Lokakuun Onnenmurut 2012 **Heinäkuussa**

Neuvolassa ja lääkärissä käyty.Vauva voi hyvin ja mulla on kuulema kaikki liitokset ym jo siinä tilassa kun yleensä loppuviikoil.Verikokeita otettii ja lekuri soittaa huomen.Oli epäilys että en saa syömisistäni tarvittavia aineita (vaikka syön vitamiinejakin) ja jos jotain häikkää tuloksis on joudun tiputukseen.Sekä neuvola että lääkäri kokeili jalkojani ja turvoksissa ollaa ja tukevasti 23.7 on äippäpoli ja siellä tutkitaan tarkemmin jollei sitä ennen kivut kovene jolloin käskivät mennä heti.Ja fysioterapiaan pitäisi varata aika.Glukoosikoe otetaan uudestaa parin viikon päästä ja kilpirauhaskoe samaten.Siinä kun puhkes vajaatoiminta.RD:hän mulla oli viime raskaudessa ja ihan insuliinihoitoinen.
IMN mulla toi alapään sheivaus ei oo onnistunu vähään aikaan =)


ail ja saaga 25+5

 

Perjantai ja 13. ei ainakaan täällä ole aiheuttanut mitään ihmeellistä... enemmän taisi olla tuo eilinen.

Olin maanantaina 2. sokerirasituksessa ja eilen viimein muistin/ehdin olla yhteydessä tuonne neuvolan suunnalle. Olivatkin jo yritelleet soitella sieltä minulle päin. Eli sokerirasituksessa oli tunnin kohdalla pikkaisen tulos liian korkealla. Siispä neuvolaan ensi tiistaina ja sokeriseurantaan kotosalla ruokailujen yhteydessä. No, ainakaan vielä en ole jaksanut tästäkään asiasta stressata. Täytyy katsoa, miten noi sokerit alkaa käyttäytyyn ruokavaliolla. Viime aikoina on kyllä tullut mutustettua ihan liikaa kaikkea makeaa, ynnä muuta hyväskää. Miehellekin tulee nyt sitten stoppi kaikkiin nameihin. Jos en saa minä, niin ei hänkään! Ja hänelle se tulee olemaan isompi ongelma.

Tänään oli ylimääräinen ultra rakenneultrassa ultraajan havaitsemaan munuaisaltaan poikkeamaan (jota ko. ultraaja ei ultratulosteesta enää tuon käynnin jälkeen nähnyt). No, ultra tehtiin ja kaikki kunnossa. Mittojen mukaan matkalaisen koko tällä hetkellä jo lähes 1200 g. Lisäksi ilmeisesti vielä yksi ultra tulossa tuon sokerirasituksen poikkeaman vuoksi.

Matkalainen ei ollut kovin yhteistyöhaluinen ultrassa ja vasenta munuaista ei meinattu saada millään näkyviin. Nähtiin kuitenkin ja kaveri istuu tiukasti virtsarakkoni päällä. Minkä kyllä olen huomannutkin. Kaverista ei siis ehkä tulekaan jalkapalloilijaa vaan nyrkkeilijä, kun suurin osa muksauksista tuntuu kuitenkin tuossa navan vaiheilla. Hmmm, mielenkiintoista...

IMN Ko. toimitus on kyllä täälläkin päin jo jonkin aikaa ollut melko hankalaa. Lisäksi tällä viikolla on tullut tuo jalkojen turvotus kuvioihin. Toissa kesänä, vaikka en ollut raskaana, kärsin vasemman jalan hillittömästä turpoamisesta. Nyt olenkin muokannut työpistettäni siten, että istun melkoisessa löhöasennossa koko päivän.

Olen myös alkanut kokoamaan miehelle isyyspakkausta -- kiitos teille loistavasta ideasta. Toivottavasti vain nettishoppailuni ei ihan karkaa käsistä. Löysin jostain nettiartikkelista vinkin kirjasta "Isä syntymässä". Vaikutti sen verran mukavalta, että päätin lisätä sen tuonne isyyspakkaukseen.

Äitiyspakkaus saapui viime viikolla ja suunnitelmissa olisi noiden vaatteiden pesu-urakka. Saisi jotain taas eteenpäin. Kai tämä on sitä pesänrakennusviettiä, kun ärsyttää, kun pyytämäni tarjous hyllykaapista vanhan viereen ja liukuovista ko. komeuden eteen, on jäänyt jonnekin. Olisi mukava saada tehtyä -- eilen.

ail toivottavasti kivut helpottavat ja tutkimuksissa kaikki on ok, että pääset nauttimaan loppuraskaudestasi.

Vaipoista haluaisin kokeilla noita kestovaippoja, mutta saa nähdä, miten käy. Saattaa olla, että kertakäyttövaippojen helppokäyttöisyys vie voiton ympäristöystävällisyydestä.

Tulipa taas tekstiä... Huh!

Työn äärestä jaksamisia kaikille...

Minnuli77 ja Pyry 27+0

 

Juuh ja edelliseen, kun nyt kerrankin osuin sopivasti ... POKS!

 

Uuh...viimeisiä lomapäiviä vietetään. Seitsemän viikkoa olisi töitä vielä ennen ä-lomaa, mutta en oikein usko, että siihen pystyn. Unettomuus jatkuu edelleen; kahvia olen välttänyt ja lenkkeillyt kovasti (liikuntaa lääkäri suositteli entistä enemmän...), mutta eipä apua ole siitäkään tullut. Alaselkä kipuilua ennemminkin... :|

Tänään hain kaupungin apuvälinelainaamosta tukivyön maanantaita silmällä pitäen, mutta se jotenkin puristaa alavatsaa...onko muilla kokemusta jo tuosta tukivyöstä?

