~ Maaliskuun Mussukat 2010 ~ viimeisiä vauvoja vielä odotellaan ~

Vauvautuneille onnittelu! :heart:

Ulkoilua aloitettiin perjantaina... Oli plussaa, joten päätettiin lähteä ulos. Oltiin aamupäivällä kerralla sen pari tuntia ja sitten iltapäivällä oli pakko mennä tekemään lumitöitä, joten oltiin toiset pari tuntia. Lauantaina käytiin vaunulenkillä kirjastossa ja markkinoilla, joten meni vissiin noin 3 tuntia kerralla. Tänään oltiin aamupäivällä joku 2-2½ tuntia tuossa pihalla puuhailemassa.
Ollaan siis oltu ulkona lähes päivittäin, mutta vasta mittarin näyttäessä plussaa.
Päällä meillä on esikon vanha toppapuku ja äitiyspakkauksen tumput ja tossut. Lisäksi villaiset lapaset ja sukat alla. Ei ole siis villapukua käytetty noiden kanssa, kun kuitenkin on vielä päällä se jääkarhupussi. Että kyllä tuntuu tarkenevan ihan hyvin.

Jos olis pakkaset, niin ei me varmaan sitten oltais ulkona noin vähällä vaatetuksella tai noin kauaa kerrallaan.

 

Hei ja onnittelut vauvansa saaneilleja kärsivällisyyttä odottaville!

18.3. , rv:lla 38+5,meille syntyi pikkuinen tyttö, 3115g ja 49cm.

Synnytys meni hyvin ja kotia päästiin jo lauantaina.

T. Miltsu ja Pikkuinen, 3 vrk

 

Onnittelut vauvaantuneille

 

Miltsu Onnea :flower:

 

Kyselyt ja ärsytys:
:kieh: Muakin ottaa päähän. Siis ihan jokainen läheinenkin lähes antanut NEUVOJA MITEN SAAN SYNNYTYKSEN KÄYNNISTYMÄÄN @¤%&%¤ ! Mun oma äitikin jolta viimeiseksi haluaisin intiimejä neuvoja.. Hän oikein jankkasi neuvoja tuhmia! Yök !!!
Oma isä antoi neuvoja. Parhaat kamut ihmettelee kun ei jo synny jne.
Niille mä annan sen anteeksi ( ja osaan ottaa rennommin ) kun niillä ei ole lapsia niin ei niiden tarvitse ymmärtääkkään ettei tämä ole kuitenkaan mun päätös pitkittää raskautta.

Harmittaa etten alunperin sanonut vaan kaikille että: " TAHALTEEN AION SITTEN KOITTAA SUOMENENNÄTYSTÄ PISIMMÄLLÄ RASKaudenKESTOLLA " Tai vaikka valehdellut LA:n kuukauden eteenpäin.

Jännä muuten ettei mun huumori tai korva kestä noita kyselyjä. Mikähän siinä on.

 

rv39+5, oletettavasti siis vielä pari viikkoa jäljellä.
Ei oo tosiaankaan vielä tämä poika mahasta tulossa, kun kävin tänään muksujen kanssa HopLopissa niin yhden lenkin kävin siellä pojan perässä konttaílemassa kiipeilyhärveleissä ja liukumäenkin laskin eikä yhen yhtä supistusta moinen aiheuttanut.
Juu mulla on nuo sukulaiset uskonut tuon kun oon vaan sanonut että ei tämä nyt vielä synny, älkää luulkokaan. Ja minä en edes ajattele olevani yliajalla ennenkuin on rv42 ohi. Miehen veljen vaimo synnytti vuosi sitten vasta rv42+3. Tosin olivat kyllä rv42 käynnistystä ehdotelleet, muttei halunnut, joten ihan itsestään sitten syntyi tuolloin vasta. Mutta on se myönnettävä että tämä loputtomalta tuntuva raskaus tympii ja oon ihan kade niille jotka ennen LA:ta jo saavat synnyttää. Yks syy on tämä loppuajan järkyttävä painonnousu, kun kilo viikossa vaaka pompsahtaa, niin sitä miettii että ero rv38 synnytys vs. rv42 synnytys on komeat 4kg!! Vaikka joo pitäs vaan tietysti miettiä että terve vauva on tärkein eikä muutama liikakilo tai rupsahtanut mahanahka, mutta minkäs sitä turhamaisuudelleen mahtaa kun kesä ja bikiniaika ois tulossa.

