¤¤¤LOKAMASSUT -08 Syyskuussa¤¤¤

Esikoisemme syntyi perjantaina 05.09., raskausviikolla 36+2.

9.pisteen pojalla pituutta 44cm ja painoa 4120g. Vauva vietiin lastenklinikalle, vastasyntyneiden teholle (hengitys/keuhkot eivät vielä olleet ihan valmiin pojalla ollessa niin hoppu tänne lähes kk enne laskettua aikaa.) Odotetaaan ja eletään päivä kerrallaan, äiti kotiutui jo launtaina ja nyt vain odotetaa miten poijan kunto kohenee - hän pääsi tänään irti hengityskoneesta ja jo eilen illalla alkoivat antaa heräilemään nukutuksesta..nämä ovat isoja askelia eteenpäin.


Joskus elämässä tapahtuu asioita, joita ei ole valmiiksi suunnitellut. Silloinkin täytyy jatkaa matkaa rohkeasti eteenpäin. Pienet jalanjäljet vievät huomiseen."


Tosiaan spontaanisti alkoi synnytys, ilman mitään raskauden probleemeja meni vedet lotinalla torstaina aamuyöstä jolloin käskettiin ambulanssilla menemään synnärille. Perjantaina yhdeltä yöllä alkoi kunnon supistelut ja kun menin asiasta hoitajalle sanomaan oli silloin jo aika mennä suoraan synnyttämään. Ei siis epiduraalia, kaasua tms. vaan isot supistukset viel salissa ja sitten työntekoon - synnyksen voi siis laskea kestäneen sen reilut 4h.

Nyt toivotaan ja odotellaan, miten asiat etenee. Meillä perhe-elämä alkoi niin erilailla kuin mitä yleensä kuvittelisi ja toivoisi. Päivä synnytyksen jälkeen sain laittaa pojalle sukan toiseen jalkaan ja olin siitä kovin iloinen (muuten hänessä oli letkuja, sensoreita tms. jokapuolella ettei enempää vaatteita tai edes peittoa voi laittaa). Huomenna, jos toipuminen ja ilman konetta hengittäminen sujuu nyt hyvin, niin saattaisi olla mahdollista pitää lasta sylissä. Jo ajatus ja toive tästä saa minut onnesta sykkyrälle.

Eka, äiti
 
Voiko tää olla totta, jo toinen lokavauva maailmassa....
Ekalle: mahdottoman lämpöiset onnentoivotukset pojasta!! Toivotaan, et pääsette mahdollisimman pian viettään vauva-arkea kotioloihin!! :hug: :flower:
 
Eka:lle ensiksi lämpöiset onnittelut pojan syntymän johdosta! Kunpa olisi poika vielä hetken malttanut äidin mahassa asustella, niin olisi alku sujunut hieman eritavalla.. Jaksamisia tuleviin päiviin, kyllä kaikki vielä parhain päin menee ja poika pääsee kotiin :hug:

Satunen
Ymmärrän kyllä, että Ouluun synnyttämään meno jännittää, jos ei ole ennestään tuttu paikka, mutta itse ainakin menisin suoraan sinne, jos kerran on sanottu, että rv36 jälkeen ottavat vasta LKS:ään synnyttämään. Jos synnytyksessä tapahtuisi jotain, tai vauvan pitäisi päästä teholle, ei pienemmissä sairaaloissa välttämättä ole siihen mahdollisuutta ja vauva saatetaan lähettää piipaa-autolla toiseen sairaalaan ja äiti jää toiseen. Ystävälleni kävi näin, eikä ollut ollenkaan mukavaa, kun itse joutui makaamaan toisessa sairaalassa, eikä päässyt vauvaa katsomaan, kun vasta muutaman päivän päästä kun oma vointi oli niin hyvä, että pääsi kotiin..
Toivottavasti vauvasi malttaisi kaikesta oireilusta huolimatta pysytellä mahassa, että pääsisit omalle synnärillesi synnyttämään! Jaksamisia!

