Marraskuiset 2024

Täällä käyty ultrassa kanssa. Syke löytyi hienosti. Mut viikkoja mulla pitäisi olla 7+1 niin ultraaja sai vaan 6+1....
En tiiä miten pitäisi olla, et ruveta asennoituun keskenmenoon vai toivoa että ultraaja vaan mittasi väärin 😪
 
Täällä käyty ultrassa kanssa. Syke löytyi hienosti. Mut viikkoja mulla pitäisi olla 7+1 niin ultraaja sai vaan 6+1....
En tiiä miten pitäisi olla, et ruveta asennoituun keskenmenoon vai toivoa että ultraaja vaan mittasi väärin
Onko sulla voinut olla ovis myöhemmin kuin aattelet, et siks ois viikkoja vähemmän? Kun syke kuitenkin löytyi 🥰 mulla kävi viime raskaudessa näin ja heitti juurikin viikolla. Oli ollut myöhäinen ovis.
 
Toivotaan Heppatyttö, että kaikki olis kuitenkin hyvin ja kyseessä mittausvirhe 🙏🏻

Täällä olo on menny vaan huonommaksi. Olin työreissulla yhden yön ja oli kyllä hehkeä fiilis oksentaa hotellihuoneen vessassa illallista ulos.. 😅🤢 Ollaan ens viikko esikoisen kanssa kotona kaksin (onneksi sentään on päiväkoti) ja pelottaa jo valmiiksi, että mitä siitä tulee. Vitsi, kun oltais jo pari viikkoa tästä eteenpäin ja olo alkais ehkä vähitellen helpottaa..
 
  • Tykkää
Reactions: marik91
Täällä 5+0, välillä pahoinvointi yllättää esim. ulkoa tullessa aloin eilen illalla kyökkimään ja aamulla haaleaa vettä maistaessani oksensin vähän. Muuten olo on ollut yllättävän hyvä. Alavatsa särkee välillä ja nännit on todella arat.

Edellinen raskaus oli tasan kaksi vuotta sitten keväällä, mutta päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon joka todettiin vk 12 ultrassa. Välissä meni siis lähes kaksi vuotta ennen uuden raskauden alkua. Pudotin painoa, jotta pääsisimme lapsettomuushoitoihin, mutta tein positiivisen testin juuri kun olisin päässyt hoitojonoon painon puolesta. Viime raskaudessa kärsin todella pahasta pahoinvoinnista ja jouduin jäämään sairaslomalle 2 vk plussatestistä.

Nyt jännitän miten tämän raskauden kanssa käy, varhaisultra varattu kunnalliselta huhtikuun alkupuolelle, mutta kolme viikkoa on pitkä aika odotella. Ja toisaalta varhaisultrakaan ei vielä takaa mitään kun viimeksikin kehitys loppui 8+6. Viimeksikin varhaisultrassa kaikki oli vielä hyvin.

Vaikka pahoinvointia en kaipaa, niin toisaalta jännittää, että miten voi olla vielä näin hyvä olo. Toisaalta en ihan tarkkaan muista kuinka äkkiä huonommat olot alkoi, kun mieleen on jäänyt vain jatkuva oksentaminen ja vessan lattialla itkeminen.
Aiemmin kommentoin vierailijana, nyt vihdoin sain kirjauduttua. Onko muilla rajua pahoinvointia? Itse jouduin eilen jäämään sairaslomalle. Eilisen illan aikana ja tänään aamulla on jo ollut kunnolla oksentelua.
 
