Mtäköhän kohtalolla on mun varalle suunniteltuna?? Sitä taas huomasi miten vähän voikaan itse asioihinsa vaikuttaa...

Kaikkihan lähti siitä, kun viime syksynä menetin unelmieni työpaikan ja siihen en siis voinut itse mitenkään vaikuttaa.

Sitten oli niitä työhaastatteluja, joissa jäin aina täpärästi kakkoseksi.

Talvella soitettiin ja kysyttiin olisinko kiinnostunut eräästä määräaikaisesta työpaikasta. Kerrottiin työn kesto ja palkka ja olin kovasti menossa. Lopulta selvisi, että palkka onkin pienempi ja työn kesto riippuu sääolosuhteista. En ottanut työtä vastaan.

Jokin aika sitten olin jo saamassa yhden työn, mutta sitten jälleen kerran kohtalo puuttui tilanteeseen ja menetin työn, jälleen minusta riippumattomista syistä.

Ja nyt. Perjantaina soi puhelin ja mulle tarjottiin pienellä varauksella vakituista työtä. Työ olisi alkanut jo parin viikon päästä. Ilmoitin että olen ilman muuta kiinnostunut. Tuo varaus oli vaan se, että työntekijä, joka oli irtisanoutumassa ja jolla oli siis uusi paikka tiedossa, ilmoittaisi tällä viikolla lähteekö vaiko eikö. Ja äsken sain puhelun: työntekijä ei ollut lähtenytkään. Eli mä menetin senkin paikan.

Ei tässä voi oikeesti enää edes harmistua, tämä kun alkaa olla ihan mun hallintani ulkopuolella . En keksi enää muuta selitystä kuin että mun ilmeisesti on ihan pakkokin alkaa yrittäjäksi. Sitä kun on vihjattu monin eri tavoin ja suunnilleen tuupattu syliini. Huh huh, oikeesti

 

Oot Aku Ankka etkä Hannu Hanhi.

 

Oot Aku Ankka etkä Hannu Hanhi.

Siltä se nyt vaikuttaa . Ei ihmisellä oikeasti VOI olla näin huono tuuri

 

No on joo aika paska tsäkä...

 

Kohtalosta en tiedä, mutta toivon että löytyisi se työpaikka, joka olisi mielekäs ja hyvä kaikin puolin. :hug:

 

Kerpele: ihan "pikkuisen" huonoa tuuria nyt meikäläisellä

Paatunut Parahdus: kiitos . Tää tilanne alkaa olla jo niin absurdi, että mä en enää edes tiedä mitä toivoa .

 

Peukut pystyssä työpaikan suhteen tai Tsemppitoivotuksia yrittämisen suhteen! Kumpaa toivot?

 

Siltä se nyt vaikuttaa . Ei ihmisellä oikeasti VOI olla näin huono tuuri

Kyllä kuule voi (PALJON HUONOMPI) ja se olen mä. En edes jaksa alkaa sepustaan tähän. MÄ olen se elämän aku ankka (moni lähipiirissä taas Hannu Hanhi)

Jos sulle kerran suorastaan tyrkytetään sitä yrittäjäksi ryhtymistä - ryhdy ihmeessä!

 

Peukut pystyssä työpaikan suhteen tai Tsemppitoivotuksia yrittämisen suhteen! Kumpaa toivot?

Mä olen oikeastaan pyristellyt sitä yrittäjyyttä vastaan. Pelottaa hyppy tuntemattomaan, mutta samaan aikaan toki viehättää. En siis ihan oikeasti tiedä mitä haluan. Jos ei työpaikkaa löydy (ja pahalta näyttää), niin syksyllä alan tosissani puuhaamaan yrittäjyyden aloittamista.

 

[QUOTE="akuliina";26129087]Kyllä kuule voi (PALJON HUONOMPI) ja se olen mä. En edes jaksa alkaa sepustaan tähän. MÄ olen se elämän aku ankka (moni lähipiirissä taas Hannu Hanhi)

Jos sulle kerran suorastaan tyrkytetään sitä yrittäjäksi ryhtymistä - ryhdy ihmeessä![/QUOTE]

Toivottavasti sentään edes joskus on myötätuulta sinullakin? Mulla vaihtelee. Kun tökkii, niin tökkii kaikki ja rankasti ja kun menee hyvin, niin menee tosi hyvin.

