Miehen auttaminen

Mieheni kokee suurta syyllisyyttä siitä, että hän petti luottamukseni ja valehteli minulle. Asiaa on puitu ja jauhettu moneen kertaan, olen ollut hyvin painostava ja vihainen. Asiassa oli jo melkein kuukauden tauko, kunnes se pakosta, ei kummankaan aiheuttamana, tuli taas kohdattavaksi. Nyt mieheni on ihan puhki, hän joutuu tekemään sellaista jota minun on vaikea hyväksyä, mutta se on vaan hoidettava se asia. Hermostuin taas ensin, mies lähti aikalisälle, minä olen tajunnut olleeni liian ehdoton ja pyytänyt anteeksi. Kuinka voisin tukea miestäni niin, että hän ei enää soimaisi itseään, läksynsä hän on kuitenkin jo oppinut? niin, että elämämme voisi taas jatkua tavllisesti ja jopa tavallistakin parempana? Mitä voin tehdä tai sanoa? Jotain olen jo sanonutkin, mutta en tiedä onko hän ymmärtänyt sitä, että minäkin olen tajunnut nyt jotain, mutta en tiedä osaanko toimia oikein ja tukea ilman vaatimuksia...

 

Luulen, että miehesi pitää käydä itse tietty "prosessi" läpi päänsä sisällä, jotta pääsee irti syyllisyydestä. Itselleen anteeksi antaminen on todella vaikeaa, olen sen omakohtaisesti huomannut. Mutta myös itselleen saa ja pitääkin antaa anteeksi, vaikka ei omia tekojaan ja/tai sanojaan voisikaan ymmärtää jälkikäteen.. prosessi voi olla pitkä ja minusta voit olla siinä parhaiten tukena kun et muistuttele miestäsi asiasta. Tokihan siitä voi olla hyvä puhua, mutta välillä asian "jauhamisen" voi myös keskeyttää ja antaa arkielämän viedä voiton. Kukaan ei jaksa loputtomiin vai vatvoa ja vatvoa, siinä väsyvät kaikki osapuolet.

 

mistä on kyse?

 

Kai se on hyvä, että miehesi tuntee syyllisyyttä. Sen seurauksena jokin voikin muuttua. Minun mieheni teki väärin minua kohtaan, mutta kieltäytyi tuntemasta syyllisyyttä, vaan käänsi asiat aina niin, että sai kaadettua kaiken p.askan minun niskaani, kun uskalsin hänen tekojaan arvostella. Vasta kun mies myönsi asioiden oikean laidan itselleen, alkoi suhteemme muuttua parempaan.