Miksi matemaattisluonnontieteelliset ihmiset eivät nouse politiikan huipulle?

Tässä pienellä googletuksella:

Jorma Ollila (Nokian hallituksen pj.): DI + valtiotieteen maisteri
Jussi Pesonen (UPM:n tj): DI
Jouko Karvinen (Stora Enson tj): DI
Matti Kähkönen (Metson tj): DI
Matti Lievonen (Neste oilin tj): ins.

Mitä noi puolueet ovat?

 

[QUOTE="vieras";24551337]Mitä noi puolueet ovat?[/QUOTE]
Epäilen tuon viitanneen valheeseen "Samahan koskee myös parhaita yritysjohtajia."

 

Osittain samaa mieltä, mutta en siitä ettei voisi tehdä kompromisseja. Politiikka on vain yleensä lehmänkauppoja ja siinä pitää tehdä ratkaisuja suosion mukaan eikä sen mukaan mikä olisi parasta kansalle. Harva matemaattis-luonnontieteellinen haluaa tehdä noin.

Voisiko tämän tulkita niin, että tyypillinen luonnontieteilijä on liian rehellinen poliitikoksi?

 

Matemaattis-luonnontieteellinen, ei matemaattisluonnontieteellinen. Tarvitaan yhdysmerkki.

Kiitos ja anteeksi.

 

Voisiko tämän tulkita niin, että tyypillinen luonnontieteilijä on liian rehellinen poliitikoksi?

Palautuu siihen, mitä sanoin ensimmäiseksi: Äänestäjät eivät halua loogista päätöksentekoa, koska eivät sitä ymmärrä, vaan päätöksentekoa, joka tuntuu heistä kivalta. Keskivertoihminen on kuitenkin suht tyhmä ja käyttää intuitiota.

 

Vika on myös äänestäjissä; miksi ihmiset äänestävät laulajia, näyttelijöitä, rikoksen tehneitä, missejä tms. valtion johtoon? Siinä oikeat osaajat eivät pärjää kun tv:stä tuttu naama vie ääniä.

 

[QUOTE="vieras";24551236]Voisi sanoa että "seitsemän ällän kirjoittajia" on ollut maailman luovista johtajista hyvin vähän. Heidän stressinsietokykynsä lienee heikko silloin, kun maailmassa tapahtuu jotain heidän oppimansa ohi meneviä asioita ja kaikki ei olekaan kirjatiedolla hallittavissa. Siksi suuret johtajat eivät ole kouluneroja. Samahan koskee myös parhaita yritysjohtajia. Alaisena on hyvä olla joku tällainen pillkuihin perehtynyt matemaatikko.[/QUOTE]

Ja kaikki seitsemän ällän kirjoittajathan ovat homogeenista massaa? Heitä yhdistää tasan se, että ovat kirjoittaneet sen seitsemän ällää. Osa on heikkoja sietämään stressiä ja kestämään sitä, että eivät voi kontrolloida kaikkea, osa taas ei. Ihan kuin ihmiset ylipäänsä.

Lukiomenestyksellä ei voi määritellä mitään. Seitsemän ällää ei ole niin ylitsepääsemättömän vaikea asia, että se vaatisi tiettyjä luonteenpiirteitä. Ja se, että heitä ei ole yritysmaailman huipulla/luovina johtajina, voi johtua myäös siitä, että heitä on melko vähän koko väestöstä. Tai sitten tosiaan siitä, että se seitsemän ällää on aika kuppainen indikaattori verrattuna vaikka siihen, mitä maisterin papereissa lukee tai miten hoitui dippatyö.

Sillä lukiomenestyksellä on merkitystä tasan siihen asti, kun astuu sisään yliopistoon. Siellä kukaan ei edes jaksa muistella moisia, ja lukiomenestys ei takaa yliopistomenestystä.

 

Vika on myös äänestäjissä; miksi ihmiset äänestävät laulajia, näyttelijöitä, rikoksen tehneitä, missejä tms. valtion johtoon? Siinä oikeat osaajat eivät pärjää kun tv:stä tuttu naama vie ääniä.

Koska keskivertoäänestäjä on aika hölmö, ja puolet äänestäjistä on vielä sen keskiverron alapuolella Demokratia on paska systeemi, muttei kukaan ole keksinyt parempaakaan.