 

Hei vain.


Onnittelut kaikille :heart:
Me oltiin vasta kunnolla ekaa kertaa ulkona tänään, oon vähän varovainen vielä, mutta tänään sitten oltiin 30min,sitä ennen oltiin kerran 10min.
Huomenna ois neuvola sairaalassa, katotaahan mitä pojasta ollaan mieltä. Vatsavaivoista ei ainakaan olla vielä kärsitty, yöt menee tosi hyvin, ajattelen jo että alkaakohan se kostautua vanhemalla iällä
Täytyy muistaa soittaa papille kastejuhlia varten,täällä kun noita vauvoja syntyy ku sieniä sateella;D
Jaksuja :hug:

Alina ja Junnu 2vk5pv

 

Moikka!

Pistän merkkiä tänne välillä, moon ihan uppoutunu tonne facebookkiin eikä tänne tuu oikein enää kirjoteltua.. Oon kyllä käyny lueskelemassa kuulumisia, hirmuisesti vaaveja syntyny, onnea JOKAISELLE perheelle tasapuolisesti <3

Huomenna 40+5 ja viiminen neuvola. Ärsyttää mennä, en yhtään haluis. Oon ihan totaalikypsä kaikkiin kyselyihin ja kommentteihin, tän vaavin kun "piti" tulla jo ennen laskettua aikaa pihalle.

Supistelee päivittäin, paljonkin, mut ei todellakaan tarpeeks. Jonkin verran on muuttuneet kivuliaammaks, mut edelleen ihan täysin siedettäviä. Usko loppuu..

Pari viikkoa sitten ultrassa oli tosiaan painoarviona 3640g, joten hieman pelolla odottelen, et minkäkokonen vaavi meille lopulta tulee..

PHKS:ssa ensimmäinen yliaikaskontrolli viikol 41+5 eli maanantaina 29.3. Sitä vissiin odotellessa. Millonhan ne käynnistäis sitte aikasintaan, aprillipäivän tienoillako (42+1)?

Voimia kaikille vielä yhtenä kappaleena oleville, vaikkei nyt uskois ni eiköhän mekin ne nyytit saada pian kainaloon

Hali87 & Pähkinä 40+4

 

Nyt ku napero nukkuu, tai yrittää ainakin, niin voisin kirjotella tänne pitemmästi meijän kuulumisia.
Kotiin tulon jälkeen imetys lähti käyntiin vähän heikosti. Nännit aristi ja annoin pari kertaa korviketta. Korvikkeella oli ihmeellinen vaikutus poitsuun... poitsu nukku sen jälkeen jopa 5 tuntia, täyttikö korvike niin hyvin sitten massun että jakso nukkua?
Me tosiaan kotiuduttiin sillon 12pvä perjantaina ja tiistaina oli jo eka neuvola. Painoa poitsu oli ottanu 200g vklopun aikana ja kaikki oli kunnossa. Perjantaina oli toinen neuvola ja tuona parina päivänä painoa tullu 50g ja saatiin jo lupa lähtee ulos ku paino nousee hyviin ja imetys sujuu. Tosiaankin imetys sujuu hyvin, poitsu imee tisut tyhjäksi ja rupee nukkumaan, menee about tunti niin mulla on tissit jo niin täynnä et ne on ihan pinkeenä.
Välillä imetyksen loputtua alkaa ihan roiskumaan maitoa sinne sun tänne ja just sillon ei satu olemaan pumppu vieressä että sais pumpattua. Jos rupeen pumppaamaan sillain että poitsu ei oo aluksi imeny niin mun tisseihin sattuu se pumppaus.