Niin. Kaipa se on uskaltauduttava vaikka pelottaakin. Siis yrittäjyys.

 

Oletko ihan varma että syyllinen ei löydy peilistä? Ei millään pahalla mutta....

 

Kyllä tuota aku ankka fiilistä löytyy muiltakin tosi hieman eri syistä.
Itse sairastuin yllättäen 2010 syksyllä,yksi leikkauskin takana mikä ei tuonut työkykyä.
Sairastelun myötä menetin työpaikkani ja tällä vkolla on toinen leikkaus edessä eikä tulevasta mitään tietoa eikä uskalla edes haaveilla.
Lisäksi miehen firma menee nurin,kun ei löydy töitä niin ei löydy..
Meillä on aina jotain vastoinkäymisiä eikä ne useinkaan ole itsestä johtuvia..
Ei näihin silti totu..

 

Ei ole mitään kohtaloa. On vain töitä, joita kukaan ei halua tehdä ja töitä, joita kaikki haluavat tehdä. Arvaa kumpia töitä saa helpommin?

 

Tekis mieli sanoa että mitä minä sanoin puoli vuotta (?) sitten mutten viitsi vääntää puukkoa haavassa :xmas:

 

No on kyllä huonoa tuuria. Pahoitteluni.

Mä olen nyt vähän samassa tilanteessa.. menetin työni kun oma yritys meni konkurssiin. Nyt sitten teen sitä sun tätä ilman palkkaa ja yritän etsiä töitä. Hyviä paikkoja mun vaikutusalueella ei juurikaan ole tarjolla ja mä en nyt ole kovin valmis lähtemään täältä pois eli työpaikan pitäis olla maksimissaan 60 km päässä kotoa.
Vaikeaa, vaikeaa...

Mutta kyllä jotain varmaan sullekin löytyy. Ehkä kohtalo pian huomaa että sua on jo koeteltu paljon ja päästää sut eteenpäin.. löydätkin nurkan takaa mielettömän työpaikan!! Tsemppiä

 

Sit sun pitää alkaa yrittäjäksi.
Ilmeisesti seki vaihtoehto houkuttelee?

 

mä en uskaltais alkaa nykypäivänä yrittäjäks.

 

Kuulostaa kyllä siltä, että sinulla on todella huonoa onnea noissa työasioissa. Minä itse en yrittäjäksi uskaltaisi ruveta, mutta jos se sinua houkuttaa, rupea ihmeessä.

Meilläkin elämä on kuin huonosta draamasarjasta (pidettäisiin todella epärealistisena, koska kenenkään elämässä ei voi olla näin paljon ongelmia...) ja olen myös todennut, että ei tälle voi kuin nauraa. Muutamaa astetta vakavammista jutuista on meillä kyse, mutta kukaan ei sentään ole kuolemassa (tai no, pakko lisätä, että tällä hetkellä ei ole sellaisesta tietoa, tulevasta ei tiedä).

 

Ehkä sulla on vielä edessä joku aivan mahtava tilaisuus ja et ihan syystä ole nyt näitä muita saanut, että olet varmasti vapaa sitten kun se mahtava tilaisuus eteen sattuu

 

Minusta kun tuntuu, että seuraavalla kerralla pamahtaa mieluinen ja vakituinen työpaikka.

 

Mä koitan vastailla vähän kaikille samalla kertaa . Itsessäni on toki ollut vikaa niillä kerroilla, jolloin en ole tullut valituksi. Yhtä paikkaa kohden on ollut lähes järjestään yli sata hakijaa ja aina on löytynyt joku minua pätevämpi. Edellisen työpaikan menetys, sekä nuo kolme "liki piti"- työpaikkaa on lipuneet minusta riippumattomista syistä.

Ja kyllä, puoli vuotta sitten luulin työllistyväni nopeasti. Olin asiasta aivan varma. Turpiinhan siinä sitten tuli, myönnän sen ehdottomasti. Kuvittelin tämän olevan paaaaljon helpompaa kun kerran aina ennenkin on ollut. Vaan eipä ole tällä kertaa.

