Mitä laulaisin hautajaisissa?

Tietenkin täällä pohjantähden alla.

 

Enkelin silmin : suruttoman suven lapsen lailla paljaloin käydä tahtoisin lapsuuteni kultamailla ajatuksin raikkain avoimin. soisi suven tuulet niinkuin urut kuljettaisi kauvas suuret surut. kyyneleet pois kuivuis vihdoinkin kertsi: kun katsoo maaailmaa enkelin silmin nin nähdä voi sen kauneuden niin viaton kun katse on voi nähdä sateella aurinkon 2x 2ilvettömän sinitaivaan alla kulkea kun kerran vielä sais . Lapsuuteni linnut laulamalla minua kun silloin lohduttais ( ja sitten tulisi tas kerto säkeistö : kun katsoo maaailmaaa..... olen vasta aika nuori ja tämä laulu on ihana laulakaa siis tämä jos piditte laittakaaa nimeni ja laulu ja kiitokset niin tiedän että piditte ideastani
TOIVOO : MIÄ

 

http://www.youtube.com/watch?v=Yw26fw4hKHo

sopii vanhukselle

 

Olen kuullut, on kaupunki tuolla.
Kristallivirta

 

Se laulettiin mummoni hautajaisissa hänen pyynnöstään. Mummoni oli kuullut sen kymmenkunta vuotta aiemmin erään sukulaisen hautajaisissa ja hänen mielestään se oli niin koskettava, että hän halusi sen laulettavaksi omissa hautajaisissaan.

Olen kuullut, on kaupunki tuolla.
Kristallivirta

 

munmielestä toi KRISTALLIVIRTA on vanhalle ihmiselle hyvä, monet vanhukset tykkää siitä. ja sit on sellanen kun OTA HÄNET VASTAAN, aivan älyttömän koskettava biisi !!! en tiedä löytyiskö nuotit netistä...

 

Pekka Simojoki - Olet Vapaa

 

No mutta sitten joku rauhallinen valssi tai tango jostain mummon nuoruudesta?

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa. Satumaa tango.

 

Suru on kunnia vieras

 

tämä on kaunis

Niin on..

 

Tämän lauloimme erään läheisemme hautajaisissa, oli yksi vainajan suosikkilauluista :'(
TAIVAASSA EI KUOLON VAARAA
1. "Taivaassa ei kuolon vaaraa, ei ole kyyneleitäkään",
näin lauloi musta Saara tuolla majassaan hiljaa, mietteissään.

2. "Taivaassa Jeesus tuskat poistaa ja huokaukset kokonaan.
Ja Herran kasvot siellä loistaa, kun aina luonaan olla saan."

3. Iloisen uutisen sai kerran opettajalta kuulla sen,
se ristinpuusta kertoi Herran ja ystävästä lapsien.

4. Hän sai myös kaupungista kuulla, on sillä autuus muurinaan.
Hän siellä kerran naurusuulla myös tahtoo kiittää Jeesustaan.

5. Nyt kärsii lapsi tuskissansa niin hiljaa olkivuoteellaan,
vaan rauha loistaa kasvoiltansa, odotus suuri katseessaan.

6. Ei ystävää näy vierellänsä, on kova, kylmä vuode tuo,
vaan luottavasti yksinänsä hän taivaaseen nyt katseen luo.

7. Hän miettii vielä monta kertaa nyt noita ihmesanoja:
taivaassa riemulla ei vertaa, on kaikki siellä onnea.

8. "Taivaassa ei siis koskaan kuolla", hän laulaa hiljaa yksinään.
"En sairasta, en itke tuolla, ei mitään vaaraa, yötäkään."

9. Hän huokaa yhä heikommasti: "Oi kaupunki sä ylhäällä,
ei kuolemaa", ja rauhaisasti hän sulkee viimein silmänsä.

10. Nyt Jeesuksensa kunniaksi hän soittaa siellä kanneltaan.
Karitsan veri puhtahaksi sai pienen Saaran kokonaan.

 

Kaunis on myös Elämälle kiitos, ainakin Liisa Tavi laulaa sen.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon. Sain lyhtyä kaksi, kun niillä katson, erotan selvään kirkkaan ja mustan, korkean taivaan, sen tähtisen pohjan, läpi ihmisjoukon puolison, jonka tahdon.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon. Sain siltä kuulon leveän virran, se imee öin ja päivin liverryksen, laulun, hylyn, naputuksen, haukun, sateen pauhun
ja ne hellät äänet, joilla minua kutsut.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon. Sain siltä äänen ja kirjainten muodon. Ne sanoiksi yhtyy ja lausuu selvään nimet äidin, veljen ja valon heittää sille tielle, jota yksin kuljet.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon. Jalat, joilla kuljin uuvuttavat matkat kaupunkien halki, poikki lammikoiden, arojen ja hiekan, vuorien ja soiden, lattiasi poikki, pihas puutarhoiden.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon. Se sydämen antoi, joka ilosta takoo, kun kasvavan huomaan ihmisen taidon, kun pahasta irti näen hyvän ja aidon, kun silmies syvää kirkkautta katson.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon, kun sain siltä naurun, sen vierelle itkun. Niin erotan selvään onnen ja tuskan, jokaisen laulun läikkyvän pohjan, yhteisen laulun, jota itsekin laulan.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon.

Se on hyvä