Kylvetettiin ekaa kertaa perjantaina kun tynkä oli lähteny irti. ja sekin meni niin hyvin, rauhallisena oli siellä vannassa ja kylvetyksen jälkeen sai vauvahierontaa. :heart:
Poitsu tykkäsi siitä vauvahieronnasta vaikka vähän sotkuaki aluksi tuli ku piti pissiä joka paikka. Vaunuilemassa käytiin vasta eilen ja nukku tosi hyvin vaunuissa, parin tunnin lenkki käytiin.

Mummi ja ukki oli käymässä, poitsu rauhottu mumminsa syliin tosi nopeesti. Ei ees meidän sylissä nukaha niin nopeesti mitä mummin sylkkyyn. Vähän syletti..
Mutta eikö vauvat myös aavista ja tunne ihmisestä että jos on ennenkin käsitelly lapsia? Ainakin tähän mennessä monet lapsenlapset on rauhottunu meijän mamman syliin. Osaa erilaiset tekniikat.

Tosiaan aikasemmin manasin meijän rahapulaa niin se on ohi. Mä tajusin tuossa muutama päivä sitten että "hei, mehän ollaan saatu maksettua kaikki laskut ja rästit ja jopa seuraavan kuun laskujakin.." Tuli tosi rauhallinen ja onnellinen olo. Ei ole enään syytä ressata tuollasistakaa. Tosin yks ressin aihe löyty tänä aamuna. :/ Mulla on se nivelreuma ja meillä se kulkee suvussa ja siskolla oli menny pahemmaksi synnytyksen jälkeen. No täällä ei raskauden aikana mitään tietookaa ollu reumasta tai oireista, mutta nyt.. mun sormet oli ihan jäykkinä.. :/ jo loppuraskauden aikaan lääkäri soitti ja sano että varataan aika parin kuun päähän ja tehdään tarkastus ja että alotetaanko lääkitys vai mitä tehdään. No se olisiki toukokuun alussa se tarkastus ja pelkään pahoin että joudun ottamaan lääkkeet jos tällä tavalla alkaa taas nivelet reistaamaan. :headwall: ja siihen LOPPUUKIN IMETYS.. :kieh: Ei siis vois tuon osalta niinku paremmin mennä. :headwall: Se on sitten vaan kestettävä ku oon tuollasen pirulaisen geeneissä saanu.

Eipä tämän suurempia meille päin kuulu. B) jotain ainakin.

Onnittelut muillekkin vauvautuneille!! :heart: :flower: Ja jaksamisia vielä yhessä paketissa oleville!!

Niin ja joku täällä kyseli siitä streptosta. Mulla oli se ja mä sain heti antibiootin tipassa kun menin synnyttämään ja vauvalle ei tullu mitään. Ottivat verikokeet poitsusta seuraavana päivänä ja puhdas oli.

Toiseen kertaan taas. tsau.

mussu ja tomppa 12pvä. :heart:

 

Tyttö tuli tyttö tuli ja mun sydämeni suli... kunpa tekis esikoisenkin sydän samoin!

ELi vihdoin meille syntyi oma nassukka 15.3 klo 9.22. Rv 42+1. Mittoja tylleröllä oli 3424g, 50,5cm. Heitti sopivasti puoli kiloa tuo painoarvio
Vauhtia haimme teholta, kosa tyttö sai aluksi vain 3 pistettä eikä hengittänyt itse. Hätä meni nopeasti ohi, mutta sitten tuli hieman muita vaikeuksia. No perjantaina sitten kotiuduttiin ja sen jälkeen on mennyt aika esikoisen kiukuttelun kanssa selviämisessä. Ei paljon tänne ole ehtinyt kurkistella. Jos aikaa lähipäivinä jää niin tulen kertomaan tarkempaa synnytyskertomusta.

 

Meille syntyi 16.3 tiistaina maailman ihanin poika! 3065g 49cm

Olaan vanhempina vieläkin ihan pökerryksissä ja pakahtua rakkaudesta!