Aiemmin kommentoin vierailijana, nyt vihdoin sain kirjauduttua. Onko muilla rajua pahoinvointia? Itse jouduin eilen jäämään sairaslomalle. Eilisen illan aikana ja tänään aamulla on jo ollut kunnolla oksentelua.
Hmmh ekalla kahella viikolla oli voimakasta kuvostusta ja muutaman kerran ihan ylen mutta nyt on oikeastaan Ihmeellisen seesteistä. Toki ruokarytmistä pitää pitää huoli, tai muuten se kostautuu. Miehellekki tätä ihmettelin että miten voi olla ettei koko ajan tarvi olla yökkimässä. Muuten sitte väsymys on päällä, ei vaan jaksa mitn eikä kinostele. Paljon mielenkiintoisempaa olis uppoutua vaunu ja kaiken maailman vauvajuttujen pariin 😃🫣😇
 
vierailija
Hmmh ekalla kahella viikolla oli voimakasta kuvostusta ja muutaman kerran ihan ylen mutta nyt on oikeastaan Ihmeellisen seesteistä. Toki ruokarytmistä pitää pitää huoli, tai muuten se kostautuu. Miehellekki tätä ihmettelin että miten voi olla ettei koko ajan tarvi olla yökkimässä. Muuten sitte väsymys on päällä, ei vaan jaksa mitn eikä kinostele. Paljon mielenkiintoisempaa olis uppoutua vaunu ja kaiken maailman vauvajuttujen pariin 🫣
Itselläni oli juuri toisinpäin 😂 kaksi ekaa viikkoa yllättävän seesteistä, vain satunnaisesti huonoa oloa. Heti kun pari viikkoa plussasta oli kulunut, niin aivan hirveät olot ja oksentelua 😅 viime raskaudessa taisi alkaa myös päivälleen kaksi viikkoa plussasta paha olo ja oksentelu
 
vierailija
Mulla myös viikkoja 6+2 silloin kun rajumpi pahoinvointi alkoi 😰 pakko syödä koko ajan, ja heti heräämisestä 😅 aamulla en ehtinyt vielä syödä mitään ja sitten oksensin pelkkää sappinestettä, se vasta hirveää onkin
 
Täällä alkoi pahoinvointi tosiaan 5+5, eli nyt pari viikkoa menty. Pääasiassa vaan jatkuva huono olo, vähän sellainen koko päivän krapula. Nyt tällä viikolla on vähän vaihdellut. Torstaina illalla oksensin useamman kerran ja eilen puolestaan oli vähän helpompi päivä olon puolesta. Tänään taas perusmeininki. Syöminen auttaa täälläkin, jatkuvasti pieninä annoksina vaan.
 
Täällä on 3 varhaisultraa varattuna 😅 keskeytyneen keskenmenon jälkeen haluaa päästä tasaisin väliajoin tsekkaamaan että kaikki olisi kunnossa 😊 viimeksi elin reilu 3 viikkoa luulleeni edelleen olevani raskaana 😣

Huomenna ensimmäinen ultra yksityisellä lääkärillä, eli viikkoja n. 7+0, jännittää tosi paljon onko kaikki hyvin ja näkyykö syke 😰 ensi viikolla varattuna ultra julkisella 8+0 🤔 ja myöhemmin vielä yksityiselle kätilölle varattuna 10+2 😊

Ehkä jos noissa kaikissa asiat olisi hyvin, niin voisi vähän alkaa luottamaan 🤔 viimeksi kun kehitys oli loppunut 8+6 ja todettiin vasta nt ultrassa viikolla 12
 
Täällä on 3 varhaisultraa varattuna keskeytyneen keskenmenon jälkeen haluaa päästä tasaisin väliajoin tsekkaamaan että kaikki olisi kunnossa viimeksi elin reilu 3 viikkoa luulleeni edelleen olevani raskaana

Huomenna ensimmäinen ultra yksityisellä lääkärillä, eli viikkoja n. 7+0, jännittää tosi paljon onko kaikki hyvin ja näkyykö syke ensi viikolla varattuna ultra julkisella 8+0 ja myöhemmin vielä yksityiselle kätilölle varattuna 10+2