Millä nimellä tämä ryhmä fb:stä löytyy?

Mukavaa viikonloppua kaikille ja varsinkin niille onnekkaille, joilla tänään alkaa kesäloma

Tipitii ja vaavi 27+4

 

Täälläkin neuvolassa käyty, mutta sekalaisin miettein kotiin lähdin. Kaikki oli muuten ok, mutta sydänääniä kuunnellessa äänet lähtivät äkisti laskuun ja hiipuivat sitten kokonaan pois. :OMeni useampi minuutti että äänet saatiin uudelleen kuuluviin, jonka jälkeen kuuluivat sitten hyvin. Äitipolin lääkäri oli sitä mieltä, että jos vauva kuitenkin nyt liikkuu sen mitä pitää, ei ole hätää, eikä tarvitse nyt mennä näytille. Äitipolille aika on ensiviikolla ja sinne asti pitäisi nyt odottaa vahvistusta että kaikki on todella hyvin.
Kyllä vauva elossa on ja liikkuu kyllä, mutta jäi kaivamaan.
Mistähän moinen romahdus, kyse oli todellakin äänten laskusta ja hitaasta loppumisesta,eikä tuntunut lainkaan siltä että olisi vain karannut anturin alta. Tämän vaikutelman sai terkkarikin. Asento ei ollut minullekaan mieluisin, eli selällään, ja teki minullekin tukalan olon. Olisiko sillä yhteyttä? Mutta hitto, nyt pelottaa, entäs jos käännyn yöllä selälleen ja vauva kuoleekin sen takia tai jotain..:'(
Hemmetin doplerit, ilman sitäkin kuunteluromua olisin autuaan tietämätön koko asiasta enkä stressaisi yhtään. Tieto lisää tuskaa!

Koko asia on nyt saanut isot mittasuhteet, ekat puoli tuntia kotimatkalla mietin jo vauvan kuolemaa. Sitten keskosena syntymistä, ja sitä, jaksaisinko/osaisinko olla äiti pikkukeskoselle, osaisinko ja uskaltaisinko edes kiintyä lapseen jos sen saa kotiin vasta kuukausien päästä - jos saa. Tai millainen elämä näillä viikoilla syntyvälle olisikaan edessään? Jo edellisen lapsen kanssa teholla juokseminen 60 km päästä sairaalasta oli rankkaa, ja kotiin jäi jo silloin äitiäkin kaipaava lapsi. Ja sitä aikaa kesti vain pari viikkoa, ja sekin ehti tuntua pieneltä maailmanlopulta. Nyt pitäisi revetä kahtia kotiin kahden kanssa ja yhden sairaalaan, jos niin kävisi! On ollut itku herkässä tänään:'(.

Näin sitä vaan saa muistutuksen, että tilanne voi muuttua hetkessä eikä menekään aina hyvin. Olin jo tuudittautunut luottavaisesti siihen, ettei tällaisia tarvitseisi miettiä sen enempää. Täydellinen panikointi on vain sen hetken päässä, jos nyttynen ei ilmoitakaan itsestään nasevalla potkulla säännöllisesti!

ruuvih ja nyttynen 26+1

 

voi itku ruuvih varmaan säikäytti.Täälläkin hysteerisenä kuulostellaan vaavin liikkeitä.Tommonen sydänäänten hiljattainen katoaminen on varmaan kauheeta mutta kyllä me pidetää peukut pystyssä että kaikki on hyvin.Tsemppiä ja koitetaa (joo helpommin sanottu ku tehty) iisisti


ail ja saaga 25+5

 

Voi ruuvih uskon että säikäytti!! Mua jo se säikäytti tässä yks päivä, ku liikkeitä tuntui vähemmän. Mutta en usko, että ainakaan tuota selällään nukkumista tarvitsee pelätä. Oon siitä lukenut ja sanotaan, ettei siitä ole haittaa, jos ei tunnu pahalta ja että sitä kyllä unissaan kääntyy kyljelleen, kun alkaa tuntua pahalta. Tiedän, että varmasti stressa tuo tämänpäiväinen, mutta jos sen verran lohduttais, ettei nukkumista tarvitse pelätä. :hug:

 

No kylläpä on tänään vastustanu noiden kyytiläisten kanssa Ruuvihille ja nyttyselle onnellisia ajatuksia ja säännöllisiä jumppatuokioita ja ailille hyviä veriarvoja toivottelen!

Me tehtiin tänään asuntokaupat! Jee! Pikkuhiljaa sais sitten loman aikana alkaa remppaamaan. Mitään suuren suurta sinne ei tartte tehdä mut maalata seinät ja alakerran katto ja ehkä tapetoida muutama seinä... Eikö vaan että ihan ite voin nuo hommat tehdä? Mun äiti on ruvennu hiljalleen hieman hysteeriseksi ja raivostuttavaksi ja kieltäis suurinpiirtein kaiken ylimääräisen mattojenpesusta lenkkeilyyn :stick: Maha ei vielä vaivaa kun touhuaa, ainoastaan kyykistelyissä pitää vähän varoa.

Vaunutkin käytiin samalla reissulla ostamassa. Oikeen tyytyväinen olen, 180 euroa maksettiin pari vuotta vanhoista Boran vaunuista. Ihan uudenveroiset oli, käytön jälkiä ei juuri näkynyt. Ja kauniitkin ne oli, siksi ne valittiinkin

 

Hei vaan kaikille...