 

Olisko sillä mitään merkitystä, että humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla opiskelevat ovat keskimäärin verbaalisesti ja sosiaalisesti lahjakkaampia kuin matemaattis-luonnontieteellisten alojen "nörtit"? Näin kärjistetysti sanoen. Sosiaalinen ja kielellinen lahjakkuus on kuitenkin niitä asioita, joita politiikassa ennen kaikkea tarvitaan.

 

Olisko sillä mitään merkitystä, että humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla opiskelevat ovat keskimäärin verbaalisesti ja sosiaalisesti lahjakkaampia kuin matemaattis-luonnontieteellisten alojen "nörtit"? Näin kärjistetysti sanoen. Sosiaalinen ja kielellinen lahjakkuus on kuitenkin niitä asioita, joita politiikassa ennen kaikkea tarvitaan.

Nyt kun vielä kuultaisiin, miten ja milloin tuo on mitattu. Ettei menisi ihan ennakkoluulojen piikkiin?

 

Tässä pienellä googletuksella:

Jorma Ollila (Nokian hallituksen pj.): DI + valtiotieteen maisteri
Jussi Pesonen (UPM:n tj): DI
Jouko Karvinen (Stora Enson tj): DI
Matti Kähkönen (Metson tj): DI
Matti Lievonen (Neste oilin tj): ins.

En varmaankaan kirjoittanut tarpeeksi täsmällisesti. Tuo on täysin ymmärrettävää yrityksissä, jotka toimivat selvästi teknisillä aloilla.

Tarkoitin suurilla johtajilla maiden ja kansojen johtajia, joka johtavat täysin erilaisia yhteisöjä. He joutuvat sovittamaan yhteen paljon enemmän ihmisten hyvinvointiin, oikeudenmukaisuuteen, laillisuuteen ja humaaniseen ajatteluun liittyviä seikkoja talouden lisäksi.

Vastaavasti pankkien johdossa on enemmänkin taloudellisen- tai valtiotieteellisen koulutuksen omaavia. Vähemmän luonnontieteilijöitä. Analyytikkoina (apupoikina) on varmasti taas matemaattisesti ajattelevia, mutta vähemmämmän varsinaisina johtajina.

 

Nyt kun vielä kuultaisiin, miten ja milloin tuo on mitattu. Ettei menisi ihan ennakkoluulojen piikkiin?

Ei, kun on siitä joku tutkimus olemassa. Yritän kiivaasti muistella, että miten saisin sen kaivettua esiin. Vuonna nakki olen sosiologian jollakin kurssilla oppinut. Samassa tutkimuksessa oli siitä, että humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat deduktiivisia ajattelijoita / päättelijöitä, matemaatikot induktiivisia. Ja siis keskimäärin, tämä ei ole absoluuttinen totuus.

 

Ja kaikki seitsemän ällän kirjoittajathan ovat homogeenista massaa? Heitä yhdistää tasan se, että ovat kirjoittaneet sen seitsemän ällää. Osa on heikkoja sietämään stressiä ja kestämään sitä, että eivät voi kontrolloida kaikkea, osa taas ei. Ihan kuin ihmiset ylipäänsä.

Ja pitää muistaa, että ällät suosivat kieli-ihmisiä. Mateemaattisesti lahjakas, mutta kielissä heikompi, voi saada vain kaksi L:ää. Matemaattisesti heikko voi saada vaikka kuinka monta L:ää.

No tämä on kai vähän muuttunut ainereaalin myötä, mutta tuo oli tilanne silloin, kun minä olin lukiossa.

 

Ja kaikki seitsemän ällän kirjoittajathan ovat homogeenista massaa? Heitä yhdistää tasan se, että ovat kirjoittaneet sen seitsemän ällää. Osa on heikkoja sietämään stressiä ja kestämään sitä, että eivät voi kontrolloida kaikkea, osa taas ei. Ihan kuin ihmiset ylipäänsä.

Lukiomenestyksellä ei voi määritellä mitään. Seitsemän ällää ei ole niin ylitsepääsemättömän vaikea asia, että se vaatisi tiettyjä luonteenpiirteitä. Ja se, että heitä ei ole yritysmaailman huipulla/luovina johtajina, voi johtua myäös siitä, että heitä on melko vähän koko väestöstä. Tai sitten tosiaan siitä, että se seitsemän ällää on aika kuppainen indikaattori verrattuna vaikka siihen, mitä maisterin papereissa lukee tai miten hoitui dippatyö.