Vauvojen syntymäkoosta on ollut jonkin verran puhetta. Meille on veikkailtu syntyväksi vähintän nelikiloinen vauva, jos syntyy laskettuna aikana. Eipä tuo neljä kiloa tänä päivänä enää mikään iso vauva ole, mutta toki se helpommalla ulos tulisi jos pienempi olisi :) Esikoinen oli 3,5kiloa syntyessään ja kyllä tämä isommalta vaikuttaa omastakin mielestä. Reilun viikon päästä on ultra (jos sinne asti päästään), saa nähdä minkä kokoinen vauva silloin on.

Olen koko päivän kärvistellyt kivuliaiden supistusten kanssa. Ei ole vielä tässä raskaudessa vastaavia ollut, joten hieman alkanut pelottamaan, ettei kai se vauva vielä ole syntymässä. Ikävästi kun muistuu mieleen, että näistä samanlaisista suppareista esikoisen synnytyskin lähti käyntiin. Kunpa vielä malttaisi mahassa pysytellä, vielä on turhan aikaista syntyä. Pakko loppuilta vain lepäillä, jospa ne siitä rauhoittuisi.. Toivottavasti!

Jaksamisia ja voimia myös kaikille muille supistuksien kanssa kamppailevilla ja kaikille muillekin tsemppiä tarvitseville! :hug:

gibbon ja tyttömytty 33+3
 
gippon - mä tiedän! ei mulle tarvi mitään valistusta pitää.. Pelottaa vain niin tää koko homma ja huoli että joutuuko vauva niihin kaikkiin letkuihin.otan asian puheeksi tiistaina ja varmistan että joudunko sinne, sehän ei ollu varmaa ja täälläki on keskola. Mutta lastenlääkäreitä o kuulema lomilla nyt.
 
satunen: mulle sanottiin juuri synnärillä syömisestä että kevyttä ja nestemäistä, koska aina kun on kyse ennenaikaisuudesta tai ylipäätä synnytyksestä, niin aina on mahdollista että voi joutua sektioon ja silloin tarvitsisi olla ravinnotta mielellään että mahdolliset jälkioireet pystytään pitämään nollassa... Mutta älä sitä stressaa, jos sulla ei kerran ole suppareita kauhean tiheästi ja pystyt kuitenkin normaalisti syömään... Eköhän sinne ampumalanssin kyytiin pääse isukkikin?? ihmettelen kyllä jos ei pääse, koska yleensä siellä on tilaa ainakin etupenkillä, ettei toisen tarvi silmät ristissä istua oman auton ratissa... Ainakin siin kohtaan pääsee kyytiin ku nostat aivan hirveen metelin asiasta, ne ei meinaan jaksa tapella asiasta =) ... Toivotaan että ei tulis enää vuotoja tai mitään, vaan pikkuinen jarruttelisi tuloaan...

ekalle okein paljon onnea ja toivottavasti pääsette pian kotiin nauttimaan yteiselosta...
 
Eka - hurjasti onnea :heart: :heart: . Pienelle kovasti voimia!

Oma olo on kamala... Kuumetta 38 ja karmee flunssa... Lisäksi supistelee... Mies lähti jo esikon kanssa evakkoon mummulaan :snotty: Toivottavasti tää helpottais ja pian kun miehen on huomenna mentävä töihin ja mä en kyllä selviä tämän kuntoisena tuon 2vee riiviön kanssa...

Nyt meen suihkuun ja yritän saada pään auki... Oon nukkunu näköjään pari tuntia... Tiistaina ä-polille sitten synnytystapa arvioon....