Synnytyskertomusta:

Kirjoitin tännekkin, että 11.3 neuvolassa yhtäkkiä epäiltiinkin raskausmyrkytystä ja kaiken varalta pakkaan sairaalakassit valmiiksi. Perjantaina 12.3, kun menin sairaalaan tarkempiin tutkimuksiin, niin juoduin sitten saman tien osastolle tarkkailtavaksi. Sairaalassa ei ollut mitenkään kivaa, mitä nyt mukavia muita potilaita tapasin. Vaivan käyriä oli mukava kuunnella monta kertaa päivässä ja ultraankin pääsin usein.

Sitten maanantaina odotin takaisin kotiin pääsemistä, kun valmistelutkin oli jäänyt kesken, mutta en päässyt. Koska minun huonot arvoni olivat jatkaneet pikku hiljaa huononemista, raskautta koitettaisiin käynnistää. Tunteet oli edelleen sekavat ja oli mukavaa että lääkärit ja kätilöt teki päätökset omasta puolesta, kun itse ei ymmärtänyt oikein mitään.

Tiistaina 16.3 käynnistyslääkkeen annosta puolen päivän jälkeen vähän nostettiin ja sitten menikin vedet ja alkoi kovat supistukset. Lähetin miehelle tekstiviestin, että vedet meni. Vähän ajan päästä mies soitti että oliko jotain tarkeää, kun hänen uusi puhelimensa hajosi juuri, kun minulta oli tullut viesti. Onneksi mies päätti lähteä juoksu jalkaa sairaalaan, sillä käyrällä joka minusta heti otettiin, lapsen sydänäänet reakoivatkin huonosti. Saman tien tuli päätös, että nyt lähdette synnytyssaliin ja kun synnytyssalissa kiireellä laitettiin tarkemmat mittauslaitteet, joilla varmistuttiin että lapsi on tosiaan ahdingossa, eikä synnytys ollut ehtinyt vielä varsinaisesti käynnistyä, tuli päätös että heti kiireelliseen keisarinleikkaukseen.

Minä en pysynyt homman mukana oikein ollenkaan, miten olisin voinutkaan, kun ensin pyörin supistuksissani ja sitten annettiinkin supistukset keskeyttävää lääkettä, jonka takia tärisin kuin horkassa. Onneksi mies pysyi rauhallisena ja lohdutti ja rauhoitti minua!

Meille syntyi klo 16.24 täysin terve 9 pisteen vauva, joka ei ehtinyt kärsimään, kun ripeästi toimittiin. Lapsiveteen hän ehti kakata juuri ennen ulostuloa, mutta ei siitäkään ehtinyt olla haittaa. Synnytyssalissa vauva heti imi rintaa ahnaasti noin puoli tuntia.

Illalla osastolla vieläkin säpsähtelin, että nyt pitää muistaa sitten hengittää syvään ja sitten vasta tajusin, että se synnytyshän on ohi jo. Pari päivää olin aika sekaisin ja kovissa lääkkeissä, mutta onnistuin jo vauvaakin hoitamaan. Sitten aloin taas olemaan oma itseni vaikka tietenkin arpeen sattuu vieläkin, mutta noin niinkuin henkisesti.

Kotiin päästiin lauantaina ja jännää oli. Rinnat tosin tuli kipeiksi samana iltana ja onneksi soitin osastolle ja sain sieltä neuvot olon helpottamiseksi. Minulla oli pakkautumia rinnoissa joihin auttoi läpimät suihkut, lämpopussit ja pumppaaminen. Onneksi tuli ostettua se rintapumppu valmiiksi vaikka jotkut varottelivat, että se on turha.

Vauvaa ei voi lakata ihmettelemästä! Tässä kirjoittamisen välissä kävin imettämässä pojua ja heti jatkoi tyytyväisenä uniaan. Vauvan pienuuteen on todennäköisesti vaikuttanut kasvun hidastuminen raskausmyrkytyksen takia, mutta nyt ei muuta kun maitoa poskeen niin eiköhän hän siitä lihoa.

