Mies pakottaa aborttiin – perheen ja parisuhteen jatko?

Mikäs ongelma siinä sitten on jos mies luovuttaa lapsen huoltajuudesta äidlle. Taaskaan et ymmärtänyt pointiani Yksinäinenkin voi adoptoida, mutta se yh:n ottolapsi menettää perintöoikeutensa kumpaakin biologiseen vanhempaan. Eli ei eroa mitenkään edelleen esittämästäni tilanteesta. Ajatusmaailma on sama "Adoptiovanhempi ottaa lapsen, josta biologiset vanhemmat eivät pysty huolehtimaan tai halua huolehtia, pysyvästi omaksi lapsekseen." [wikipedia] Tietenkin voidaan myös ajatella että biologista vanhempaa ei myöskään koske elatusvelvollisuus.



" 1.1.1980 ja sen jälkeen vahvistettuja ottolapsisuhteita kutsutaan vahvoiksi adoptioiksi.

Vahva adoptio sen sijaan katkaisee kaikki siteet ottolapsen ja hänen biologisten vanhempiensa väliltä. Ottolapsella ei ole näin oikeutta periä biologisia vanhempiaan, eikä heillä ole oikeutta periä ottolasta. Ottolapsesta tulee täysin ottovanhempien lapsi, jonka oikeudellinen asema on rinnasteinen ottovanhempien biologisten lasten asemaan. Ottolapsella on esimerkiksi yhtäläinen oikeus ottovanhempiensa perimiseen kuin ottovanhempien biologisilla lapsillakin."

Vahva ja heikko adoptio | minilex

Taisin jo kirjoittaa, miksi huoltajuudesta kieltäytyminen ei ole nykyisin enää mahdollista. Adoptiota ei voi käyttää tässä kiertotienä, koska adoption tarkoitus ei ole päästää ihmisiä elatusvastuusta. Historiassa huonoksi todettu systeemi. Mutta siinä tapauksessa tuo onnistuu, jos äidillä on uusi kumppani, joka voi adoptoida lapsen.

 

Taisin jo kirjoittaa, miksi huoltajuudesta kieltäytyminen ei ole nykyisin enää mahdollista. Adoptiota ei voi käyttää tässä kiertotienä, koska adoption tarkoitus ei ole päästää ihmisiä elatusvastuusta. Historiassa huonoksi todettu systeemi. Mutta siinä tapauksessa tuo onnistuu, jos äidillä on uusi kumppani, joka voi adoptoida lapsen.

Hah, varsinainen tasa-arvon puolesta puhuja. ;( En puhu adoptiosta kiertotienä, vaan vertailukohtana epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, joka hyväksytään. Eli hyväksyt että maailmassa on kahdet standardit. Eli äiti voi luistaa elatusvelvollisuudesta monellakin erillä tavalla (adoptio, abortti jne.). Eihän aborttiakaan ole takoitettu ehkäisykeinona, mutta kuten joku näytti toteen yli 30% sellaisena sitä käyttää. Ja miehen on vaan tyydyttävä kohtaloonsa.

 

Ja miehen on vaan tyydyttävä kohtaloonsa.

Ei ole ainutkaan nainen mua vastoin tahtoani houkutellut isäksi.

Jos tommoista pelkää, niin pitää vehkeen omissa housuissaan.

 

Jos tommoista pelkää, niin pitää vehkeen omissa housuissaan.

Samaa voidaan sitten sanoa naiselle ja evätä abortti.

 

Näistä asioista pitää sopia jos alkaa käyttämään keskeytettyä yhdyntää ehkäisykeinona! Meillä mies tietää tasan tarkkaan että minä en IKINÄ suostu aborttiin joten lapsi pidetään jos vahinko käy vaikka mies ei enempää lapsia haluakaan. Vasektomiaa ei saa vielä kun on alle 30v.

Miehesi on tässä yhtä syyllinen kuin sinäkin.

 

Mörköäiti. Ei nyt lääketieteellisessä sanastossa käytetä tuota termiä mutta siis lähinnä yritin lyhentää sitä että minuun ei ehkäisy tehoa missään muodossa, kondomi on se varmin. Lääkärit ovat sen todenneet että ei auta kun sterilointi tai täys pidättäytyminen koska hormoni valmisteet ei jostain syystä vai tehoa. Lahjoittaisin munasoluja mutta en halua 18 vuoden päästä ovelleni lapsia kitisemään.