Emppu & Papunen 36+1
 
Satunen En todellakaan tarkoittanut mitenkään pahalla tai valistusta pitää. Sori, jos loukkasin, ei ollut tarkoitus. En tiedä minkä kokoinen LKS on, enkä tarkoittanut, että sinulle kävisi niin kun ystävälleni, kunhan toin senkin puolen esille.. Kuinka paljon sinulla on nyt viikkoja? Ambulanssiin kyllä pitäisi miehenkin päästä mukaan, jos siihen on tarvetta.Ihmettelen suuresti, jos ei pääse.. Itse olen ainakin ollut (ihan muissa kun synnytyksen merkeissä ) ystäväni mukana ambulanssin kyydissä.
 
gibbon ei se mitään..Anteeksi täältäkin olin väsyny ja kiukkunen.. niin en ajattelekaan noin ku luulit =) siis en luule että halusit loukat tms. Vaan sanoit vain neuvona.
no mitä minä sitte sanon niile ku jos joutusin ambulanssilla sairaalaan? pitäs varmaa sanoa että mieski tulee ja piste. Makso mitä makso? eka ne tarkastaa mut tieten täällä ennen ku lähettää sinne ouluun jos lähettää, ni kyllä siellä aion sanoa että mies lähtee matkaan ja piste. Sehän pääsee junalla sitte kotiin hakemaan autoa jolla hakea minut ja vauvan kotiin, vai tuodaanko mut tänne sitte ambulanssilla takaisin?

ei oo nyt tullu veriviiruja, mutta limaa vaan. Samanlaista räkämaista.. Eikä oo ku ihan muutaman kerran supistanu tänään IHME! siis noita kivuttomia..

Nälkä vaan vaivaa koko ajan!! :ashamed:

ja kiitos teille ihmiset jotka aidosti välitätte!! :hug: :heart:

SAANKO KASTAA LAPSENI KIRKKOON JOS EN OLE ITSE KÄYNYT RIPPIKOULUA, MUTTA MIES ON JA KUULUMME KIRKKOON?
 
Onnea hurjasti Ekan perheelle :hug: :flower: !!

Kyselit Satunen siitä lapsen kastamisesta,tottakai saat kastaa lapsen kirkkoon vaikket itse kuuluisikaan(itse en kuulu mutta mies ja poika kuuluvat ja niin aioin tämänkin masuasukin liittää).Kastejuhlan pitäminen ei maksa mitään,kunhan toinen vanhemmista maksaa kirkollisveroja.Lisäksi me pidettiin kirkon tiloissa kastejuhlat kun pieneen asuntoomme ei olisi millään kaikki mahtuneet,sieltä sai lainata kahvikupposet ja lautaset,sun muut tykötarpeet sillä ehdolla että itse tiskasi.Liinoista taisi mennä joku mitätön pesumaksu.Meillä sai ainakin itse viellä valita missä kirkossa pidetään ei ollut automaattisesti se oma lähikirkko.

Nämä odotushormoonit saa kyllä tekemään outoja juttuja,olen ihan hulluna leipomiseen ja ruuanlaittoon nykyään(uunissa valmistuu käärretorttu),ennen se oli se välttämätön paha vain joskus,meillä kun tuo ukko-kulta on ammattikokki.No eipä se ainakaan valita kun ei tarvitse olla kokoajan sorvin ääressä.Toinen hulluutus on siivous,milloinkohan täällä olisi minulle tarpeeksi siistiä..Esikoista kun odotin tulin niin hulluksi että pesin puhtaita lakanoita kaapista että sain vain silittää ja nauttia pesuaineen tuoksusta..saisivat jatkua nämä hulluudet sitten synnytyksen jälkeenkin. :LOL:
onko muilla tälläisiä vahvoja pesänrakennus viettejä?
 
Ekalle onnea pojasta :hug: ja tsemppiä jotta pojan vointi kohenisi ja pääsisitte pian kaikki kotiin :hug:

Mulla on nyt kamala kaipuu jo vauvasta.. ikävöin ja palan halusta saada pikkuisen syliini ja hoivata häntä. :heart: Liikutun ihan kun ajattelen sitä hetkeä kun synnytys on ohi ja päästään osastolle vauvan kanssa. nyyh, ja sitten kuntoutumaan kotiutumista varten.