Ihanaa on ollut!

Tsemppiä ja onnea tasapuolisesti kaikille!!!

Talvimama ja vauva 6 päivää.

 

Onnea kaikille uusille vanhemmille! :flower: :heart:

Mukava lueskella noita synnytyskertomuksia, pitää nyt se omansakin tulla tänne paremmalla ajalla kirjoittelemaan.

Tänään lähti tytöltä napanuorantynkä. Ihan pelästyin!

Harakanhattu ja tytöntyllerö 1vko 3pvä :heart:

 

Meille syntyi tyttö 18.3.2010 klo 23.19. Neidin strategiset mitat olivat 3975g ja 52 cm. Kotiin päästiin eilen.


Tipi75 ja vauva 3 päivää.

 

Onnea kaikille uusista vauvoista!! :heart: :hug:
Eipä taas mitään uutta, tulin vaan kurkkaan pinoa.. Jaksamisia mahakkaille, eritoten niille jotka saavat "joko,joko?" -uteluja yli äyräiden :hug:

mussu, tuli vaan mieleeni, et pitikö teidän tarkoituksella odottaa, et napatynkä irtoaa vai miksi vasta sitten kylvetitte? Mun tietämyksen mukaan sitä ei tarvi ootella.

Käytiin pojan ja äitini kans kaupungilla. Ei saanu reissu aikaseks muutako hirveen hien päälle (piti vaihtaa pojalle koko vaatekerta kun lirahti pissat hutikuti pöntöllä..heh)

Jäiköhän se MImmurainen käynnistykseen aamuiselta ä-polikäynniltä.. ? :saint:

Niin kiva ku onki lukea synnytystarinoita, niin nekös ne vasta mut malttamattomaksi saakin, et mieki tahon Ei mutta oikeesti, hirmusti kaikkea kivaa jo vauvaantuneille

mobic ja masumöyrijäinen 39+5

 

Onneks olkoon vauvoista! Nythän niitä tulee ihan jatkuvasti lisää.

Gallup: Onko kellään muulla raskausdementia pahentunu synnytyksen jälkeen?
Mulla ei muisti ole huonontunut synnytyksen jälkeen mut puhe on menny aivan onnettomaks, eteenkin kun mä puhun esikoiselle. Mä sekoan sanoissa koko ajan. Kun on tarkotus sanoa tomaatti, niin mä sanon kurkku tai kehotan laittamaan kaapin kenkiin... ja esikoisella on hauskaa. Aikuisten kanssa puhuessa en oo huomannut että sekoilisin samalla tavalla, tai sitten mä keskityn vaan paremmin.

Meillä on muuten kaikki hyvin. Esikko ei vieläkään osoita musasukkasuutta ja pikkunen syö ja nukkuu.

Tsemppiä kaiklle vielä kasassa oleville.

Fantaihana ja poika 2vk5pv

 

Helmikuisista tulin piipahtamaan ja onnea kaikille vauvan saaneille ja tsemppiä vielä masun kanssa kärvisteleville! synnytys ei kivaa ole, mutta on se palkinto kaiken sen vaivan arvoinen meillä neiti tuli tänään jo 1kk! kovasti on pulskistunut, tykkää nukkua vaunuissa ja ajoittaisia masuvaivoja lukuunottamatta helppohoitoinen.
Nanna ja pikkuneiti 1 kk :heart:

 

Onnea :heart:

Meillä voidaa hyvin, ainaski painojen suhtee
Huomenna neuvolasta tullaan kotiin ja täällä täytetään jo viikko
Olo parantuu päivä päivältä, mutta toi ulkoilma rasittaa, meinaa heittää leviäks ku siel on niin liukasta.
Öisin nukutaan hyvin

Riina ja Pirpana 6vrk

 

Onneksi olkoon vauvoista!