 

Varmoja päiviä ei lasketa ehkäisyksi, joten tuossa ovat mukana nekin. Samoin ne, jotka luottivat imetykseen ehkäisykeinona. Varmaan hajonneiden kortsujen, unohdettujen/oksennettujen pillereiden kohdalla se vaihtelee - joku tiedostaa ehkäisytehon olleen menetetty ja ilmoittaa, ettei ehkäisyä ollut, joku toinen taas ajattelee, että kyllähän sitä yritettiin käyttää. Kyllä se lukumäärä (kolmasosa) toki kuulostaa minustakin yllättävän isolta määrältä, mutta noiden mainittujen tapausten vuoksi se ei ehkä kuitenkaan ole niin suuri.

Mistä sinä tiedät miten noi tapaukset on mukana ja kummalla puolen?
Kaikkihan perustuu lopulta siihen mitä hakijat kertoo ei virhemarginaalia varmaan voi olla ainakin siihen suuntaan ettei kaikki kehtaa myöntää ettei ehkäsyä ollukaan, tai että voi mainita käyttäneensä ehkäsyä vaikka pillerien tehon tietäs ehkä heikentyneen tai kumi hajos.. sitä vaan ei viitsitä mainita. Ja moni voi käsittää rytmimenetelmänkin (varmat päivät) menetelmäks. Näin ollen ns. ehkäisijöissäkin saattaa olla vielä monia joilla sitä ei tosiasiassa ollu tai ei ainakaan normaalilla teholla.

 

Mistä sinä tiedät miten noi tapaukset on mukana ja kummalla puolen?
Kaikkihan perustuu lopulta siihen mitä hakijat kertoo ei virhemarginaalia varmaan voi olla ainakin siihen suuntaan ettei kaikki kehtaa myöntää ettei ehkäsyä ollukaan, tai että voi mainita käyttäneensä ehkäsyä vaikka pillerien tehon tietäs ehkä heikentyneen tai kumi hajos.. sitä vaan ei viitsitä mainita. Ja moni voi käsittää rytmimenetelmänkin (varmat päivät) menetelmäks. Näin ollen ns. ehkäisijöissäkin saattaa olla vielä monia joilla sitä ei tosiasiassa ollu tai ei ainakaan normaalilla teholla.

Toisaalta merkittävä osa aborteista tehdään lääketieteellisin perustein, jolloin tietenkään mitään ehkäisyä ei ole ollutkaan ja lapsikin useimmiten olisi ollut toivottu. Eli ei tuo lukumäärä sittenkään niin hälyttävä ole, kun tämän muistaa.

Nyt kun kerran itsekin totesit, että virhemarginaalia on mahdollisesti paljonkin, niin mikä pointti oli ottaa esiin alunperinkään tuollaisia raflaavia lukuja?

 

Hah, varsinainen tasa-arvon puolesta puhuja. ;( En puhu adoptiosta kiertotienä, vaan vertailukohtana epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, joka hyväksytään. Eli hyväksyt että maailmassa on kahdet standardit. Eli äiti voi luistaa elatusvelvollisuudesta monellakin erillä tavalla (adoptio, abortti jne.). Eihän aborttiakaan ole takoitettu ehkäisykeinona, mutta kuten joku näytti toteen yli 30% sellaisena sitä käyttää. Ja miehen on vaan tyydyttävä kohtaloonsa.

Kirjoitin, miten asia laissa menee. Ei tuohon oikein ole täysin tasa-arvoista ratkaisua, joten siksi ei ole keksitty parempaa kuin kahdet standardit. Aiemmin meillä oli juuri sellainen käytäntö, että miehellä ei ollut automaattista elatusvelvollisuutta, mutta se todettiin huonoksi ja eriarvoistavaksi ja siitä haluttiin eroon. Se eriarvoisti nimenomaan lapsia, mikä on minusta raskauttavampaa kuin taloudellinen eriarvoisuus kahden aikuisen välillä.

Toki, jos jokin parempi systeemi keksitään, sen voi minun puolestani ottaa käyttöön. Tässä ketjussa esitetyt eivät kuitenkaan ole käyttökelpoisia.

