Häiriö
Mies on vihainen koko lapsen kuntoutus asiaa kohtaan ( kielellinen kehityshäiriö), haluaa tietää päivän milloin poika oppii puhumaan. Jos sitä ei kukaan voi kertoa niin hän ajattelee että emme voi tietää oppiiko samaa vauhtia ilman harjoitteita kun niiden kanssa. Mies ei tykkää puheterapiasta kun heidän työnsä ei ole todistetusti auttavaa. Mies ei ole kahden vuoden aikana laittanut tikkuakaan ristiin meidän lapsen harjoitusten tai tukemisen suhteen, olen yksin opetellut tukiviittomia( lapsi voi kommunikoida niillä vain minun kanssa),tehnyt harjoitteita( turhauttaa kun ei toinen ei tee mitään)... miten saan perusteltua miehelle että kuntouttavista asioista, tukiviittomista, harjoituksista, satujen lukemisesta, leikkimisestä on hyötyä lapsen kehitykselle? Nyt en ilmeisesti osaa kun mies on edelleen sitä mieltä että oppii puhumaan ilman niitäkin,eikä tue.