Miten perk.....ssä lapset saa nukkumaan ilman tunnin nukutusta, huutoa, riehumista ja sängystä karkailua?!

Ihan sillä se onnistuu kun ei edes vauvasta aloita moista rumbaa. Väsyyneenä vauva sänkyyn ja siihen nukahtaa pian omine höpinöineen. Itse kun oppii nukahtamaan ei ongelmia myöhemminkään.
Oot armottomasti myöhässä moisessa asiassa eli kärsi vain.

Kälä kälä. Näin ajattelin minäkin yhden lapsen äitinä aikanaan, kun esikoisen kohdalla se näin oli. Kuopuskin nukkui 2 kk iästä asti omassa sängyssä, itse nukahtaen. No vajaa 2-vuotiaana rupes kiipeemään pinnasängystä pois ja siitä ne ongelmat lähti.

Nykyään (2,5) nukahtaa siten, että en anna nukkua päikkyjä. Sit sanon vielä aina, että ei mennä nukkumaan vaan lepäilemään sänkyyn ja se on alle 5 min niin poika on täydessä unessa.

 

Minun vinkkini: EI jutustelua enää hyvänyön toivotusten jälkeen. Pelkästään viedään sänkyyn ja peitellään, sanomatta sanaakaan.

Voi kun toimisikin! Hah. Ei auta, lapsi vaan alkaa itkemään hysteerisesti ja tulee perässä pois makuuhuoneestaan eikä pysy siellä yksin, ei millään. Itkee kunnes minä menen nukuttamaan ja sit sitä kestää tunnin...

Haa! Sinä olet antanut periksi.

 

Ihan mielenkiinnosta, miten olet lapsia vauvasta asti nukuttanut? Ovatko nukahtaneet syliin tai oletko pitänyt jotain nukkumaanmenorituaaleja, laulanut tai jotan muuta sellaista?

lapset on 5 ja 2. molemmat ennen nukahtaneet ihan itsekseen, ilman mitään vieressä oloja, sinne vain iltahommien jälkeen vein sänkyyn ja siinä se. nyt ne on samassa huoneessa, molemmat naureskelee ja pelleilee toiselle ja siinäpä se ongelma onkin.. jos niitä ois vaan yksi, niin sujuis paremmin. meillä on siis tiukat iltarutiinit, aina sama järjestys ja samat jutut tehdään. kahdestaan niitä vain ei voi jättää, kun alkaa leikkiminen. olen nyt kuukausia jo ollut itse siellä huoneessa sen tunnin ja hermothan siinä menee pitemmän päälle. tuntuu että ne tahallaan kiusaa mua vaikka itkua vääntäisin ja välillä väännänkin kun olen niin väsynyt siihen nukutteluun. asun yksin lasteni kanssa, että pakko on vain itsellä joka ilta tuo rumba käydä läpi....

 

Sitkeesti vaan viet takas sänkyyn. Viikon-pari voi lasp koittaa saada tahtonsa läpi, eli sut sängyn viereen, mutta luovuttaa sitten.
Mä en ole ikinä nukuttanut lapsia, ja kaikki ovat kokeilleet iltariekkumisia. Isommat nukahtaa helposti itekseen, noin vartti menee, mutta nuorin kuppaa tunnin-pari hereillä. Ja annan olla, jos sängyssään on, lukee tai leikkii jotain hiljasia leikkejä.

 

Ihan sillä se onnistuu kun ei edes vauvasta aloita moista rumbaa. Väsyyneenä vauva sänkyyn ja siihen nukahtaa pian omine höpinöineen. Itse kun oppii nukahtamaan ei ongelmia myöhemminkään.
Oot armottomasti myöhässä moisessa asiassa eli kärsi vain.

Olen kyllä vähän samaa mieltä... meillä lapsi nyt 9,5kk ja ihan vastasyntyneestä asti on laitettu omaan sänkyyn nukahtamaan ja nukkumaan. Ainakaan vielä ei ole tullut mitään ongelmia. Illalla iltakylpy, iltapala, hampaidenpesu, hyvänyöntoivotukset, lapsi sänkyyn ja ovi kiinni. Höpöttelee ja riekkuu siellä minkä jaksaa, mutta JOKA KERTA nukahtaa itsekseen, kunhan huoneeseen ei vain mene. Tänäänkin riekkui puoli tuntia ennen kuin nukahti.