Tuo sinun ehdottamasi käytännössä tarkoittaisi sitä, että miehellä - siis isällä - ei olisi mitään velvollisuuksia. Koskaan. Ellei itse halua. Millä lailla se olisi parempi?

Eikä adoptiossa ole sinänsä mitään epäoikeudenmukaista siinä, ettei adoptoitu lapsi peri biologisia vanhempiaan. Ei periminen muutenkaan määräydy ensisijaisesti biologian, vaan vanhemmuuden mukaan - se vanhemmuus voi toki olla biologista vanhemmuutta, mutta se voi olla muunkinlaista vanhemmuutta.

 

Aiemmin meillä oli juuri sellainen käytäntö, että miehellä ei ollut automaattista elatusvelvollisuutta, mutta se todettiin huonoksi ja eriarvoistavaksi ja siitä haluttiin eroon. Se eriarvoisti nimenomaan lapsia, mikä on minusta raskauttavampaa kuin taloudellinen eriarvoisuus kahden aikuisen välillä.

Voisitko antaa tälle väitteelle enemmän pohjaa, koska itse en kyseisesta asiasta tiedä, tähän keskusteluun asti olen sen ottanut olankohautuksella, mutta jos kerran tähään useampaan otteeseen palaat niin olisi kiva jos valaisisit minua tästä asiasta.

 

Voisitko antaa tälle väitteelle enemmän pohjaa, koska itse en kyseisesta asiasta tiedä, tähän keskusteluun asti olen sen ottanut olankohautuksella, mutta jos kerran tähään useampaan otteeseen palaat niin olisi kiva jos valaisisit minua tästä asiasta.

Ei sen kummempaa kuin että avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla ei ennen 1970-lukua ollut mitään automaattista oikeutta saada elatusta tai periä isäänsä. Sitä ennen isä saattoi halutessaan maksaa jotain, mutta pakko ei ollut. Sitä en osaa sanoa (en muista), miten ydinperheessä syntyneen lapsen asema on vaihdellut.

Mutta tuo sinun ehdottamasi olisi paluuta aikaan ennen 70-lukua tosin sillä erotuksella, että ulottaisit sen ilmeisesti kaikkiin lapsiin.

 

Lapsen oikeudet eivät ole aikuisten välinen tasa-arvokysymys, eikä pitäisikään olla.

Pimeetä porukkaa.

 

Ei sen kummempaa kuin että avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla ei ennen 1970-lukua ollut mitään automaattista oikeutta saada elatusta tai periä isäänsä. Sitä ennen isä saattoi halutessaan maksaa jotain, mutta pakko ei ollut. Sitä en osaa sanoa (en muista), miten ydinperheessä syntyneen lapsen asema on vaihdellut.

Mutta tuo sinun ehdottamasi olisi paluuta aikaan ennen 70-lukua tosin sillä erotuksella, että ulottaisit sen ilmeisesti kaikkiin lapsiin.

Kai myös ymmärrät että vertaat aikaan, jolloin tilannekin oli monelta kontilta täysin erilainen. Ja lyttäät kaiken sen pohjalta.

 

Kai myös ymmärrät että vertaat aikaan, jolloin tilannekin oli monelta kontilta täysin erilainen. Ja lyttäät kaiken sen pohjalta.

No, silloin se todettiin huonoksi. En sitten tiedä, miten tilanne olisi nyt parempi. Vanhan käytännön koettiin myös leimaavan ja eriarvoistavan lapsia sosiaalisesti, ei vain taloudellisesti. Ja on siinä sekin aspekti varmaan, että on haluttu nähdä vanhemmuuden kuuluvan myös miehille ja velvoittavan myös heitä. Nykyisinhän tästä on päästy jo eteenpäin ja se nähdään oikeutena - mies ei ole enää mikään rahantakoja, vaan vanhempi. Se on kuitenkin suuri parannus miesten - no, isien - asemaan, minkä vuoksi nykyisin esim. eron jälkeen yhä useammin vanhemmuus jaetaan vielä eron jälkeenkin.