Ehkä jos noissa kaikissa asiat olisi hyvin, niin voisi vähän alkaa luottamaan viimeksi kun kehitys oli loppunut 8+6 ja todettiin vasta nt ultrassa viikolla 12
joo mä kans kesällä elin kolme viikkoa kuollu alkio sisälläni ku luulin kaiken olevan hyvin, joten tiedän tunteen 😔❤
Tsemppiä! Tuu sit kertoo ❤
 
Mä kävin viime raskaudessa kans kahdesti yksityisellä varhaisultrassa, kun oli km taustalla, vaikkakin spontaani itsestään tyhjentynyt. Nyt ajattelin uskaltaa luottaa tuohon yhteen, mutta eihän sitä tosiaan koskaan tiedä, miten käy.

Ainakin paha olo on siihen malliin, että voi huh. En oo viime viikon jälkeen oksentanut, mutta on kyllä lähes koko ajan ihan karsea olo. Vähän meinaa alkaa tuntua turhan raskaalta, mutta ei se auta kuin luottaa siihen, että tämä menee taas aikanaan. Ja koittaa lepäillä ja syödä säännöllisesti sen mitä töiltä ja taaperolta pystyy.
 
Mä kävin viime raskaudessa kans kahdesti yksityisellä varhaisultrassa, kun oli km taustalla, vaikkakin spontaani itsestään tyhjentynyt. Nyt ajattelin uskaltaa luottaa tuohon yhteen, mutta eihän sitä tosiaan koskaan tiedä, miten käy.

Ainakin paha olo on siihen malliin, että voi huh. En oo viime viikon jälkeen oksentanut, mutta on kyllä lähes koko ajan ihan karsea olo. Vähän meinaa alkaa tuntua turhan raskaalta, mutta ei se auta kuin luottaa siihen, että tämä menee taas aikanaan. Ja koittaa lepäillä ja syödä säännöllisesti sen mitä töiltä ja taaperolta pystyy.
Olen taas viime aikoina miettynyt, että aika hullujen hommaa tämä lapsihaaveen toteuttaminen 😅 oksentelu ja karsea olo vie kaikki voimat, lisäksi tuntuu että suolisto ei toimi yhtään normaalisti 😩 kaksi ja puoli vuotta yrittämistä, nyt toinen raskaus menossa. Ensimmäinen raskaus oli tasan kaksi vuotta sitten. Pelko siitä, että kestääkö tämä raskaus loppuun asti. Välillä pelottaa sekin, jos jääkin kokonaan lapsettomaksi. Jos tämä menisi kesken, niin en tiedä miten sitä taas jaksaisi tsempata itsensä jatkamaan.

Täytyy vain yrittää toivoa parasta. Vaikka olot on karseat, niin en myöskään uskalla toivoa parempaa oloa. Viimeksi ainoa merkki keskenmenosta oli hyvä olo.
 
Olen taas viime aikoina miettynyt, että aika hullujen hommaa tämä lapsihaaveen toteuttaminen oksentelu ja karsea olo vie kaikki voimat, lisäksi tuntuu että suolisto ei toimi yhtään normaalisti kaksi ja puoli vuotta yrittämistä, nyt toinen raskaus menossa. Ensimmäinen raskaus oli tasan kaksi vuotta sitten. Pelko siitä, että kestääkö tämä raskaus loppuun asti. Välillä pelottaa sekin, jos jääkin kokonaan lapsettomaksi. Jos tämä menisi kesken, niin en tiedä miten sitä taas jaksaisi tsempata itsensä jatkamaan.

Täytyy vain yrittää toivoa parasta. Vaikka olot on karseat, niin en myöskään uskalla toivoa parempaa oloa. Viimeksi ainoa merkki keskenmenosta oli hyvä olo.
Jep, on tämä hullun hommaa monella tavalla. Meillä on 1,5-vuotias esikoinen ja siinä raskaudessa pahoinvointi onneksi loppui jo viikon 11 tienoille. Odotan kyllä tosi paljon, että se tapahtuisi taas - vaikka samaan aikaan tunnistan tuon sun kuvaaman tunteen hyvin, että joka kerta tässä nyt kun on ollut helpompi hetki, niin huomaa, että alkaa miettiä, että hetkinen onko kaikki hyvin. Mutta on tää vaan raskasta, kun pitää pystyä suorittamaan normaalia elämää samalla, kun on koko ajan tosi huono olla. Onneksi mun töissä pystyy sentään osin tekemään etänä.