 

Onnittelut kaikille nyyttinsä saaneille! :heart:

ei sitten täällä nukuta enää tänä yönä, kymmenestä asti on supparit tullu kipeästi 4-8min välein, mutta vielä koitetaan kärvistellä kotona vaikka alkaa tuskaa jo olemaan, jospa tää meidän nyytti tulis viimestään tän päivän aikana ulos..
kävin lauantai iltana hierottamas jaloista nuita kipupisteitä yhellä hierojalla ni alko sunnuntaina limatulppa irtoamaan ja supistukset kipeytymään, eilen kävin uudestaan ja nyt ollaan sitten tässä tilanteessa että verensekaista limaa on tullu koko maanantain ja edelleen jatkuu, ja supparit tuntuu jo kivasti tuolla reisissä asti että josko sitä täs muutaman tunnin sisään lähtään ainaki näytille.. B)

tsemppiä muillekki vielä vatsakkaille ja heitämpä teille muutaman todella kivuliaan supparin että pääsette tekin jossain vaiheessa tositoimiin!

toivotaan että seuraavan kerran saan tulla kirjoittelemaan kahdessa osassa! :snotty:

mörköliini ja piipero 40+1

 

mörköliini
Huokaus * Sulla saattaa olla jo siis vauva sylissä . Voi kun täällä saisi saman tilanteen aikaan! Mulla noita suppareita ( kipeämpiä ) tulee vain tosi harvoin ja limatulpasta ei kuuloakaan :/
Välillä aina kun sitä toivoo että "JOKO NYT" kun tulee yksi kipeä supistus puolessa tunnissa tai 3 puolessa tunnissa...
Mutta sitten saattaa olla tunteja taukoa ( ? ) Outoa .. Tai sitten vain tylsää.
Pääsisipä jo tositoimiin

mun muru ja mun muru 40+2

 

POKS 40. Kaks päivää vielä nii ois keskimääränen raskauden kesto lusittu. Tälle viikolle oon vielä menoja suunnitellu normaalisti, en kyllä ollenkaan pane pahakseni jos peruuntuvat

 

Hellurei! Tääl viel yhes koossa.. Eilen oli vika neuvola ja ens maanantaille sain ekan yliaikaskontrollin, niinku pitikin. Supistuksia on iltaisin ja eilen illalla kamala selkäsärky lenkin jälkeen. Yö meni tosi huonosti nukkuessa, liitoskivut piti hereillä taas..

Ihan hyperisti onnea taas syntyneille, ihanaa <3

Eilen otettu kuva tähän vielä, melkonen pallo



Hali87 & Pähkinä 40+6

 

Nosto :wave:

 

Vauvoille ja vanhemmille onnea :heart: raskaana oleville voima-hali :hug:

Eka viikko vauvaelämää takana, ja tämä tuntuu jotenkin tosi luonnolliselta - ihan kun me oltais oltu perhe kauemminkin. Opettelemista on paljon, mutta jotkut rutiinit, esim. miten aamutoimet tehdään, on alkanut löytyä. Mies on kotona tämän viikon, se helpottaa hirveästi ja on muutenkin mukavaa!

Neuvolan täti kävi tänään kotikäynnillä ja olen kyllä tosi tyytyväinen, että tällainen palvelu on edelleen olemassa. Poika oli lisännyt painoaan hienosti, meni jo 3 kg rikki! Muutenkin sai vastauksia miljooniin kysymyksiin, mitä kotona oli ehtinyt tulla.

Imetykseen sain paljon apua neuvolatätiltä. Tähän asti en ole osannut imettää muuten kuin kyljeltään (sairaalassa ohjattiin imettämään siten), joten ajattelin jo välillä epätoivoisesti, että olen tuomittu olemaan kotona kylkimakuullaan seuraavat puoli vuotta... Mutta eiköhän tämäkin ole siis opeteltavissa oleva asia.

Maitoa tulee niin paljon, että toisessa rinnassa imetyksen aikana oleva maidonkerääjä tulvii! Ajattelen positiivisesti, ne "ylimääräiset" maidot on laitettu pakkaseen, niin ne toimivat pääsylippunani esim. jumpalle, kun isikin voi syöttää.