Isien asemassa on vielä korjattavaa, mutta minusta tässä ketjussa käsitelty "oikeus kieltäytyä isyydestä" ei ole ajankohtainen eikä suinkaan tärkeimmästä päästä. Tärkeämpää olisi esim. se, että eron jälkeen lapsi voisi olla kirjoilla kahdessa asunnossa (se parantaisi mahdollisuutta vuoroasumiseen) ja termeistä lähi- ja etävanhemmuus luovuttaisiin, lapsilisän voisi vuoroasumisessa maksaa puoliksi ja kaikilla isillä oli työnantajiensakin puolesta mahdollisuus jäädä hoitovapaille. Nämä ovat tärkeitä isien asemaa parantavia kysymyksiä.

 

Ikävän sopan olette miehesi kanssa keittäneet. En osaa kovin paljon raastavampaa tilannetta parisuhteelle ja perheelle kuvitella. Hakekaa ulkopuolista apua ennen ratkaisua. Apua ja tukea lähipiiristä ja ammattilaisilta, ottakaa kaikki vastaan. Tuosta ei tarvitse yksin selvitä.

Parisuhteenne tarvitsee varmasti muutenkin apua jo aikasempien tapahtumien perusteella. Toivottavasti tästä kriisistä tulee teille lopulta käänteen tekevä ja saa teidät tekemään jotain, joka joko parantaa parisuhdettanne tai sitten osoittaa, että suhde on alunperinkin ollut sellainen, ettei siinä kannata koko elämää kuluttaa. Oletta varmasti alle 40:siä, joten vuosia on paljon ja tässä vaiheessa onkin ehkä hyvä miettiä tulevaisuutta. Kriisi voi johtaa jo syntyneidenkin lastennekin kannalta parempaan tilanteeseen. Huono parisuhde ei ole ikinä hyvä kasvupaikka. Voimia ja yritä nähdä tämä uuden alkuna päädyitte, mihin tahansa! Muista, että ajatukset: Miehelläsi, en voi ikinä hyväksyä lasta tai sinulla: Varmasti katkeroidun, eivät välttämättä pidä paikkaansa, vaikka tällä hetkellä tuntuvat ehdottoman todelta. Asiat, asenteet, mielipiteet muuttuvat aina ja niitä voi väkisin muuttaakin!

Miettikää tarkkaan myös arvomaailmaanne, mitkä asiat ovat teille tärkeitä? Mitkä ratkaisut voitte allekirjoittaa vielä kuolinvuoteellakin? Mitä oikeasti haluatte elämältä, jos ei tartte kenenkään mielipiteestä välittää? Miten yhteensovittaa nämä?

 

Toisaalta merkittävä osa aborteista tehdään lääketieteellisin perustein, jolloin tietenkään mitään ehkäisyä ei ole ollutkaan ja lapsikin useimmiten olisi ollut toivottu. Eli ei tuo lukumäärä sittenkään niin hälyttävä ole, kun tämän muistaa.

Nyt kun kerran itsekin totesit, että virhemarginaalia on mahdollisesti paljonkin, niin mikä pointti oli ottaa esiin alunperinkään tuollaisia raflaavia lukuja?

Sikiövaurioiden perusteella tehtiin 3,4% ja yli 96% kattaa sosiaaliset, ikä ja lapsilukumäärä syyt. Eli kaikki terveydelliset syyt (naisen mukaan lukien) jää mitä luultavammin alle 4%iin, yleensä naisen terv.syyt ollut siinä max 0,5%.

Pointti oli tietenkin siinä että melko harva viitsii edes ehkäistä, valistuksista huolimatta. Alunperin kommentoitiin siis tähän
"Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti Näytä viesti
Aborttien määrä on muuten saatu ehkäisyvalistuksella vähenemään, mikä viittaa siihen, ettei niitä mitenkään huvikseen tehdä, vaan ensisijaisesti niitä vältellään huolehtimalla ehkäisystä."

 