Turvotuksista: Täällä kans alkaa oleen jonkin verran turvotuksia, jaloissa on pahimmat! Ei tarvitse olla ku tavalliset ja suht löysätkin sukat niin jaa kauheet rannut nilkkoihin...ja jos pitää legginssejä niin jalkoihin jää niiden sisäsaumasta kauheet painumat. Asiaa ei helpota yhtään että teen seisomatyötä. Onneks tähän mennessä olen saanu joka ilta pienen jalkahieronnan mikä tuntuu taivaalliselta pitkän päivän jälkeen Sormissa turvotusta ei vielä kauheesti erota...

Unettomuus: vaivaa ja aika rajusti. Jos tää on välliaikaista niin kestän sen, mutta jos jatkuu niin päähän tässä alkaa pehmiään. Kun meen nukkuun niin nukun 2-3 tuntia hyvin, sitten herään ja oon ihan virkee ja nukahdan uudelleen vasta joskus 4-5 välillä. Viikon tai kaksi kestäny tämmöistä ja alan oleen väsynyt tilanteeseen.

Töitä olisi jäljellä 12.8 asti. Oon ajatellu että päivä kerrallaan meen voinnin mukaan, mutta nyt kuulin viime viikolla kuinka selkäni takana on jauhettu hirveetä sontaa niin työmotivaatio katos ihan täysin!!! Oon ollu kyseisessä paikassa 4 vuotta töissä (kesälomani, syyslomani, joululoman ja talviloman ja tehnyt keikkaa ympäri vuoden). Tammikuussa kerroin töissä että olen jättäny pillerit pois ja kerroin että lapsi saa tulla jos on tullakseen. Lähtöni jälkeen osastolla on alettu vatvomaan raskaussuunnitelmiani, ja viime viikolla kuulin että siellä oli puhuttu mm seuraavia asioita: "olisi kannattanu valmistua ensin ja ottaa vakipaikka ja sitten vasta jättää pillerit pois mutta mitä tuollanen nuori ja malttamaton sitä tietää" (tämän oli sanonut yli50v. akka kenellä ei ole edes lapsia! kuulin myös että "eihän sitä kannata enää ottaa edes töihin jos se kerran alkaa lisääntyyn" ja nyt kun olivat kuulleet kesäkuussa että tulen sinne 6viikoksi niin osastonhoitajan tytär joka on siellä töissä oli sanonu että "edelleen oon sitä mieltä että suuren riskin ottaa ku tommosessa tilassa olevan ottaa töihin ku sehän voi joutua sairaslomalle tai mitä jos se ei pysty tekeen hommiaan" Niin suoraansanottuna vituttaa tollaset puheet suunnattomasti!!! Hyvin olen kuluneen 2viikon aikana työni tehnyt, mutta ilmeisemmin sijaisilla ei sitten enää ole heille tarvetta, koska tämän pätkän jälkeen EN mene kyseiseen puljuun enää. En tiedä johtuuko vitutus hormoneista vai vituttaisiko tommonen ilmankin raskautta mutta silti...

Että tämmöstä omaa napaa...

Karsu ja masa 27+3

 

On vierähtänyt aikaa kun viimeksi kävin täällä. Tyttölupaus tuli rak.ultrassa Odotan innolla,kun ensimmäinen on poikanen

 

Onpas täällä ollu hiljainen viikonloppu? Miten ruuvih ja ail jakselee?

Karsulle tsemppiä töihin, mie ymmärrän täysin että just nyt ei jaksais mitään ylimääräistä pjaskaa. Ehinkin jo ihmetellä miten helpolla oon päässy noiden mielialanmuutosten ja itkukohtausten suhteen mut mulla ne nähtävästi alkaa vasta näin viimisellä kolmanneksella : / Ukkoparka ei aina osaa ees arvata mitä tapahtui kun mä jo kilahdan... Meinaa vissiin vähän stressata kun pitäis tässä ennen muksun tuloa rempata uus asunto, muuttaa toiselle paikkakunnalle, kolmen viikon päästä olis iso lopputentti ja gradukin pitäis saada valmiiksi. Töitäkin olis vielä elokuu. Hieman ahdistaa |O

 

Hei.Täällä kärsitään päänsärystä mut paineet ym ihan ok joten ei hätiä mitiä.Lääkärikin soitteli veriarvoista ja kaikki oli hyvin.Mahaa juilii aika ajoin kovaakin mut ei kai supistele. kiyoko sulla tota touhua piisaa huh huh.Jaksamisia sinne. Onhan ruuvih kaikki hyvin? Täällä tosiaan ollaan toooodella turvoksissa ja kun on koko ajan nii kipee olo ei vaateostoksillekkaan pääse.Mulla on yhdet housut jotka menee jalkaan ja omistan vaan yhden hameen.Pari päivää oonkin kotona kuljeskellu yöpuvulla :ashamed: Nyt on taas pakko päästä maate ku pää hajoaa,auts.


ail ja saaga 26+1

 

Ompas täällä palstalla tosiaan ollut vkl hiljaiseloa...onneksi masussa on ollut vilkkaampaa!
Huomenna on äippäpolilla käynti tuon sydänäänihälyn takia, mutta mieltä on vähän rauhoittanut se, että vauva on kuitenkin ollut aika aktiivinen, eli elossa on ainakin.

Tietysti olen roikkunut netissä lukemassa aiheeseen liittyvää asiaa, ja en nyt tiedä auttoiko mieltä. Yksi vaihtoehto tuntuisi olevan tosiaan tuo äidin selällään makaaminen, joillakin se vaan huonontaa verenkiertoa ja laskee verenpainetta, ja vaikuttaa sitten vauvaan väistämättä. Toinen, todella yleinen vaiva olisi napanuorakiertymät, kuulemma joka kolmas vauva on solmulla nuoransa kanssa jossain välissä raskautta, osa vielä synnytyksessäkin-siitä vain ei pidetä äidille meteliä jos haittaa ei tule. Huomenna se toivottavasti nähdään, onko "turvakaapeli" solmulla vai ei...