Eli ikinä ei ole mitenkään nukutettu, siinä kai se salaisuus jatkossakin.

Eli teilläkin on rutiinit, lapset kaipaavat niitä, vaikka ne vanhempia usein puuduttavatkin. riekutaan ilta ja sitten ilman ennakkovaroitusta nukkumaan kun nyt vanhemmille riittää.
En usko teille ongelmia tulevan.

 

Ihan sillä se onnistuu kun ei edes vauvasta aloita moista rumbaa. Väsyyneenä vauva sänkyyn ja siihen nukahtaa pian omine höpinöineen. Itse kun oppii nukahtamaan ei ongelmia myöhemminkään.
Oot armottomasti myöhässä moisessa asiassa eli kärsi vain.

Kälä kälä. Näin ajattelin minäkin yhden lapsen äitinä aikanaan, kun esikoisen kohdalla se näin oli. Kuopuskin nukkui 2 kk iästä asti omassa sängyssä, itse nukahtaen. No vajaa 2-vuotiaana rupes kiipeemään pinnasängystä pois ja siitä ne ongelmat lähti.

Nykyään (2,5) nukahtaa siten, että en anna nukkua päikkyjä. Sit sanon vielä aina, että ei mennä nukkumaan vaan lepäilemään sänkyyn ja se on alle 5 min niin poika on täydessä unessa.

Sori mutta meillä ollut viisi lasta kaikkiaan ja toiminut on. Pitkällä ikähaitarilla.

 

Ihan mielenkiinnosta, miten olet lapsia vauvasta asti nukuttanut? Ovatko nukahtaneet syliin tai oletko pitänyt jotain nukkumaanmenorituaaleja, laulanut tai jotan muuta sellaista?

lapset on 5 ja 2. molemmat ennen nukahtaneet ihan itsekseen, ilman mitään vieressä oloja, sinne vain iltahommien jälkeen vein sänkyyn ja siinä se. nyt ne on samassa huoneessa, molemmat naureskelee ja pelleilee toiselle ja siinäpä se ongelma onkin.. jos niitä ois vaan yksi, niin sujuis paremmin. meillä on siis tiukat iltarutiinit, aina sama järjestys ja samat jutut tehdään. kahdestaan niitä vain ei voi jättää, kun alkaa leikkiminen. olen nyt kuukausia jo ollut itse siellä huoneessa sen tunnin ja hermothan siinä menee pitemmän päälle. tuntuu että ne tahallaan kiusaa mua vaikka itkua vääntäisin ja välillä väännänkin kun olen niin väsynyt siihen nukutteluun. asun yksin lasteni kanssa, että pakko on vain itsellä joka ilta tuo rumba käydä läpi....

Meillä auttoi samaan vaivaan, kun laitettiin toinen nukahtamaan meidän makkariin. Nostettiin sitten omaan sänkyyn kun mentiin itse nukkumaan. Eikä tarvinut pitkään käyttää tätä järjestelyä.

 

Meillä on lapset ei enää mene klo 18.00 jälkeen koneelle tai katsele telkkaria.Ilta aika rauhoitetaan ja toistuvat samat rutiinit....Meillä se on auttanut ja vuosiin ei ole lapsia nukutettu ja nukhtavat rauhallisesti ilman kummempia komervenkkeja. Iltasatu kuului joka iltaan.Siitä ei lipsuttu ja nyt kun osaavat haluavat lukea itse...

 

Pistä myöhemmin nukkumaan niin ne on väsyneitä kunnolla.

Siis mä ehdottaisin päinvastaista... Meillä 5- ja 2-vuotiaat ja kun alkoi iltainen kaakatus ja kinuaminen (kun pienempi oli noin 1,5-vuotias, aiemmin molemmat vaan sammui nopeasti) niin ruvettiin laittamaan aiemmin nukkumaan. Iltatoimet alkaa meillä jo klo 19 ja sängyssä ollaan klo 20. Ei kukaan ehdi riehaantua - ei edes äiti Joskus lapset jopa nukkuvat jo seiskalta ja tosiaankin nukkuvat aamuun asti, vähintään klo 07:00 on hiljaista.