Oon miettinyt myös tuota samaa, että jos tämä nyt menisi kesken, niin miten sitä motivoisi itsensä uuteen yritykseen. Nyt kun on ehtinyt jo esimerkiksi voida pahoin kolme viikkoa jne. niin se olisi varmasti vähän turhan hyvässä muistissa. Myöhemmin loppuraskaus ja vauvavuosi sit tuhoaa tämä muistot, ei mitään muistikuvaa esikoisen raskaudesta, että tämä olisi ollut näin kurjaa, vaikka tiedän, että oli kyllä. Mutta ei se auta kuin muistuttaa itselleen, että keho kasvattaa kokonaista uutta ihmistä ja ei se ihme, että siinä on monin tavoin kovilla.

Mutta sen voisi kyllä elokuvateollisuudelle kertoa, että se aamupahoinvoinnin korostaminen on kyllä vääryys kaikkia odottavia naisia kohtaan. Olisikin yksi oksennus aamuisin, mutta kyllä tämä on ihan 24h-hommaa. Ja toki tämä on yksilöllistä, kaikkihan ei voi pahoin ollenkaan.
 
Jep, on tämä hullun hommaa monella tavalla. Meillä on 1,5-vuotias esikoinen ja siinä raskaudessa pahoinvointi onneksi loppui jo viikon 11 tienoille. Odotan kyllä tosi paljon, että se tapahtuisi taas - vaikka samaan aikaan tunnistan tuon sun kuvaaman tunteen hyvin, että joka kerta tässä nyt kun on ollut helpompi hetki, niin huomaa, että alkaa miettiä, että hetkinen onko kaikki hyvin. Mutta on tää vaan raskasta, kun pitää pystyä suorittamaan normaalia elämää samalla, kun on koko ajan tosi huono olla. Onneksi mun töissä pystyy sentään osin tekemään etänä.

Oon miettinyt myös tuota samaa, että jos tämä nyt menisi kesken, niin miten sitä motivoisi itsensä uuteen yritykseen. Nyt kun on ehtinyt jo esimerkiksi voida pahoin kolme viikkoa jne. niin se olisi varmasti vähän turhan hyvässä muistissa. Myöhemmin loppuraskaus ja vauvavuosi sit tuhoaa tämä muistot, ei mitään muistikuvaa esikoisen raskaudesta, että tämä olisi ollut näin kurjaa, vaikka tiedän, että oli kyllä. Mutta ei se auta kuin muistuttaa itselleen, että keho kasvattaa kokonaista uutta ihmistä ja ei se ihme, että siinä on monin tavoin kovilla.

Mutta sen voisi kyllä elokuvateollisuudelle kertoa, että se aamupahoinvoinnin korostaminen on kyllä vääryys kaikkia odottavia naisia kohtaan. Olisikin yksi oksennus aamuisin, mutta kyllä tämä on ihan 24h-hommaa. Ja toki tämä on yksilöllistä, kaikkihan ei voi pahoin ollenkaan.
Itse jäin sairaslomalle viime viikolla, kun en töitäni enää pystynyt hoitamaan pahoinvoinnin vuoksi. Tuo aamupahoinvoinnista puhuminen on kyllä todella harhaanjohtavaa, itselläkin se kestää koko päivän. Viimeksi raskausaikana jouduin olemaan sairaslomalla ainakin kuukauden verran, silloin pahoinvointi alkoi helpottaa 9 viikon aikoihin, kun kehitys oli loppunut.
 

Yhteistyössä