Tosin, kuten Eka kirjoitti, kaikki eivät mene aina niinkuin toivoisi, tai niinkuin on ajatellut. Sitä olen alkanut nyt pelkäämäänkin. Kaikista järjettömiä asioita joita voi tapahtua, mutta ovat erittäin epätodennäköisiä. Hoitotestamenttia tässä olen miettinyt... (pirun hormoonit)

Viiden päivän "horttoni" takana, tai toivon ettei säryt ala uudestaan. Ehkä tuo jatkuva särkykin on saanut mielen näin temppuilemaan. Onneks mulla tulee näitä kohtauksia vain kolme, neljä kertaa vuodessa niin sen viikon kestää kyllä vaikka mitenpäin. Synnytyksen jälkeen tapaan taas pitkästä aikaa oman neurologini ja aioin kysyä kun olen kuullut että muita hoidetaan happihoidolla että mistä tuossa hoidossa on kysymys..

Nyt tuli kyllä niin omaa napaa että ihan hävettää.. Mä meen muualle synkisteleen. :ashamed:

KatjaPatja ja mörri 36 +3
 
Satu en ainakaan usko että sillä on mitään väliä oletko käynyt rippikoulua vai et. :D jos itse olisit kummi niin sitten ehkä mutta kun olet äiti niin ei sillä ole väliä. Tuskin papit kysyy että onko vanhemmat nyt käyneet rippikoulun. Kih. :D

Huolistani, juuri viime viikolla sain lähetteen neuvolassa äp:lle tarkistusultraan tuon sf mitan takia. sanoi kyllä neuvolatäti että ei usko olevan mitään ongelmaa mutta antaa lähetteen kun nyt ei tartte keksiä diagnoosia vaan on oikeasti syy kun sf mitta on ollut alakäyrällä jo kauan aikaa. Olenhan minä lukenut että tuo mitta ei kerro kaikkea ja neuvolatätikin on sanonut että vauva hänen mielestään on tuntunut ihan ok kokoiselta käsikopelolla kokeiltuna mutta kun se huoli iskee niin sitä on vaikea saada mielestä. Kiitos kannustuksesta. =)

Sain tänään kunnon omppu puusta kerätä omenoita itselleni. intohimona on vihreät omenat, vähän kirpeät siis. ja voi vitsi mikä himo mulla niihin tuli. :D onneksi sain kerätä kassillisen niitä niin saan tässä nyt syödä sitten kunnolla omenoita hetken aikaa. :)

Muuten omassa navassani ei ole mitään kummalista sanottavaa. Melkoista menoa on pitänyt tänä päivänä mutta se on ihan kivaa kun eilen oli niin hiljainen päivä. :) Huomenna sitten synnytysvalmennus valmennuksessa, saa nähdä kerkeääkö tuo mies sinne töistä pitämään mua kädestä kiinni. Kurjaa mennä yksin sinne mutta kai se on kestettävä kun toinen hankkii sillä aikaa leipää pöytää. :)

Nyt bb:tä odottamaan. :)
rv34+6
 
satu neurologi on lääkäri joka tutkii päitä :D eli yrittää löytää mun päästä vikaa.

toiveikas tuosta sf -mitasta, muakin huolettaa omani joka huitelee ihan omilla käyrillä reippaasti yli keskiarvon. Ja vaikka itekin tietää että sillä ei välttis ole mitään tekemistä vauvan koon kanssa, ja että kohdun kokoon ja varsinkin tuohon mittaan vaikuttaa niin moni asia. Silti se vähän huolettaa. Meikäläisellä taitaa olla kohtu kallellaan eteenpäin, siks se saattaa olla isompi tuo mitta.

:hug: Koita olla murehtimatta.
 

Yhteistyössä