 

Ihan mielenkiinnosta, miten olet lapsia vauvasta asti nukuttanut? Ovatko nukahtaneet syliin tai oletko pitänyt jotain nukkumaanmenorituaaleja, laulanut tai jotan muuta sellaista?

lapset on 5 ja 2. molemmat ennen nukahtaneet ihan itsekseen, ilman mitään vieressä oloja, sinne vain iltahommien jälkeen vein sänkyyn ja siinä se. nyt ne on samassa huoneessa, molemmat naureskelee ja pelleilee toiselle ja siinäpä se ongelma onkin.. jos niitä ois vaan yksi, niin sujuis paremmin. meillä on siis tiukat iltarutiinit, aina sama järjestys ja samat jutut tehdään. kahdestaan niitä vain ei voi jättää, kun alkaa leikkiminen. olen nyt kuukausia jo ollut itse siellä huoneessa sen tunnin ja hermothan siinä menee pitemmän päälle. tuntuu että ne tahallaan kiusaa mua vaikka itkua vääntäisin ja välillä väännänkin kun olen niin väsynyt siihen nukutteluun. asun yksin lasteni kanssa, että pakko on vain itsellä joka ilta tuo rumba käydä läpi....

Meillä lapset 4,5v ja 2v, ja ihan sama homma, kaikin puolin. Pahimpina riekkumisiltoina kannan isomman meidän sänkyyn nukahtamaan, se helpottaa paljon. Toisaalta on iltoja, jolloin molemmat nukahtaa omiin sänkyihinsä joko saman tien tai pienen höpinän jälkeen. Joskus leikkivät sen pari tuntia. Välillä koitin mennä pienemmän viereen, ja kyllähän sekin auttaa, mutta itsehän sinne nukahtaa myös ja kun kotona olisi miljoona asiaa vielä tehtävänä, niin ei hyvä.

Olen myös aika paljon yksin kotona lasten kanssa, joten tiedän miltä susta tuntuu!!! En tiedä oliko tästä apua, mutta ainakin täällä on yksi samassa tilanteessa, enkä usko ainakaan itse, että voisin toisin toimimalla muuttaa tilannetta yhtään nykyistä paremmaksi. Aika aikaa kutakin. Ja toivossa on hyvä elää.

 

pointtini siis oli, että sänkyyn vaan, kyllä se sinne nukahtaa älä jää seuraamaan pelleilyä tai osallistu siihen millään tavalla - edes kommentoimalla!

mutta milläs saa sen lapsen pysymään siellä sängyssä. kolmen tunnin jälkeen ei äiti enää jaksa kantaa takaisin sänkyyn.

 

Älä nyt ainakaan venytä nukkumaan menoa ovat silloin jo yliväsyneitä ja menevät vielä huonommin nukkumaan. Meillä nuorin viedään huoneeseen ja ovi raolleen siellä puhastelee omiaan max ½ tuntia ja laittaa nukkumaan. Niin ja meillä nukahtaa helpommin kun nukkuu myös hyvät päikkärit. Lapsi nyt reilu kaksi vuotta.

 

Meillä oli pienenä sellainen systeemi, että jos nukkumaanmenon jälkeen alettiin siskon kanssa höpistä ja riehua, niin toinen joutui keittiöön "jäähylle". Yleensä ei jäähyä kestänyt kauaa, koska toinen nukahti aika pian yksin vuoteeseen jäätyään. Muistan kuinka joskus istuin keittiössä, ja mietin, etten varmana nukahda, en varmana nukahda, ihan varmasti jatketaan vielä jutustelua pikkusiskon kanssa. Kuinkas kävikään, saman tien kun meni pää tyynyyn, nukahdin ja pikkusiskokin oli jo unten mailla.

 

Teillä ei vissiin nukuta päiväunia ollenkaan kun näin aikaiseen pitäisi jo lasten olla nukkumassa? Hei ihan oikeessti, ei niitä välttämättä vielä väsytä.

