyt varovaisen innoissaan. Keskenmenneessä raskaudessa ei oikein ollu vielä niin mukana. Mutta nyt on paljon enemmän mukana ja innoissaan. Toki näkee, että jännittää pysyykö pikkuinen mukana.

Varasin tänään ensimmäisen neuvolan ja sain sen rv7+2. Yritin saada varhaisultraa neuvolan kautta vedoten edelliseen keskenmenoon, mutta ei sitä saa ellei ole oireita...

 

koska aamulla oli vaaleampi viiva kuin 2, 3 ja 4 päivää sitten otetuissa, niin tein vielä yhden testin päivänäytteestä tuloksena paljon vahvempi viiva kuin missään muussa testissä. Ei siis näköjään voi noita viivoja vertaillla vaikka ei yöllä joisi ja ottaa aamunäytteestä ja käyttää samaa testimerkkiä. Luulin aamunäytteen olevan vahvin, mutta näköjään ei aina niin ole.

Tervetuloa kaikille uusille ja aivan kaikille toivon onnistumista

 

Meillä mies otti aika hyvin. Sanoi tosiaan että nyt on hyvä tunne tästä. Miettii jo vauvan nimiä. sanoi eilen että raskaus saa mut pehmeämmäksi ja enemmän sinut itseni kanssa.
Tosin nyt jännitetään yhdessä sitä ultraa neuvolassa. Saadaan neuvolan kautta meidän historian takia.

 

Meillä mies on varovaisesti iloinen, sanoikin että hieman pelottaa Meillä on hieman hankala tilanne siinä mielessä että talo jossa nyt asutaan on aika pieni ja laajennus-projekti pitäisi aloittaa vuoden päästä

Mites muuten te joilla lapsia ennestään, niin ootteko kertonut tulevasta sisaruksesta jo? Milloin ajattelitte kertoa?

 

Meillä mies on varovaisesti iloinen, sanoikin että hieman pelottaa Meillä on hieman hankala tilanne siinä mielessä että talo jossa nyt asutaan on aika pieni ja laajennus-projekti pitäisi aloittaa vuoden päästä

Mites muuten te joilla lapsia ennestään, niin ootteko kertonut tulevasta sisaruksesta jo? Milloin ajattelitte kertoa?

Kaikki saa kuulla vasta np-ultran jälkeen, jos kaikki on sitten hyvin

 

Ei kerrota pitkiin aikoihin. Teinit pelkää muuten että kuolen kun saan taas jotain komplikaatioita. Ja pienin on niin herkkä että ikävöi vieläkin pikkuveljeensä jota ei koskaan saanut. Raasu oli mukana neuvolassa kun pikkuveli löydettiin kuolleena ultralla. että katsotaan myöhemmillä viikoilla.

 

Meilläkin mies on innoissaan. Miettii päivittäin nimiä vauvalle ja pohtii, että minkähänlainen tyyppi sieltä onkaan tulossa. Vihjailee kovasti, että hormonit selvästi saa mun mielialan heittelehtimään ja että olisin jotenkin kiukkuinen... En ees oo hirveesti

Me ei kyllä tolle kolmivuotiaalle varmaan puhuta tulevasta vauvasta kuin vasta sitten mahan kunnolla kasvaessa

 

Meillä mies on varovaisesti iloinen, sanoikin että hieman pelottaa Meillä on hieman hankala tilanne siinä mielessä että talo jossa nyt asutaan on aika pieni ja laajennus-projekti pitäisi aloittaa vuoden päästä

Mites muuten te joilla lapsia ennestään, niin ootteko kertonut tulevasta sisaruksesta jo? Milloin ajattelitte kertoa?

Esikoinen on niin pieni, että sille aletaan puhua asiasta varmaan sitten kun maha alkaa selvästi kasvaa ja voi selittää, että siellä kasvaa vauva. Ei siis ainakaan ennen ekaa ultraa. Ehkä vasta rakenneultran jälkeen. Tai toki se jotain meidän puheista kuulee, mutta vasta aika myöhään asia varmaan otetaan erityisesti sen kanssa käsittelyyn. Pitää varmaan lukea jotain pikkusisarus-kirjoja tms.

 

Cembalo, hyvä idea tuo kirjajuttu! Mulla ei ollu käynyt vielä mielessäkään

Mua vähän jännittää, että kuinkahan mustis tuo meidän likka on sitten vauvasta. On niin äitin perään eikä isä tahdo kelvata mihinkään...

Theran, voi kurjuus! toivottavasti kaikki menee nyt hyvin.

 

Cembalo, hyvä idea tuo kirjajuttu! Mulla ei ollu käynyt vielä mielessäkään

Mua vähän jännittää, että kuinkahan mustis tuo meidän likka on sitten vauvasta. On niin äitin perään eikä isä tahdo kelvata mihinkään...

Theran, voi kurjuus! toivottavasti kaikki menee nyt hyvin.

Mulle on muistaakseni luettu lapsena Aino ja pakkasen poika -kirjaa kun pikkuveli syntyi, vieläpä sopivasti talvella.

 

Tein tänään digitesti, johon viikot 2-3. Ainakin jotain tapahtunut. Ensi viikolla sitte vielä uus digitaalinen ja jos siihen tulee 3+ niin sitten soittelen neuvolaan ja varaan kyllä sen varhaisultrankin. Olen aina varannut netistä vaan jollekin kellä vapaata jos ollut lääkärin tarve, ja huomannut että lääkärinpalkkioissa on kyllä isoja eroja. Täytyykin tehdä sama kuin joku täällä aiemmin ja soittaa ajanvaraukseen ja kysellä kellä olis halvimmat taksat.