Joku kyseli jo aikaa sitten vaunukokemuksia. Meillä oli esikoisella Simo by bertini(tai sinne päin). Oli hyvät käyttää, mutta pestävien kangasosien nepparit paukuivat helposti irti.
Nyt käytössä on 6 vuotta vanhat Brio kombit, ja tykätty on! Kestävät neppareita myöten, kankaat ei pesusta ole suuttuneet. Isot ilmarenkaat rullaa kevyesti tiellä kuin tiellä, ompa mustikkametsäänkin niillä menty. Minusta ne on myös varsin ketterät, ja kevyet kääntää ja työntää. Suosittelen! Kokemusta on monenmoisista rattaista ja vaunuista kun lastenhoitohommaakin olen tehnyt, ja vilpittömäsi voin sanoa, että Briot ja emmaljungat on tosiaan parhaimistoa niin käyttää kuin kestävyydeltäänkin.

Ail, kestämistä hedarin kanssa! Se kyllä pistää päivän pilalle kokonaan.

Unettomuudesta kärsitään täälläkin. Herään monta kertaa yössä vaikka mihin, eniten kyljen kääntämiseen ja pissillä ramppaamiseen. Lapset onneksi nukkuu hyvin ja omissa huoneissaan, niin edes he saavat rauhan äidin levottomilta öiltä. Miesparka kyllä kärsii kun minä myllään ja ähkin vieressä, hytkyy siinä väkisin koko sänky kun tällä massalla liikkeelle lähdetään: /

Turvotusta on myös vähän, esim äsken heräsin nokkaunilta ja poskissa oli komeasti "päiväpeitonkuva", ja nilkoissa sukkien rannut. Mutta vähäistä tämä vielä on,kun vertaan sitä nesteen määrää mitä kertyi esikoisen odotuksesta raskausmyrkytyksessä!

Tipitii, tukivyöstä on vain lyhyt kokemus: minulle se aiheutti enemmän supistelua kuin tukea...


Tuesta puheenollen, on nuo miehet tosiaan joskus niiiiin putkiaivoisia. Tästä sydänäänihommasta kun kerroin itku kurkussa miehelle, vastaus oli vaan vihaisen oloisena että "kiva, lisää stressiä" ja "en voi asialle mittään".
Niin kuin sen takia olisin asian jakanut, että ihmeparantuminen olisi miehen avulla tullutkaan.Halusin vain kertoa ja jakaa sen, oma mies kun on ja lapsen isä sentään. Pyysi kyllä myöhemmin anteeksi kun suutahdin ja uhkasin lähteä stressinaiheuttajieni kanssa mummolaan nyyhkyttämään.
Että olenko minä turhan herkällä päällä, vai oliko mies tavallista isompi torvi, mene ja tiedä
Eipä meidän kyllä ole tarvinnut kovin paljon kinastella mistään, perjantai 13.oli vissiin huono päivä koko porukalla ja koko rahalla!

Ruuvih ja nyttynen 26+4

 

ruuvih Samanlaisia väläytyksiä tulee täälläkin mieheltä aika-ajoin.. Enkä todellakaan ikinä opi olemaan huomauttamatta Niin ja tsemppiä äippäpolille!

Pesänrakennusvietti on alkanut jylläämään ja kunnolla! Vaikka kuinka olisi kuuma ja tukala olo, eikä yhtään huvittaisi tehdä mitään, niin pakko touhuta koko ajan. Tänään innostuin jo pesemään käytettynä ostetut ja varastossa säilytetyt vauvanvaatteet, huomenna vuorossa olisi harsojen raikastuspesu. Vaatteita on kertynyt jo sen verran että pyykkikonekin meinasi sanoa sopimuksen irti, mutta onneksi sain loppujen lopuksi senkin toimimaan. Säikähdin jo että sinne menivät kaikki pikkuvaatteet, kun luukku ei meinannut aueta ja jotain virhekoodia vain hälytti..
Lisäksi innostuin tänään siivoamaan kaverin keittiötä. Alunperin aloin siivota vain oman lapseni sotkuja, mutta kuljin sitten loppujen lopuksi rätti kädessä kaverin muksunkin perässä.. Saan kuulemma tulla useamminkin käymään.
Mitäköhän muuta.. Paikkoja olen järjestellyt, tehnyt miehenkin kotityöt (kadun tätä vielä) ja pöyhinyt vaikka tyynyjä jos ei muuta ole tullut mieleen

Tilasin myös sitterin. Disney: Leisure Nalle Puh | Disney | BABYTOWN Tällainen tuntuisi olevan mieluinen (ja toivottavasti tuohon hintaan onkin).
Miehekkeelle sain nyt aikaiseksi aloitettua isyyspakkauksen kokoamisen ja tilasin bodyn jossa lukee edessä "Isin pikku enkeli" ja selkäpuolella siipien kuva, esikoiselle paidan "isin pelikaveri", sekä miehekkeelle itselleen essun (ihan vinkkinä..) jossa lukee "maailman paras isi". Vähän kuluneita tekstejä jo, mutta en jaksanut alkaa käyttämään mielikuvitustani sen kummemmin Lisäksi tilasin tuttipullon ja tutin tekstillä "Isin prinsessa". Vielä pitäisi löytää monen moista.

Mutta nyt puskee hikeä, turvottaa, väsyttää ja mitähän kaikkea, joten lähdenpä sängyn pohjalle valittamaan. Huomenna olisikin keskiraskauden lääkärineuvola.