 

Mulla kaksosten kanssa samaa... Villitsee toisiaan, heittää kaiken sängystä lattialle ja sitten huudetaan nallen perään tms. Kääntävät jopa patjat nurinniskoin. Tässä tapauksessa käyn vain kääntämässä patjan että pystyisivät käymään pitkäkseen, mutta peittoja yms. en anna lattialta, mutta silti sama sählääminen jatkuu. Jossain vaiheessa sitten kyllästyvät ja tähän menee n. 1h- 1 1/2h... Kyllä välillä niin jurppii!!!!!!!!!

 

Teillä ei vissiin nukuta päiväunia ollenkaan kun näin aikaiseen pitäisi jo lasten olla nukkumassa? Hei ihan oikeessti, ei niitä välttämättä vielä väsytä.

Kyllä meillä ainakin 2v nukkuu 1-2 tuntia päivällä, yöunet sitten 19-07. Ja tosiaan jo väsyttää kuuden jälkeen illalla. Jos isompi, se 4,5v, on nukkunut päiväunet päiväkodissa, otetaan usein vähäksi aikaa juttelemaan ja puuhailemaan illalla, jos uni ei tule. Mutta jos ei ole nukkunut päivällä, niin hänellekin 19-07 on oikein sopiva ja tarpeellinen yöunimäärä.

 

Nostanpa nyt vanhaa ketjua, mutta mutta...itellä nyt muutaman viikon takana jokakertainen rumba kun pitäisi nukkumaan käydä - oli sitten kyse päikkäreistä tai yöunista. Jässiköillä ikää 2,5 ja kohta 4-v. ja kumpikin todellakin TARVITSEE ne päiväunet tai heitä ei kuuntele elävä erkkikään klo 17 jälkeen... Nytkin ovat omassa huoneessaan (ja kyllä, on yhteinen huone kun on niiiiin pieni talo ettei oo omia huoneita heille antaa!!!) mutta ainakin pienempi tuntuu vielä touhuavan täysiään. Sängyssä ei kestä, ellei oo vieressä vahtimassa ja sitä en aio opettaa kun en oo tähänkään asti vieressä vahtinut. Aiemmin ovat nukahtaneet vallan mainiosti, mutta nykyään ei sitten millään. Tuntuu, että ovat jatkuvasti sellasessa lievässä yliväsymys-duracell-tilassa kun eivät aamullakaan malta nukkua vaikka ilta menee kukkumiseksi. Miljoonia kertoja (ainakin melkein) on palautettu sänkyyn sanaakaan sanomatta, mutta alkaa tässä voimat ehtyä. Pitänee kokeilla sitä tunnilla aikaistamista, että ei kerkeis iltarallivaihde päälle...

 

pointtini siis oli, että sänkyyn vaan, kyllä se sinne nukahtaa älä jää seuraamaan pelleilyä tai osallistu siihen millään tavalla - edes kommentoimalla!

jaa aloittaja ei kertonut lasten ikiä. mitä jos toinen on niin pieni että nukkuu pinnasängyssä/matkasängyssä ja että sieltä popis tulo on vaarallista(esim miellä matkasänky ois voinu kaatuu jos kiipi ite pois)?

Mitä jos kaksi lasta nukkuu samassa huoneessa ja muuta vaihtoehtoa ei ole tarjolla, mitä jos lapsia ei vaan voi jättää kahdestaan nukkuu?

Miten siis viet vaan sänkyyn noissa edellä mainituissa tilanteissa?

 

Rauhotu itse ensin. Ei kukkokaan käskien laula.

Et sinä itsekään nuku jos joku sanoo ET NYT NUKUT.
Ei se tapahdu tosta vaan sormia napsauttamalla.

 

Vauvasta asti opetettu nukahtamaan itse, pehmeästi tietty alussa. Taputtelua ja tällaista vauvalle tottakai. Mutta mad nopeasti vähentäen, ja niin että rauhoituttua jää itsekseen nukahtamaan mahdollisimman usein. Minimoitu häiriötekijät kokemuksen kautta; tuttia ei ole käytetty lainkaan ja unileluja kriittisinä aikoina vain se 2 rakkainta sängyssä, nykyään jo enemmän kun niiden kanssa osataan olla. Ei yölamppua, unimusiikkeja tai muita tingeltangeleita.