En osaa kommentoida kuin vain omasta kokemuksesta.
Nuorena (oon nyt 35) olin parisuhteessa. Tulin raskaaksi ja mies oli onnensa kukkuloilla. Äitini kauhistui, mulla koulut kesken jne. Itse en tiennyt mitä ajatella. Varasin ajan aborttiin mutta lääkäri käännytti kotiin koska itkin enkä ollut valmis 2vk mietin kunnes päätin (osin äidin painostuksesta ) mennä aborttiin. Se päivä muutti minut. Miehen kanssa suhde meni samantien nurin, hän ei koskaan hyväksynyt tekoni. Toisaalta itse olin aluksi ok mutta ajan saatossa kaduin tekoani enemmän kuin mitään.
Nykyisem miehen kanssa lasta yritettiinkin vuosia. Jouduin geneettiseen keskeytykseen joka oli elämäni hirvein kokemus. Mies haluaisi lasta mutta ei vammaiseen ollut valmis. Hormonihuurussa kaikki tuntui vielä pahemmalle. Saimme sittemmin 2 lasta ja lisää toivoisimme mutta mies on tehnyt selväksi että keskeytys on ainoa tie mikäli jotain vikaa ilmenee. Mies ei koskaan ymmärrä mitä nainen käy läpi keskeytyksessä. Ei ikinä. Se on heille tekninen toteutus thats it . Minäkään en koskaan oikeastaan saanut mitään tukea vaikeisiin hetkiin.
en osaa neuvoa miten sun pitäs toimia tai mitä tuleman pitää. Mut sen tiedän että ikuisesti se jää painamaan.

 

Sikiövaurioiden perusteella tehtiin 3,4% ja yli 96% kattaa sosiaaliset, ikä ja lapsilukumäärä syyt. Eli kaikki terveydelliset syyt (naisen mukaan lukien) jää mitä luultavammin alle 4%iin, yleensä naisen terv.syyt ollut siinä max 0,5%.

Pointti oli tietenkin siinä että melko harva viitsii edes ehkäistä, valistuksista huolimatta. Alunperin kommentoitiin siis tähän
"Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti Näytä viesti
Aborttien määrä on muuten saatu ehkäisyvalistuksella vähenemään, mikä viittaa siihen, ettei niitä mitenkään huvikseen tehdä, vaan ensisijaisesti niitä vältellään huolehtimalla ehkäisystä."

Ai, että melko harva viitsii ehköistä??? No tuo nyt on ainakin ihan puppua. Kyllä suurin osa käyttää ehkäisyä, ellei sitten joko toivo tai ole valmis saamaan lapsen. Aika iso osa naisista käyttää e-pillereitä ja lisäksi muitakin ehkäisykeinoja on.

Aika usein abortteja tehdään samoille ihmisille, mikä viittaa siihen, että taustalla on ehkä jotain ongelmia.

 

Lapsen oikeudet eivät ole aikuisten välinen tasa-arvokysymys, eikä pitäisikään olla.

Pimeetä porukkaa.

Lapsen oikeus syntyä on sillä tavoin tasa-arvokysymyys, että molemmilla vanhemmilla pitäisi olla oikeus estää abortti. Abortissa on ennen kaikkea kyse lapsen oikeudesta syntyä. Suomessa on nykyisin sallittu abortti käytännössä jälkiehkäisykeinona, ja se on ehdottomasti väärin.

 

Lapsen oikeus syntyä on sillä tavoin tasa-arvokysymyys, että molemmilla vanhemmilla pitäisi olla oikeus estää abortti. Abortissa on ennen kaikkea kyse lapsen oikeudesta syntyä. Suomessa on nykyisin sallittu abortti käytännössä jälkiehkäisykeinona, ja se on ehdottomasti väärin.

Populistista demonisointia.

Turhaan maalailette näitä kuvitelmia, että aborttiin mennään suunnilleen huvin vuoksi ja joka toinen kuukausi. Ei se nyt ihan niin mene.

 

Ai, että melko harva viitsii ehköistä??? No tuo nyt on ainakin ihan puppua. Kyllä suurin osa käyttää ehkäisyä, ellei sitten joko toivo tai ole valmis saamaan lapsen. Aika iso osa naisista käyttää e-pillereitä ja lisäksi muitakin ehkäisykeinoja on.

Aika usein abortteja tehdään samoille ihmisille, mikä viittaa siihen, että taustalla on ehkä jotain ongelmia.

Totesithan sä itekin jo ehkäisemättömien yllättävän suuren määrän.
Kuitenkin se jää edelleen noin 30% jotka ei ilmeisestikään halua mutta myöntää ettei yrittäneet mitenkään ehkäistäkään. Eli ne terveysyyt ei siihen juurikaan vaikuta. Valtaosa ehkäisseistä oli käyttäny kumia (46,2 %). Yli 36%lla oli takana vähintään yks aiempi abortti.