IMN & Tuutikki 27+2

 

Tipitii75 Mulla on nyt kaksi erilaista tukivyötä. Toinen ei paina mahaa, mutta siitä ei ole mitään hyötyä selän kannalta. Toisesta olis apua selkään, mutta painaa mahaa toimistolla istuessa tosi ikävästi. Vähäksi on jäänyt käyttö. Eli ei kovin hyviä kokemuksia minullakaan siis.

Karsu87 Kyllä ärsyttäisi muakin tuollainen selän takana jauhaminen, oli raskaushormoneja tai ei. Tsemppiä töihin!

ruuvih tsemppiä polille! Odotellaan hyviä uutisia

Mäkin innostuin tuosta isyyspakkausidesta. Mies on ollut muutaman päivän pois, niin onkin ollut hyvin aikaa ihan rauhassa katsella siihen kaikenlaista. Innostuin tilaamaan vähän erilaisen t-paidan siis The Hangover - Baby Bjorn T-paidat AllPosters.fi-sivustossa. Mies on katsonut monesti Kaamea kankkunen –leffan, on mielestänsä ihan hulvaton. Siitä leffasta siis tuo paita. Tiedän, ettei se pitäis mitään paitaa, jossa lukee jotain ”meidän isi” tai jotain sellaista, mutta tästä tykkää ihan varmasti. On suunnitellutkin hommaavansa kantorepun, joten runoilen tuohon sitten jotain, että niihin hetkiin, kun tuntee olonsa orvoksi ilman vauvaa tai ettei pääsisi töissäkään unohtumaan tai jotain sellaista. Ja ostin sellaisen vauvan käyttöoppaan. Eilen hommasin myös kumihanskat ja pyykkipojan vaipanvaihtohetkiin, korvatulpat, taskumattikokoisen konjakkipullon hätätilanteisiin sekä lahjakortin Amarilloon, missä mies vois syödä vaikka joka päivä. Siihen kirjoitin, että kun tarvitsee omaa aikaa tai haluaa viettää laatuaikaa vaimon kanssa. Sitten ajattelin hommata vielä ainakin jonkun satukirjan yhteisiin lukuhetkiin, kun nyt jo mahalle lukee.

Viikonloppuna sain varmistuksen siitä, ettei meidän neiti ole ikinä menossa mun äidin luokse hoitoon. Voidaan käydä siellä yhdessä, mutta yksin sitä ei voi koskaan jättää sinne. Mulla oli lauantain-sunnuntain välisenä yönä serkku 9v yötä, koska yhdentoista aikaan päivystävät sosiaalityöntekijä soitti, että ovat mun tädin luona, missä täti ja äiti on siinä kunnossa, ettei lasta voi jättää sinne. Joku oli ilmoituksen tehnyt. Olin sitten ainoa ihminen, jonka olivat keksineet, että olisi selvänä lauantai-iltana. Mies oli jo tuon yön reissussa. Oli kaikkia kivoja suunnitelmia, mitä tekisin sunnuntaina, mutta kunhan sossutädit olivat hakeneet serkun pois, makasinkin vain leffoja katsellessa melkein koko päivän. Ärsytti ja tuli niin paha mieli tuosta. Nyt ei sitten taas tee mieli olla missään tekemisissä äidin kanssa.

Sunnuntai-iltana mieli vähän parani, kun äitipuoli pyysi niille hedelmäsalaatille. Ihana, kun se on niin innoissaan mummoksi tulosta, vaikkei biologinen mummo olekaan. Mietinkin siinä sitten, että jos sattuis, ettei mies jostain syystä pääsis synnytykseen, ottaisin äitipuolen sinne kaveriksi. Olin nimittäin just miehen poissaolon aikaan miettinyt, että sehän vois alkaa syntyä just, kun mies on jossain reissussa tai sängyn pohjalla influenssan kourissa. Helpottaa vähän mieltä, kun on tällainen back up plan. Vaikka pieni todennäköisyyshän se on, ettei pääsisi mukaan ja kovasti toivotaan, että pääsee, mutta jotenkin mun pitää aina miettiä tällaisia varasuunnitelmia. Sekä mies, että äitipuoli olivat suostuvaisia tähän. Äitipuoli heitti vitsiäkin, että se voi maksaa miehelle ulkomaanloman syys-marraskuuksi ja varmistella, että pääsee mukaan. Onko kukaan muu miettinyt tällaista varasuunnitelmaa vai olenko ainoa, joka tällaisia pohtii?

Mulla on huomenna lääkärineuvola. Pitää ottaa tämä selkäkipu puheeksi, kun on oikeasti tosi hankala olla. Muuten voin tosi hyvin, ei juuri turvota, nukunkin hyvin, joten pitäähän mullakin jotain vaivoja olla. Hirvittää huominen punnitus. Olin tosi hyvällä mielellä painon suhteen, kun mulle menee kuitenkin edelleen samat vanhat t-paidat ja topit, kunhan on vain tarpeeksi pitkiä. Sitten isän luona erehdyin käymään vaa’alla ja näyttäis, että edellisestä neuvolasta onkin tullut kilo viikossa. Aloin sitten sitä numeroa stressata. Ärsyttää, että piti sitä alkaa stressata, kun töissäkin työkaverit sanoo, että ”sulle ei kyllä ole tullut muuta kuin tuo maha”. Että ei tässä vielä kai kovin paha tilanne ole. Mutta kun se numero siinä vaa’alla oli niin iso. Tämä numerostressi on just se syy, miksei meilä ole kotona vaakaa. Mutta eiköhän tästäkin saa huomenna jutella lääkärin kanssa.