Nyt jo vähän isommat lapset saa katsella kirjaa ennen valojen sammuttamista, jos lueskelu ja nukahtaminen sujuu nätisti. Unilelut lähteneet hetkeksi jäähylle jos ne on esim.jatkuvasti "hukassa" ja tällä juoksutetaan, peiton poistamista myös ehdotettu lapselle jos peitto on jatkuvasti "huonosti" ja sitä pitää käydä asettelemassa. Iltarutiinit normaalit melko samalla kaavalla, aika tosin joskus vähän vaihtelee. Hammaspesun jälkeen aina tilkka vettä juodaan keittiössä, tämä poistaa sen "mullaonjanooo" -kitinän. Lapsilla yhteinen huone, jutella saa hiljaa tietenkin ennen nukahtamista. Sängystä ei poistuta, sinne komennan takaisin ja valojen välkyttelyn takia olen kertaalleen ruuvannut lampun irti katosta, sekin loppui siihen..

Jos toinen lapsista on kipeä tms, annan nukahtaa toisessa huoneessa jotta toinenkin saa rauhan. Tai otan viereen jos on tosi tukkoinen tms. Näin meillä ja helppoja ja mukavia iltoja on 3- ja 5v kanssa, täytyy myöntää

 

Mä kertoisin mun mielipiteen jos jaksaisin taas saada paskasateen niskaani. No, eipähän itse ole tarvinnut valvoa ainuttakaan yötä sen jälkeen kun nuormempi täytti 2kk.

 

Älä anna kahvia/energiajuomia enään klo 18.00 jälkeen.

 

Meillä kesti noin puoli vuotta. Nyt yllättäen lapsi menee tosi helposti nukkumaan ja jää sinne heti. Kuukausi ollut tälläista ja ihanaa on. Mitään erilaista ei tehdä nykyään kuin ennen. Oli siis helposti kolmenkin tunnin huoneesta pois- takaisin sessiot. Sanoisin siis, että aika auttaa. Meillä pidin lasta sängyssä joskus paikallaan hetken ja sanoin, että äiti joutuu pitämään kiinni jos juokset koko ajan pois. Olisikohan tämä auttanut? Lapsi ei siis tykännyt siitä, että pidin kiinni. Vähän ikävältä se tuntui, mutta koska lasta ei sattunut tai mitään, niin en usko että oli haitallista. Tottakai välillä on edelleenkin vaikeampia iltoja. Tosi harvoin kyllä eikä mitään sellasita kuin ennen.

 

Antaa leikkiä. meillä on pysyttävä sängyssä kun sinne laitetaan. Joskun menee 2h ennenkö nukahtaa, mutta onpahan poissa jaloista ja mulla on omaa aikaa :saint:

Meillä ei tuo toimisi, esikoinen kun ei sängyssä pysyisi, jos minä en siinä vierellä olisi ja kun esikoinen tulisi sängystä pois, niin sitten tulisi toinenkin ja sitten joutusin kantelemaan niitä molempia edestakaisin ties kuinka kauan ja koko porukka olisi aamulla kuin nukkuneen rukous.
Esikoinen on ollut aina huono käymään nukkumaan, mutta nyt tilanne on hieman helpottunut, ei enää tarvitse pitää rimpuilevaa, karkailevaa ja huutavaa lasta paikallaan väkisin, nykyisin tarvii vaan silitellä, kunnes toinen on nukahtanut, tosin tuo nukahtaminen joskus kestää yli puolikin tuntia, joskus 10 minuuttia.

 

Ihana kruununkiillotusketju. "Meillä on vauvasta asti opetettu" ja liibalaaba.
Eiköhän tuo ole enemmän lapsen luonteesta kiinni kuin kasvatuksesta. Vai mitenköhän selitetään se, että meillä on saman kasvatuksen saanut esikoinen ja kuopus hyviä nukahtamaan, mutta keskimmäinen ei saanut millään iltaisin unta ennen kuin jätettiin päikkärit pois? Sattuu vaan olemaan illanvirkku ja aamuntorkku, ei ole mitenkään siitä kiinni, miten olen häntä vauvana nukuttanut.