 

Totesithan sä itekin jo ehkäisemättömien yllättävän suuren määrän.
Kuitenkin se jää edelleen noin 30% jotka ei ilmeisestikään halua mutta myöntää ettei yrittäneet mitenkään ehkäistäkään. Eli ne terveysyyt ei siihen juurikaan vaikuta. Valtaosa ehkäisseistä oli käyttäny kumia (46,2 %). Yli 36%lla oli takana vähintään yks aiempi abortti.

Niin, mutta mikä se määrä tarkalleen ottaen on? Ei se tarkoita, että 30% ihmisistä ei ehkäisisi ollenkaan, vaan ainoastaan abortin tehneistä suunnilleen sen verran on ilmoittanut ettei käytössä ollut ehkäisyä. Ja edelleen - tämä pitää sisällään lääketieteellisistä syistä tehdyt abortit, imetyksen ehkäisytehoon luottaneet, varmat päivät yms. Mutta tuo on ihan omaa tulkintaasi, että "ei halua" tai "ei yrittänyt" ehkäistä. Saattaahan tuo pitää sisällään niitä rikkoutuneita kortsujakin tms. Ja varmoihin päiviin tai imetykseen luottaminen - vaikka tyhmää onkin - on varmaan sillä hetkellä vaikuttanut ihan kelvolliselta "ehkäisyltä". Mutta niitä ei tällaisissa tilastoissa lasketa ehkäisymenetelmäksi.

Noissa kyselyissä ei siis kysytä vain, oliko ehkäisy käytössä, vaan myös sitä, mikä se oli. Ja lopullisissa tilastoissa imetysehkäisyt ja varmat päivät lasketaan kategoriaan "ei ehkäisyä".

Tuo, että 36%lla oli takanaan vähintään yksi aiempi abortti tarkoittaa sitä, että ensi näkemältä pienempi määrä naisia päätyy aborttiin - koska sama ihminen näkyy tilastoissa useamman kerran jos vain aborttien määrää katsotaan. Ja tuo voi tarkoittaa sitä, että taustalla on jotain ongelmia, kuten mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, tms. minkä vuoksi ehkäisyyn on suhtauduttu leväperäisesti. Aika harva varmaan suhtautuu oikeasti aborttiin kovin kevyesti - ja on se kuitenkin fyysisesti myös sen verran rasittava operaatio, että kukaan tuskin menee siihen huvikseen.

Olisihan se ihanne, ettei abortteja tarvitsisi koskaan tehdä. Mutta ehkäisyvalistuksella on kuitenkin saatu hyviä tuloksia, samoin jälkiehkäisypillereillä - paitsi että eikös ne jälkiehkäisypillerit aikaansaa saman lopputuloksen kuin aborttikin? Eli jos alkion elämää miettii, niin kyllähän ne pillerit sen lopettavat yhtä lailla. Se vaan ei ole yhtä dramaattinen tapahtuma kuin varsinainen abortti.

 

"Ei se tarkoita, että 30% ihmisistä ei ehkäisisi ollenkaan, vaan ainoastaan abortin tehneistä suunnilleen sen verran on ilmoittanut ettei käytössä ollut ehkäisyä."

Se nyt kuitenkin kertoo juurikin sen määrän, jotka ei sitä lasta halunnu muttei tehneet mitään sen eteen ettei tarttis aborttia tehdä!

" Ja edelleen - tämä pitää sisällään lääketieteellisistä syistä tehdyt abortit, imetyksen ehkäisytehoon luottaneet, varmat päivät yms."

Ja edelleen, ne lääketieteelliset syyt oli sen vaivasen alle 4% ja varmat päivät ym. voi kuulua yhtä hyvin niihin "ehkäisyä käyttäneisiikin". Sitä kun ei tiedä tarkemmin mihin ne on laskettu, tai miten kukakin ilmottaja ajattelee.

"Mutta tuo on ihan omaa tulkintaasi, että "ei halua" tai "ei yrittänyt" ehkäistä."

Se noin 30% ei oo mitään mun tulkintaa vaan ihan selkee tilastotieto.

"Ja lopullisissa tilastoissa imetysehkäisyt ja varmat päivät lasketaan kategoriaan "ei ehkäisyä"."

Ja mistähän tämä ilmenee? Vai oliko ihan oma oletukses..