Olipas avautuminen.
sabrinafair & neiti 26+4

 

IMN , mistä tilasit noita Isi juttuja? Mun pitäis saada tilattua kans jotain, mutta ehdottomasti Isä tekstillä, isiksi ei kuulemma saa kutsua...

Terkkuja hiljaiselosta palstailun kannalta..Olen kyllä lukenut, mutta oma napa jäänyt kertoilematta..joten pikaselvitys

Rakenneultrassa oli lääkäri, mikä ei liiemmin kommentoinut mitään. Tutki vaan ja mieleen jäi sanat " soikea pää ja pitkät reidet".. Sukupuolta ei nähnyt ( "olisiko pitänyt yrittää katsoa" oli vastaus ), yhtään kuvaa ei saatu, koska lääkäri ei osannut printata?!?

Kävin esikoisen ja mummun kanssa lomareissulla MeriOulun neuvolassa ja saatiin 50€:lla muistitikulle paljon kuvia, JOPA videopätkää, missä kätilön mukaan TYTTÖ potkiskelee ja KOVAA ... On semmoinen liikkuja, että ei epäselvää milloin hereillä...

Huomenna sokerirasitus ja torstaina neuvola, pelkopolille ei enää tarvitse mennä ja synnytystapa arvio lääkäri on viikolla 36.. siellä todennäköisesti joudun TAAS 3:lle eri henkilölle selittäämään edellisen synnytyksen ja perustelemaan miksi haluan section.. Se tarkoittais sitä, että jos kaikki menee hyvin, murupapunen syntyisi torstaina joko viikolla 38 tai 39, ellei mitään vakavaa satu ennen sitä.. Toivotaan siis, että kaikki menis sinne asti hyvin!

Aurinkoista kesää ja nautitaan vielä kun masut ei NIIIIIIN isoja ( nyt kait se kasvu vasta kunnolla alkaa ...)

Pakkastyttö ja murupapunen 26+4

Ps. eilen alettiin kyseleen vakuutuksen perään, perjantaina tulee deadline jo vastaan milloin sen saa.. On NIIIIN kiire ollut lomailla

 

Pakkastyttö Suunnittelin itse paidan, bodyn ja essun vistaprintin sivuilla ja tuttipullot ja tutin tilasin babyluxista

Mulla ei oo vielä minkäännäköistä synnytyssuunnitelmaa, varasuunnitelmasta puhumattakaan. Harmittaa kauheasti kun mies jo alkuviikoilla ilmoitti ettei tahdo synnytykseen mukaan. En kyllä ymmärrä miksi, koska ei ole ikinä aikaisemmin puhunut että esikoisen synnytys olisi ollut jotenkin kauhea kokemus.. Elättelen vielä toiveita siitä että miehen mieli muuttuisi, enkä siksi ole edes halunnut ajatella että kenet ottaisin mukaan. Todennäköisesti äitini.
Tulee tosi paha mieli tuosta ettei mies halua tulla mukaan. Haluaisin kuitenkin hänet edes avautumisvaiheeseen, ponnistusvaiheessa voisi sitten siirtyä käytävälle jos haluaa.. OYSin synnärille ei saa edes puhelimia enää ottaa mukaan, joten vasta osastolle päästyäni voisin ilmoittaa että "Hei sulle synty tuossa muutama tunti sitte tytär, onnea vaan". Tän takia en tahdo koko synnytystä edes ajatella, kun ei se tunnu samalta jos mies ei ole paikalla.. :/ Eikä mies edes tahdo ymmärtää että se on minulle henkisesti ja fyysisesti tosi kova kokemus. Kommentit ovat vain tyyliin "Onhan sulla teiän äiti siellä tukena", "Eihän meidänkään/teidänkään isä oo ollu synnytyksissä mukana". Nyt alkoi taas itkettää tää aihe, joten jätän tähän..

Muakin pelottaa tän päiväinen neuvolapunnitus. Painoa on tullut vain kilon viime käynnistä, mutta yhteensä kuitenkin jo 10kg.. Vielä kaksi kiloa niin olisi koossa sama määrä kuin esikoisen odotusajasta yhteensä, ja silloin aloituspainokin oli 2kg vähemmän.

Unohdin varmaan taas kommentoida puolia niistä asioista mitä oli tarkoitus. Kauhea dementia iskenyt. Eilen jouduin lukemaan ruokaohjeesta ainakin neljä kertaa lauseen "Lisää mausteet ja anna hautua" ennen kuin pystyin sisäistämään mitä se tarkoittaa.

IMN & Tuutikki 27+3

 

IMN Hyvä idea tuo vistaprint! Ei olis itsellä tullut mieleenkään. Ajattelin nimittäin, että joku sellainen essu vaipanvaihtoon olis kiva. Pitääpä katsella tuolta ja suunnitella. Ja toivotaan, että sun mies vielä muuttaa mielensä!

 

Mies tahtoisi tulla tuekseni synntykseen, mutta sellainen tuli mieleen, että saako hän tulla jos sattuu olemaan esim. flunssainen juuri silloin? Jos mieheni ei pääse synnytykseen mukaan niin varmaan meen sit yksin..... :| mutta en tahdo vielä murehtia tuota asiaa.
Pakkastyttö: sulla taisi olla hyvä kokemus tuosta MeriOulun neuvolasta? Mietin itsekkin että sieltä varaisi ylimääräisen ultran mielestäni 50 euroa ei ole paha hinta.

 

No niin, nyt on taas lomat takana ja ehtii nettiin pörräämään Sori en kaikkia rästissä olevia viestejä nyt kyllä kahlannut läpi.

Voi kauhia, tästä tää maha vielä (toivottavasti) kasvaa 3kk! Nyt jo tuntuu niin isolta.