Sillä lukiomenestyksellä on merkitystä tasan siihen asti, kun astuu sisään yliopistoon. Siellä kukaan ei edes jaksa muistella moisia
ja lukiomenestys ei takaa yliopistomenestystä.

Tietysti joku matemaatikko voisi nopeasti tehdä tilaston graafisine esityksineen, kuinka paljon seitsemän ällän ylioppilaita on kansasta ja paljonko heitä on johtotehtävissä ja miten he ovat muuten elämässään menestyneet.
"Seitsemän ällää" nyt oli vain kuvakieltä ensimmmäisessä kommentissani, mutta tietysti matemaatikko tarttui tähän tilastollisesti. Lukiomenestys ei tietenkään kerro mitään, ei suuntaan eikä toiseen.

 

[QUOTE="vieras";24551421]Tietysti joku matemaatikko voisi nopeasti tehdä tilaston graafisine esityksineen, kuinka paljon seitsemän ällän ylioppilaita on kansasta ja paljonko heitä on johtotehtävissä ja miten he ovat muuten elämässään menestyneet.
"Seitsemän ällää" nyt oli vain kuvakieltä ensimmmäisessä kommentissani, mutta tietysti matemaatikko tarttui tähän tilastollisesti. Lukiomenestys ei tietenkään kerro mitään, ei suuntaan eikä toiseen.[/QUOTE]

Tässä näkee politiikon ja luonnontieteilijän eron. Politiikot eivät ole täsmällisiä vaan ympäripyöreitä puheissaan.

 

Olisko sillä mitään merkitystä, että humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla opiskelevat ovat keskimäärin verbaalisesti ja sosiaalisesti lahjakkaampia kuin matemaattis-luonnontieteellisten alojen "nörtit"? Näin kärjistetysti sanoen. Sosiaalinen ja kielellinen lahjakkuus on kuitenkin niitä asioita, joita politiikassa ennen kaikkea tarvitaan.

Niinhän sitä sanotaan, mutta kun ei se ehkä mene ihan niinkään. Kukaan ei selviä yliopisto-opinnoista ilman tietyntasoisia sosiaalisia taitoja. On toimittava ryhmässä, kandi-ja graduseminaariesitykset, esitelmät, raportit, joita matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla on hemmetin paljon. Ja jatko-opinnoisahan on vielä pakollista opetusta ja vielä enemmän seminaareja jne. Kyllä siinä sosiaaliset taidot kehittyvät väkisinkin.

Mistähän ihmeestä ihmisille on tullut käsitys siitä, että matemaattis-luonnontieteelliset ihmiset ovat epäsosiaalisia "nörttejä"- Mä sanoisin, että kukaan opiskelija millään alalla ei pysty olemaan kovin epäsosiaalinen nörtti, jos meinaa valmistua.

Ainakin itse opin tämän kantapään kautta, kun aloitin kemian opintoni ja kuvittelin, että voin opiskella rauhassa ujouteeni hautautuen. En osallistunut ainejärjestötoimintaan tai bileisiin, mutta kyllä mun oli pakko oppia kanssakäymistä ja kielellistä ilmaisua kaikenmaailman esitelmien ja ryhmätöiden myötä. Ja matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla on myös usein viikottaiset harjoitukset monissa ai?eissa ja usein pn myös oltava valmis esittämään vastauksensa muille opiskelijoille.

Sitä paitsi, jos yliopistoon mennään keskimäärin parikymppisenä, niin kyllähän se persoonallisuus ja kyvyt siitä muovautuvat vielä aika paljon. Ja harvapa taitaa olla töissään samanlainen kuin vapaa-ajalla.

 

Ei, kun on siitä joku tutkimus olemassa. Yritän kiivaasti muistella, että miten saisin sen kaivettua esiin. Vuonna nakki olen sosiologian jollakin kurssilla oppinut. Samassa tutkimuksessa oli siitä, että humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat deduktiivisia ajattelijoita / päättelijöitä, matemaatikot induktiivisia. Ja siis keskimäärin, tämä ei ole absoluuttinen totuus.