"Ja tuo voi tarkoittaa sitä, että taustalla on jotain ongelmia, kuten mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, tms. minkä vuoksi ehkäisyyn on suhtauduttu leväperäisesti."

No se on vaan silkkaa arvailua mitä taustalla on, vai onko se vaan helppo pakotie kun tuuria ei ollukaan.

"eikös ne jälkiehkäisypillerit aikaansaa saman lopputuloksen kuin aborttikin?"

Ne saattaa estää kiinnittymisen jos se otetaan ovulaation jälkeen, mutta ennen kiinnittymistä. Muutenhan ne muiden e-pillerien tavoin ehkäsee ovulaatiota, eikä vaikuta enää mitään kiinnittymisen jälkeen. Eikä välttämättä estä sitä kiinnittymistäkään. Tai sitten alkio ei ois kiinnittyny ilmankaan pilleriä. Abortti irrottaa melkolailla 100% varmasti kiinnittyneen alkion, on siis varmaa tappamista.

 

Mörköäidille vielä sen verran, että en voi ymmärtää täällä vallitsevaa kaksinaismoraalia. Sinä näit että silloin 70-luvulla ja sitä ennen miehellä oli mielivaltainen asema. Minä näen, että naisella on tällä hetkellä mielivaltainen asema. Paasaat lapsien oikeuksista, mutta silti arvotat naisten oikeudet etusijalle. Sinun mukaasi oikeudet menevät naiset > lapset > miehet, etkä voi nähdä että jokaisen oikeus on samanarvoinen. Minä näen että tasa-arvona tässä lapsen syntymä asiassa, että joko poljetaan lapsien oikeuksia tasapuolisesti ja miehellä on oikeus katkaista siteet lapseen halutessaan tai poljetaan tasapuolisesti vanhempien oikeuksia ja sallitaan aborttikielto.

Puhut että se elatusvelvollisuus/perintäoikeus on niin pieni asia miehelle, mutta et voi hyväksyä että se pienenä asiana voitaisiin poistaa silloin kun mies haluaa oikeasti katkaista siteet lapseen. Meillä on kuten todistin adoptio asiassa jo käytäntö, jossa hyväksytään siteiden katkaisu ja lapsen yhden huoltajan perintöoikeus/elatusvastuu.

Minä näen, että se jolla on ainoa päätäntävalta, vastoin toisen tahtoa, lapsen syntymässä on myös kannettava vastuu lapsen elättämisestä kokonaisuudessa.

Mielenkiintoista miten pyrit väittämään aborttiasiassa vastaan ettei sitä käytetä ehkäisymenetelmänä ja vastuunpakoiluna, vaikka tässä on ihan faktoja pöydällä vs. sinun omat tuntemukset. Tuossa kun vielä tehdään hieman laskelmia, niin jos 67,2 käytti ehkäisyä, niin 32,8 % naisista ei käyttänyt ehkäisyä näin ollen pakoilee vastuuta. Ja jos kerran ehkäisyn käyttäjistä 46,2% käytti kondomia niin se tarkoittaa sitä että 31,0464% abortoiduista luotti miehen ehkäisyyn, joten vain noin kolmas osa (36,1536%) naisista huolehti omasta ehkäisystään. Eli 63,8464% ei huolehtinut omasta ehkäisystään ja pakoilee vastuuta. Siinä sitä naisen vastuullisuutta.

Mutta juu tämä keskustelu ei minun osaltani johda mihinkään sen enempään ja olen saanut oman asiani sanottua. ihme kaksinaismoralismia.

 

Ap:n tilanteessa ukko lähtisi pihalle ja lapsi jäisi. Olen tehnyt aikaa sitten selväksi miehelleni että en pysty aborttia tekemään jos tulisi vahinkoraskaus, miehet eivät aina ymmärrä mitä naiset (usein) käyvät läpi abortin yhteydessä. Mutta on ihan fakta että ap tulisi olemaan miehelle katkera koko loppuelämänsä. Ei edes välttämättä siitä lapsesta vaan miehen kylmä suhtautumien jo vaikuttaa. Parisuhde olisi ainakin omalla kohdallani ohi, tuli lasta tai ei. Mieti siis vain pärjäätkö kolmannen lapsen kanssa yksin vai et ja tee aborttipäätös sen pohjalta.

T: Itsekin kolmatta toivova mutta lapsiluku jäänee kahteen.