Toissapäivänä kehitin itselleni pienen paniikin, nostin nimittäin autosta alas ostamamme tv-tason 25 kg ja sen jälkeen aloin maalaamaan ukkoshelteessä terassin kattoa. Sitten alkoi tuntumaan, että onko nyt jotain märkää housuissa. Siinä sitten kuumottelin että onkohan multa tullut lapsivettä, ja aloin murehtimaan sitä niin että oli pakko lopettaa maalaus ja mennä sänkyyn makaamaan. Oli siis vähän alushousut märät, mutta se voi olla myös valkovuotoa tai ihan vain hikeä, oli tosiaan kamala helle. Vähän tästä jo rauhoitun, mutta illalla kävin vessassa, ja (anteeksi nyt tällaisten tilitys) kun olin jo lopettanut pissaamisen, niin sainkin liristettyä vielä n. desin lisää, ja sitten aloin kuumotella että oliko se nyt varmasti pissaa vai tuleeko sieltä lapsivettä.

2 päivää on mennyt nyt ilma mitään vuotoja tai kipuja ja vauva potkii mahassa kovasti, joten josko olisin vain turhia miettinyt. Viikon perästä kyllä sanon tästä neuvolassa ja ultra siellä otetaan joka kerta niin näkee tilanteen.

Heh, kohta tämmöinen ensiodottajakin saa taas esimakua lapsiperheen elämästä kun 3 kaveria ja 2 lasta (molemmat 1,5v) tulee meille viikoksi kylään =)

Anime ja masuasukki 26 + 3.

 

Heissan!

Tukivyötä on nyt töissä kokeiltu kahtena päivänä muutaman tunnin kerrallaan ja tosiaankin taitaa kokeiluksi jäädä. Hyvin tukee selkää, mutta koneella istuessa painaa tosi pahasti vatsaa, kun on sellainen kapean mallinen, joka tulee vatsan alle... :/ Kaksi päivää töitä takana loman jälkeen ja jo tuntuu siltä, että selän vuoksi voisi ajatella pientä huilia... Työni on puoliksi istumatyötä, puolet työajasta liikun paljon. Tässä kohtaa tuntuu, että istut tai kävelet, molempi yhtä huono.

Kuinka teillä menee, jotka töissä olette? Laskinpa tuossa juuri aikani kuluksi, että 33 työpäivää jäljelle ennen ä-lomaa ...liikaaaaaa...

Terkuin Tipitii75 28+1

 

Piti vielä noista vakuutuksista tulla jauhamaan, sillä oon vakuutusyhtiössä töissä...

Mulla itelläni on sairaskuluvakuutus ja samoin masuasukille on jo otettu. Ite tykkään siitä, että tässä firmassa omavastuu menee per SAIRAUS, ei mitään prossamääriä tai vuosivähennyksiä. Sillä miehellä on astma, ja jos se meidän pikkuselle koskaan tulee, niin kerran kun hänen 18 ekan elinvuotensa aikana kertyy lääke- ja lääkärikuluista se omavastuu 84 euroa täyteen niin loput kaikki lääkkeet ja lääkärit esim yksityisellä menee suoraan vakuutuksen piikkiin. Eikä maksa meille yhtään senttiä.

Mulla itelläni on sama vakuutus ja sille ei oo ollu tarvetta mutta jotenkin on hyvä tietää, et jos joutus vaikka magneettikuviin (yksityiselle pääsee ilman jonoja mut maksaa jopa 1200 euroa) niin vakuutus korvaa. En oo sitä vielä tarvinnu koskaan mut varalta...

 

Pakko oli hetimiten käydä laskemassa. Työpäiviä 32 jäljellä, todellakin LIIKAA täälläkin!!! Odottelen sopivaa hetkeä kun ilkeän mennä valittamaan etten jaksa enää istua. Tiukkaa tekee tosiaan, varsinkin iltapäivästä saa asentoa vaihtaa alituiseen. Ei varsinaisesti koske mihinkään, mutta on vaan tukala olla..

Meillä ei ole otettu vakuutusta esikoiselle, eikä oteta tällekään. Mielestäni meidän kaupungissa toimii kunnallinen terveydenhuolto suhteellisen hyvin ja hoitoon pääsee kyllä vaikka samana päivänä tarvittaessa. Omalla aktiivisuudella sain runnottua esikonkin korvatulehduskierteessä melko nopealla aikataululla keskussairaalan korvapolille, mutta sinne pääsyn jälkeen oli tapahtunutkin ihmeparantuminen eikä putkitusta tarvittukaan.

Olen jakanut samaa paniikkia Animen kanssa Muutamana aamuna aamupissan jälkeen olen käynyt laittautumaan töihin lähtöä varten ja hetken päästä aina huomannut että olo on jokseenkin kostea koko alakerran alueella. Olen miettinyt että ei kai lapsivettä ala tulvahtelemaan tuolla lailla, mutta toivottavasti ei..

Aika menee kuin siivillä vaikka odottavan aika onkin pitkä. Unenlaatu on heikentynyt viime päivinä ja tulee herkemmin heräiltyä yöaikaan. Vielä ei ole tarvinnut aloittaa vessassa juoksemista, onneksi. Sitä iloa riittää varmasti sitten loppuajoista ihan riittävästi.

LumiLinnea ja pikkukakkonen 28+4

 

Uh huh, mansikkaähky.. Ostin laatikollisen mansikoita, söin ainakin 2 litraa ja laitoin loput pakkaseen. Jännä kun pitää vaan ahtaa ja ahtaa ruokaa, vaikka tietää et on tosi tukala olo lopuksi. Nyt ei meinaa olla hyvä asento istuallaan eikä makuullaan.. Hedelmiä ja ihan kunnon ruokaa oon syönyt kans tosi paljon, ja sit on turvoksissa kun ilmapallo.. Onneks ei enää närästä joka ilta, ilmeisesti riippuu vähän siitä mitä syö.