Oireista: alavatsan jomotukset, selän jomottelu, ilmavaivat. Mutta muuten tuntuu ettei tässä raskaana oltais. Ei erityisemmin tissikipuja, pahaa oloa tai väsymystä, mitä aiemmista oli. Pikkukakkosta alkoi pahoinvointi heti, samoin kuin jäätävä väsymys. No, ehtiihän nuo vielä tulla

 

Heissan. Täällä yksi odottaja lisää. Testi tehty maanantaina. Yritystä oli takana noin 2.5 vuotta. Kaksi lasta ennestään. Vielä ei oikein meinaa uskoa asiaa todeksi. Mies taitaa olla vielä shokissa kun ei ole asiasta sanallakaan puhunut(annan toipua rauhassa). Oireita löytyy sen verran että aivan kamala päänsärky, rinnat tajuttoman arat, ilmavaivat ja pienet alavatsan nippailut. Lisäksi mikään ruoka ei maistu ja kaikki haisee ällöltä. Laskettuaika olis 6.10. Yhdelle ystävälle olen raskaudesta kertonut, helpottaa hiukan kun on joku kenelle voi puhua. Isommille lapsille kerrotaan vasta kun tiedetään että kaikki on hyvin. Ja sitten kun heille kertoo niin tietää tiedon leviävän nopeasti

 

Ilmoittaudun hyvin varovasti mukaan. Ensimmäinen plussatesti tehty 30.1. (Kp 26) kierron ollessa hyvin säännöllinen 27pv. Nyt kuitenkin on alkanut hiipiä mieleen pelko, että kaikki ei millään voi edetä normaalisti. Tänään tehty pregcheck jälleen ja edelleen viiva oli yhtä haalea kuin lauantaina, parina edellisenä päivänä ollut vähän vahvempi. Eilen tein clearbluen digin ja antoi tulokseksi 1-2 viikkoa. Koko ajan on tunne, että minä päivänä hyvänsä alkaa vuotaa, kun viivat ei vahvistu.

Odotan toista lasta, edellinen raskaus alkoi melko tarkalleen neljä vuotta sitten ja muistelen, että silloin pregcheckin viivat vahvistuivat todi hienosti.

 

Ilmoittaudun hyvin varovasti mukaan. Ensimmäinen plussatesti tehty 30.1. (Kp 26) kierron ollessa hyvin säännöllinen 27pv. Nyt kuitenkin on alkanut hiipiä mieleen pelko, että kaikki ei millään voi edetä normaalisti. Tänään tehty pregcheck jälleen ja edelleen viiva oli yhtä haalea kuin lauantaina, parina edellisenä päivänä ollut vähän vahvempi. Eilen tein clearbluen digin ja antoi tulokseksi 1-2 viikkoa. Koko ajan on tunne, että minä päivänä hyvänsä alkaa vuotaa, kun viivat ei vahvistu.

Odotan toista lasta, edellinen raskaus alkoi melko tarkalleen neljä vuotta sitten ja muistelen, että silloin pregcheckin viivat vahvistuivat todi hienosti.

Olisiko ovis ollut myöhemmin? Ja kiinnittyminen kestänyt kauemmin? On kyllä sellaista rakettitiedettä raskautuminen.. :/

 

En ole tikuttanut ovista, mutta maanantaina 17.1. oli kovaa kipuilua vasemmalla puolella. Vähän petyin, kun digi näytti 1-2 eikä 2-3. Alkuraskauden ultraan on kyllä päästävä tässäkin raskaudessa, mitenhän sitä pysyisi pari viikkoa järjissään. Googletettu ei varsinaisesti auta asiaa...

 

Heippa.
Täällä 26 vee jännittää vielä tuleeko plussa vai nega. Nyt on kp 29/26-28 menossa ja säännölliset kuukautiset aina olleet. Yhtään testiä en vielä ole tehnyt mutta jos huomena aamupissasta tekis kun kaapista yks clearblue digital viikkonäytöllä löytyy. Saapa nähä saadaanko me esikoinen. Laskettu aika laskurin mukaan ois 12.10. Pikkuinenki ois lokakuun lapsi kuten minäki.
Aikaisemmilla kierrolla on muka kauheesti ollu raskausoireita ja nega aina tullut ja kuukautisetki ajallaan mutta nytpä ei ole ollut muuta kun tissit kipiät ja menkkamaista juilimista muutama päivä sitte.
Katsotaan miten käyn pääsenkö tänne löpisee vauvajuttuista teidän kanssa lisää

 

Onnea plussista ja tervetuloa mukaan uudet!

Soitin tänään ekan neuvola-ajan viikolle 9, eli rv 8+4. Neuvolan terkkari kertoi, että nykyään ensimmäinen ultra on vasta viikolla 13+! Ohhoh. Pakko kai mennä johonkin varhaisultraan kun tuonne on niin tuhottoman pitkä aika...

 

Onnea plussista ja tervetuloa mukaan uudet!

Soitin tänään ekan neuvola-ajan viikolle 9, eli rv 8+4. Neuvolan terkkari kertoi, että nykyään ensimmäinen ultra on vasta viikolla 13+! Ohhoh. Pakko kai mennä johonkin varhaisultraan kun tuonne on niin tuhottoman pitkä aika...

Oho, onpa myöhään :O Oli pakko heti tarkistella netistä onko meilläkin päin tolleen, mutta täällä ultra on 12+0-13+6, jos haluaa osallistua siihen kromosomipoikkeavuusseulontaan. Muutoin sinne ultraan pääsee jo 10+0 lähtien


Meinaatteko muuten osallistua siihen seulontaan? Mää en oikein tiedä. Esikoisesta osallistuin kyllä, vaan kun ei kuitenkaan oo mitään erityistä riskiä mihinkään niin voi olla, että jää nyt välistä. Tai no pitää nyt miettiä.