Samperin puusilmä: :hug:. Todella vilpittömästi toivon että lopettaa potkimasta teilläkin. Ja ihan varmasti lopettaakin, sais vaan nyt jo tehdä sen.

sunflower20: Tsemppiä sinullekin ja toivottavasti löydät myös mieluista työtä hyvinkin pian. Nuo etäisyydet on ihan persiistä. Saa olla aika hyvä palkka jotta kattaa matkakulut. Eikä kaikki voi asua keskustassa (valmiiksi jo heille jotka käskevät muuttamaan). No, toivottavasti tosiaan löydät jotain. Ja onneksi sinullakin riittää puuhasteltavaa. Niin mullakin ja ilman niitä puuhasteluja olisin paljon enemmän rikki.

Draumsyn: mulla kanssa tökkii tällä hetkellä paljon muukin kuin vain tuo työtilanne. Meillä on ollut talven aikana aivan järkyttävä sairastelukierre, 52-vuotias äitini on hyvin sairas muutenkin ja nyt sai uuden diagnoosin: frontaalinen dementia, parisuhde ei todellakaan ole hyvällä tolalla tällä hetkellä ja sen semmoista. Välillä olen aivan rikki ja välillä taas ei voi muuta kuin nauraa. Toivottavasti teilläkin päästään ongelmista.


Yleisesti yrittäjyydestä: sepä se kun yhtenä hetkenä olen varma että uskallan, toisella hetkellä menen vallan puihin. Uskon kuitenkin että kysyntää riittäisi ja olen kova tekemään töitä. Virtaa ja puhtia riittää ja uskoisin pärjääväni ainakin kohtalaisesti. Yrittäjyys tosiaan houkuttaa, mutta saas nyt nähdä mitä tapahtuu. Tällä hetkellä päätös on aloittaa syksyllä yrittäjänä, mutta päätöksethän on tehty pyörrettäviksi .

Ja kohtaloon tosiaan uskon, eikä tämä voi olla sattumaa mun näkövinkkelistä. Ehkä tosiaan edessä on vielä jotain mistä en nyt tiedä ja sen takia tuuri on nyt näin uskomattoman huono. Niin on käynyt kyllä ennenkin. Olen luullut saaneeni takkiini ja jälkeenpäin olen ymmärtänyt miksi. Näin on käynyt lukuisia kertoja. Toivottavasti tälläkin kertaa

 

Toivon totisesti tsemppiä JOS meinaat yrittäjäksi ruveta. Suomessa kun ei yrittäjyyttä kannusteta, maksuja ja veroja vaan nostetaan. Mistäs ne sitten revit, asiakkailta tietty.

|O

 

[QUOTE="...";26131190]Toivon totisesti tsemppiä JOS meinaat yrittäjäksi ruveta. Suomessa kun ei yrittäjyyttä kannusteta, maksuja ja veroja vaan nostetaan. Mistäs ne sitten revit, asiakkailta tietty.

|O[/QUOTE]

omalaisten yrittäjien pitää kantaa vastuuta kotimaisista sossupummeista ja kaikista kreikkalaisista.

 

[QUOTE="...";26131190]Toivon totisesti tsemppiä JOS meinaat yrittäjäksi ruveta. Suomessa kun ei yrittäjyyttä kannusteta, maksuja ja veroja vaan nostetaan. Mistäs ne sitten revit, asiakkailta tietty.

|O[/QUOTE]

Kiitos tsempeistä . Katsotaan nyt, eiköhän tämä kuvio tästä selkene. Ja onneksi on tottunut tulemaan vähällä toimeen . Siis ikimaailmassa mä en tule saamaan samaa kuin työttömänä. Mutta henkistä pääomaa kuitenkin.

 

[QUOTE="...";26130884]mä en uskaltais alkaa nykypäivänä yrittäjäks.[/QUOTE]


Mitä tämä lause tarkoittaa? Miksei oikein kukaan enää uskalla yrittäjäksi ryhtyä? Vilpittömästi siis kyselen, en yrittäjyydestä tiedä sen kummemmin.

Minä olen todennut tuon saman, että joku tarkoitus niillä takapakeillakin yleensä on. Ainakin niillä kerroilla, kun en ole hakemiani työpaikkoja saanut niin jälkeenpäin on aina saanut ajatella että hyvä etten saanut (on tullut joku parempi työ tai olen saanut kuulla että kyseinen tehtävä onkin ollut huonompi, työolosuhteissa jotain mätää, valittu henkilö onkin irtisanottu taloudellisesti syistä melkein heti jne.)