Jaa, herra heräsi, minua kaivataan siis toisaalla
sallamaria84 ja poika 7 vrk

 

PIKAINEN SYNNYTYSTARINA

Meillä koko synnytysprosessi vei noin 2 tuntia.

- Yöllä meni vedet ja sairaalasta pyydettiin tulemaan paikalle viimeistään klo 16.30

- Aamupäivällä alkoivat supistukset (ensimmäistä kertaa koko raskauden aikana). Aluksi kivuttomia alavatsassa ja sitten iltapäivällä siirtyivät tuntumaan alaselkään ja koko ajan hieman koventuen.

- Sairaalassa klo 16.30 otettiin lapsen sydänkäyrä ja supistukset kovenivat koko ajan. Mies auttoi hieromalla selkää. Tässä vaiheessa paikat 3 cm auki.

- Kätilö ehdotti, että siirryttäisiin altaaseen odottelemaan ja samalla se toisi lievitystä supistuksiin. Olin juuri nousemassa altaaseen, kun tuli voimakas tarve ponnistaa. En koskaan ehtinyt veteen asti. Ei muuta kuin saman tien synnytyshuoneeseen, paikat 9 cm auki ja kätilön lause: "Nyt synnytys on jo niin pitkällä, ettei mitään kivunlievitystä voida enää antaa. Ainoastaan ilokaasua voit ottaa." (!!!!) Ja juuri kun olin ilmoittanut, että olen avoin kaikille mahdollisille kivunlievitysmenetelmille...

- Ilokaasuun laitettiin vähän extra-annostusta ja sen turvin pärjäsin hyvin kipeimpien supistusten yli. Kun oli aika aloittaa aktiivinen ponnistaminen, ilokaasu otettiin pois, mikä hetken aikaa arvelutti, mutta ponnistusvaihe ei tuottanut minkäänlaista kipua! Ainoa hetkellinen kivuntunne oli, kun pää työntyi kokonaan ulos. Yksi syy todennäköisesti se, että tyttäremme syntyi käsi poskella =)

- Lapsukainen syntyi klo 18.43

- Istukka ei suostunut syntymään, joten se poistettiin kevyessä nukutuksessa leikkaussalissa heti synnytyksen jälkeen.

Parhaimpina apuina itselleni synnytyksessä toimivat: oma mieheni, vesipullo ja 100% luotto kätilöihin (meidän tapauksessa mukana oli myös kätilö-harjoittelija).
Mies muistutti koko synnytyksen ajan oikeasta hengityksestä: nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Muistutti myös pitämään kasvolihakset rentoina, sillä rento naama rentouttaa myös alapään lihakset. Mies oli niin uskomattoman suuri tuki, turva ja tsemppaaja, että kätilökin sanoi jossain vaiheessa " Kaikki etenee tosi hyvin, kuuntelet vaan miestäsi!" Seuraavana päivänä kehuivat vielä miten hyvin meidän tiimi työskenteli yhdessä. Voitte uskoa, että olen muistanut kiittää miestäni tästä mielettömästä avusta monta, monta kertaa!

Mua janotti kovasti koko synnytyksen ajan (varmaan johtui ilokaasusta) ja oli tosi hyvä, että oli oma vesipullo mukana. Suosittelen!

Kätilöt kertoivat koko ajan missä mennään, miten homma etenee ja miten pitää ponnistaa missäkin vaiheessa. Heidän työvuorollaan syntyy keskimäärin kaksi lasta joka ikinen päivä, joten ajattelin, että jos nämä eivät tiedä miten lapsia synnytetään, niin sitten eivät ketkään, joten luotin heihin aivan täysin ja koin olevani erittäin hyvissä käsissä koko ajan!

Kaikille teille, joilla synnytys on edessä toivon lujaa uskoa siihen, että KAIKKI MENEE HYVIN! Sinä et ole tilanteessa yksin ja saat varmasti kaiken mahdollisen avun, jota siinä tilanteessa tarvitset!
:hug: