Maailman huonoin äiti...

ekaa kertaa musta tuntuu oikeesti tältä...
tuli kotiin lausunto puheterapeutilta jossa käytiin 3 arvioivaa käyntiä pojan puheeseen liittyen, kun ei vielä selkeesti puhu ja on nyt 3 vuotta 3 kktta...ja sen tekstin perusteella tuntuu et oon epäonnistunu äitinä kun lapsi on kotihoidossa ollut eikä puhu sen selkeemmin kun mitä puhuu..lauseita sanoo ja tullaan useimmiten ymmärretyksi, vaikkakin kaikki sanat ei tuu sujuvasti vielä...tekstistä sain sen ymmärryksen niinku lapsi ois jotenki vammanen, jälkeenjäänyt joka ei juuri mitään ymmärrä.

 

tuota noin, saattaahan kyseessä olla joku kehitysviive.
ja mulla ainakin oli lapsi kotihoidossa 3v ja 1kk ja puhu kyllä tosi sujuvasti, että tuskin se vika kotihoidossa on ollut!!! pikkuveljelläni on pieni kromosomi virhe, ja alko puhuu vasta oltuaan yli 3v vanha, nykyään on ehkä vuoden ikäisiään jäljessä muuten mutta puhuu kyllä yhtälailla kuin ikäisensä.

tuskin sun tarvii ittes syyttää.

 

*voimarutistus*
Kyllähän sä tiiät, ettei tämä sun äitiydestä ole kiinni. Kyllä se puhuu vielä, ja toivot vielä joskus, että ois hiljaa välillä.
Nykyään on niin kapea normaaliuden rako.

 

Turhs tuosta on syyllistyä... Meidänkin esikoinen oli kotihoidossa 3 ekaa vuotta, ja eipä oo koskaan käyny mielessä, että sen dysfasia olis kotihoidon syytä.

 

Ei siitä itteä kannata syyttää, motivoitua kylläkin vähän normaalia enemmän kiinnittämään huomiota kielellisiin virikkeisiin, ei mihinkään ihmeellisyyksiin vaan satujen lukemiseen, jutteluun ym.

 

ei varmaan oikeesti olekkaan mun syytä mut tuntuu siltä etten ois lapselle puhunu tarpeeksi, tai lukenu kirjoja (ei keskity kuuntelemaan kun yritän lukee vaan touhuu omiaan) jne...
ja monet tuttujen lapset jotka on ollu päiväkodeissa ovat alkaneet puhua jo paljon nuorempina selkeesti...siks vertasin sitä heti kotihoitoon että jos oisin vaikka älynny laittaa pojan hoitoon ihan vaan siks että oppii puhumaan 3 ikävuoteen mennessä(vaikka ite oon kotona)
No lähete tuli psykologille ja siellä jatketaan testaamista.

 

älä ittees syytä. Kuitenkin lapset on niin yksilöllisiä eikä tosiaan kaikki kehity samasta muotista. Sinun lapsesi on sinun omanlainen rakas lapsi. Puhuminen voi alkaa vaikka 4 vuotiaana kunnolla, kyllä sitä kerkeää vielä

 

luin tosta dysfasiasta just äsken...kyllähän noita piirteitä löytyy että vois hyvinki olla kyseessä se...
puheterapeutti ei ees väläytelly mulle tällasta eikä tossa lausunnossakaan oo mitään mainintaa että epäilis dysfasiaa..no se varmaanki selviää niissä jatkotutkimuksissa.

 

meillä poika oli 3 vuotias eikä puhunut ollenkaan. käytiin puheterapeutin arviossa ja sieltä saatiin lähete sairaalaan foniatrian polille. sieltä diagnoosi vaikea puheenkehityksen viivästymä. diagnoosi saatiin lokakuussa ja kuinka ollakkaan poika alkoikin puhua vuoden vaihteessa. monet itkut itikin tuon diagnoosin takia. mietin mitä olen tehnyt väärin ja mitä oikein. poika oli myös kotihoidossa.

 

meillä poika oli 3 vuotias eikä puhunut ollenkaan. käytiin puheterapeutin arviossa ja sieltä saatiin lähete sairaalaan foniatrian polille. sieltä diagnoosi vaikea puheenkehityksen viivästymä. diagnoosi saatiin lokakuussa ja kuinka ollakkaan poika alkoikin puhua vuoden vaihteessa. monet itkut itikin tuon diagnoosin takia. mietin mitä olen tehnyt väärin ja mitä oikein. poika oli myös kotihoidossa.

Kannustavaa kuulla etten ole ainoa äiti jonka lapsi EI OSAA puhua selkeesti, harvoin sitä edes oikeesti miettii näitä asioita kunnes omalle kohdalle sattuu, niin se kolahtaa.

 

tuli tossa just mieleen ku neuvolassa puhuin tosta ylivilkkaudesta et poika on vilkas ja kova käyttämään ääntään...ja sanoin et oisko ad/hd hällä niin neuvolatäti tyrmäs heti että ei ole...
ja dysfasiaankin kun saattaa liittyä tuo ylivilkkaus.