No kaikesta huolimatta sain sokerirasituksen tulokset, ja ne oli hyvät. Eli kaikki arvot normit. Olin ihan varma et jotain häikkää on pakko olla, koska itse huomaan että sokerit heittelee; äkkiä tulee nälkä ja huono olo, ja oon korvannut aterioita herkuilla.. :ashamed:
Nyt ei sitten ehkä niin suurella todennäköisyydellä tule isoa vauvaa, pelkään vähän sitä.

ruuvih yksi mikä tuli kans mieleen noista sykkeiden laskusta on se, että vauva voi ottaa kiinni napanuorasta ja puristaa. En tiedä pystyykö vauva 26-29 viikoilla puristamaan niin lujaa tosin, napanuorahan on aika paksu. Lisäksi napanuora voi jäädä esim vauvan pään ja kohdunseinän väliin puristuksiin, mutta tämä on varmaan yleisempää myöhemmin kun vauvalla on ahtaampaa siellä. Nythän ne mahtuu liikkumaan vielä ihan hyvin.
Kerroin että oon voinut selällä nukkua, mutta nyt taitaa että näinkin pian on tullut sille stoppi.. Tuntuu ihan kipeeltä melkein kun kohtu ja vauva painaa muita sisuskaluja kun oon selälläni. Vaikkei oo pyörrytystä tai huonoa oloa muuten, niin tuntuu kyl et onkohan kohtu ottanut taas jonkun kasvuspurtin. Onhan se vauvakin varmaan jo kilon painava.

sabrinafair, kurja kuulla että sellaista on tapahtunut äitisi kanssa. Tulin surulliseksi kyllä. Ihanaa, että äitipuolesi valmistautuu isovanhemmuuteen ja on tukena sulle.

Oon hakenut noita vakuutuksia muttei vielä tullut vastauksia. Sellanen lapsivakuutus joka on voimassa vanhusikään saakka olis hyvä, mutta siinä on taas korkeemmat omavastuut ja just noi vuosiprosentit (ei sairauskohtaista). Saa nähdä mistä myönnetään, voihan se olla että sekin ratkasee.

Tsempit!

hortensia ja mukula 27+1

 

Hei lokamammat! :wave:

Monenlaisia asioita ollut keskusteluissa esillä josko joihin muistaisin kommentoida... tää dementia on paha ja vain pahenee. Ail:lle ja ruuvih:lle erityisesti hyvää vointia!

Rattaista: meillä ollut useampia rattaita... Teutoniat, Gessleinit, Brion racet, Bugan matkarattaat, P&T:n tuplat ja kuten aiemmin mainitsinkin vauvalle hankittiin uudet Brion yhdistelmät. Teutonioita meille ei enää koskaan tule, liekö olleet ko. uutuusrattaat täynnä lastentauteja, kun niissä ei mikään toiminut... jousitusta ei ollut, eivät menneet kasaan ilman ärräpäitä, pienet renkaat kasasivat kaiken lumen jne.. Gessleinit oli hyvät helppokäyttöiset ja muutenkin toimivat. Racet ovat "mummolarattaat" (vararattaat). Bugan matkanrattaista en luovu, ihanat heti kun lumikelit ohi. P&T:t ihan ok, mielestäni vauvapussukkaa jokseenkin hankala käyttää ja tavarakoriin ei pääse juuri käsiksi (näillä ei käydä ruokaostoksilla). Go:t vaikuttavat kuopuksen avulla suoritettujen muutamien alkutestien perusteella tosi lupaavilta: tavakoriin pääse hyvin käsiksi (menee isommatkin ostokset), tukevan oloiset, helppokäyttöiset (kasata, kääntää istuinta, vaihtaa vauvakoppaan), sopivan korkeat pitkänkin työntää, joustavat sopivasti. Nää nyt oli omia kokemuksiani, varmaankin hyvin erilaisia löytyy samoista rattaistakin (jo riippuen vuosimallista tai siitä onko kyseessä mahdollisesti maanantaikappale). =)

Lapsivakuutus: kahdella lapsella sellainen on jo tälle pahnan pohjimmaisellekin otetaan. Panostetaan lähinnä sairausvakuutuspuoleen eikä tapaturmapuoleen (jonka hoidon uskon paremmin järjestyvän julkisella puolella kuin sairaustapausten). Arvauskeskuksen yleislääkärien palveluista en juuri akuuteissa lasten sairastumistapauksissa arvosta.

(.) Mulle ei tää raskausajan hormonituotanto sovi. Kiihdyn nollasta sataan sekunnissa... ei hyvä! Siitä saa kärsiä etunenässä mies, lapset ja sukulaisetkin. Tunteet ovat muutenkin pinnalla, pari iltaa sitten pillitin silmät päästäni kun miehen kanssa katsottiin jotain surullista elokuvaa... kyllä muutenkin silmäkulma voi kostua, mutta tuo meni överiksi.

Lääkärineuvolassa ja sokerirasituksessa käyty kaikki ok. Painoa (olisko 10-11 kg) tullut turhan paljon, mutta en jaksa sitä stressata. Toivon kertyneiden lisäkilojen lähtevän taas imettämällä kuten tähän astikin.

Nyt ollaan taas useampi viikko vuosilomalla ja sen jälkeen alle kaksikymmentä päivää töitä ennen äitiyslomaa. Vika kolmannes alkanut... nopeasti aika rientänyt!

unelma kolme & rinsessa 27+2