Itse epäilen, että tuossa on joku alakouluajoilta periytyvä valikoiva muisto, joka ihmisissä aiheuttaa omituisia oletuksia loogisen ajattelukyvyn ja sosiaalisten taitojen korrelaatiosta.

Kaikilla oli varmaan luokalla joku hiljainen tyttö tai poika, joka veteli matematiikasta ysejä. Good & well. Se mitä harvempi muistaa on se, että sillä luokalla todennäköisesti oli vähintään kahdeksan täysin sosiaalisesti kyvykästä, jotka myös vetelivät niitä ysejä.

 

[QUOTE="vieras";24551421]Tietysti joku matemaatikko voisi nopeasti tehdä tilaston graafisine esityksineen, kuinka paljon seitsemän ällän ylioppilaita on kansasta ja paljonko heitä on johtotehtävissä ja miten he ovat muuten elämässään menestyneet.
"Seitsemän ällää" nyt oli vain kuvakieltä ensimmmäisessä kommentissani, mutta tietysti matemaatikko tarttui tähän tilastollisesti. Lukiomenestys ei tietenkään kerro mitään, ei suuntaan eikä toiseen.[/QUOTE]

Ei, en tarttunut siihen tilastollisesti, enkä edes ole matemaatikko. Mielestäni vain pitää varmistua, että kanssakeskutelija on kartalla ja puhumme samasta asiasta. On kamalan hankalaa synnyttää hedelmällistä keskiustelua, jos toinen vaan heittelee käsitteitä ilman, että määrittelee, mitä hän sillä tarkoittaa. Toinen taas tekee oman tulkintansa ja silloin homma menee helposti sellaiseksi, että toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.

Ihan alalla kuin alalla tulee olla tarkka siitä, mistä milloinkin puhuu, ei se ole mitään matemaatikkojen saivartelua, vaan välttämätön edellytys, jotta keskustelussa on jotain järkeä.

 

Itse epäilen, että tuossa on joku alakouluajoilta periytyvä valikoiva muisto, joka ihmisissä aiheuttaa omituisia oletuksia loogisen ajattelukyvyn ja sosiaalisten taitojen korrelaatiosta.

Kaikilla oli varmaan luokalla joku hiljainen tyttö tai poika, joka veteli matematiikasta ysejä. Good & well. Se mitä harvempi muistaa on se, että sillä luokalla todennäköisesti oli vähintään kahdeksan täysin sosiaalisesti kyvykästä, jotka myös vetelivät niitä ysejä.

Juu ei ole kyse omasta päätelmästäni.

 

Politiikkaan menee mukaan, ne joiden kompetenssi ei vastaa kunnianhimoa eli paskanpuhujat.

Penaalin terävimmät kynät loistavat liike-elämässä. Sitäpaitsi, poliitikoilla (ja julkisella sektorilla yleensäkin) on paskat palkat.

 

Juu ei ole kyse omasta päätelmästäni.

Tekoäly on toiminut eu-projekteiden apuna vuosikausia

 

Pätevät ihmiset haluavat parempaa liksaa, kuin mitä poliitikoilla on. En minäkään lähtisi julkkikseki noilla liksoilla. Aika sadisti saa olla, jos haluaa asettaa itsensä ihmisten suurennuslasin alle noilla liksoilla.

https://yhtiot.hoivajaterveys.fi/oriola-myy-omistustaan-340-miljoonalla-kruunulla-ruotsalaisesta-doktor-sesta-sailyy-silti-yhtena-suurimmista-omistajista/

 

Monien suomalaisfirmojen huipulla on matemaattisluonnontieteellisisesti suuntautuneita ja loogiseen ajatteluun sekä laajojen kokonaisuuksien hallitsemiseen kykeneviä diplomi-insinöörejä.

Miksi tällaiset ihmiset eivät hakeudu politiikan huipulle? Esimerkiksi tällä hetkellä euron kriisiä on ratkomassa lyhyestä matematiikasta kutosen saanut pääministeri, jolta tuntuu miljoonat ja miljardit menevät sekaisin. Ei oikein vakuuta. Eurooppaministeri Stubb puolestaan kirjoitti lyhyestä matematiikasta A:n.

Käyttää avustajia, jotka tukeutuvat tekoälyn mallinnuksiin

 

Eikös ne matemaattisemmat ihmiset ole virkamiehinä eduskunnassa, mm.Mika Niemelä?