Tässä vaan pohdiskelin sitä, miksi ylipäätään olette könttäsummaan lähteneet, jos vanhempien työrytmi on noinkin epäsäännöllinen -mikä on varmaan ollut tiedossa jo alun perinkin? Itse teen hyvinkin epäsäännöllistä työtä ja osin kotona. Neuvottelin hoitojärjestelyistä erään pph:n kanssa, mutta aika pian tuli selväksi, että homma ei luonnistu; Joko minä olisin mahdollisesti maksanut ns. tyhjästä, eli könttäsumman joka kuukausi, vaikka joinakin kuukausina lapsi olisi työni puolesta voinut olla kotonakin, vaikka joka päivänä. Ja taas toisaalta, jos olisimme sopineet hoitopäiviin sidotun korvauksen, niin pph joutuisi ikuiseen epävarmuuten omien tulojensa puolesta, koska kun paikka olisi lapselleni kerran varattu, ei pph voisi yhtäkkiä ja esim. vain kuukauden ajaksi ottaa hänen tilalleen toista. Ja tokihan myös pph:n pitää turvata elantonsa.
Niinpä päädyimme yksityiseen hoitajaan, jolle maksamme tehtyjen hoitotuntien perusteella, hiukan MML:n hoitotaksaa suuremmen korvauksen. Joskus saatamme jostain pitkästä (esim. vuorokauden) hoitojaksosta sopia jonkin könttäsumman. Samoin yötunnit ovat hiukan halvempia, kun lapsi nukkuu. Tämä on toiminut aivan loistavasti ja molempia osapuolia tyydyttävästi jo yli kaksi vuotta. Lapsi tykkää hoitajastaan ja tämä lapsesta. Minä saan KELAsta kotihoidontukea, joka vaihtelee epäsäännöllisten tulojeni mukaan. Joskus tuki kattaa hyvinkin hoitajalle maksetun palkan, joskus taas ei, ja silloin onkin todella tiukkaa, mutta tämä on järjestely, johon olemme kaikki kovin tyytyväisiä ja jossa pysymme. Nyt alkaa pikkukakkonenkin olla siinä iässä, että hoitajalla on kohta kaksin verroin hoidettavaa, ja silloin tietysti neuvottelemme (rehellisesti ja avoimesti) korvauksen uudelleen.