Muita, jotka EI JUO eikä aio enää koskaan juodakaan???ja syitä tähän?

  • Viestiketjun aloittaja "olivia"
  • Ensimmäinen viesti
"olivia"
Itelläni tuo tunne vahvistuu koko ajan. Lapsuudesta traumoja oman isän juomisesta ja toiseksi inhoan sitä tunnetta kun on humalassa. Ei vaan sovi mulle. Enkä halua omien lasteni edessä olla ottanut yhtään mitään.

Vielä kun ois olemassa sellasia miehiä, jotka ei juo ollenkaan.
 
Mä join joskus nuorempana, mut nyt en oo pitkään aikaan kyl ees maistanu. En nyt sanois, että en aijo enää koskaan juodakaan, kun en tiä mitä elämä tullessaan tuo, mut nyt ainakin tuntuu siltä, etten tosiaan tarvi niitä krapula-aamuja.
 
t8y
[QUOTE="olivia";25941861]Itelläni tuo tunne vahvistuu koko ajan. Lapsuudesta traumoja oman isän juomisesta ja toiseksi inhoan sitä tunnetta kun on humalassa. Ei vaan sovi mulle. Enkä halua omien lasteni edessä olla ottanut yhtään mitään.

Vielä kun ois olemassa sellasia miehiä, jotka ei juo ollenkaan.[/QUOTE]

Mulla on syy juurikin lapset. Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan, mutta ei ole mitään hinkua ryyppäämään. Olen kaiketi oman viinakiintiöni tässä elämässä jo käyttänyt :D Voihan sitä joskus kun lapset vähän kasvaa ja itseä huvittaa lähteä tuulettumaan, ottaa muutaman. Mutta ei örvellyksiä ja krapuloita, kiitos!
 
"vieras"
En mä ihan noin ehdoton ole. Mutta en mä humalaan tai edes huppeliin itseäni juo. Saatan ottaa lasin viiniä ruoan kanssa. Tosin mulla ei mene yleensä koko lasillinen. Tuotakin tapahtuu tosi harvoin. Lähinnä juhlissa tai vierailuilla tai kun meillä on vieraita.

Mulle ei vaan maistu. Tai siis se viini maistuu hyvältä ruoan kanssa, mutta mä en tykkää alkoholin vaikutuksesta. En ymmärrä humalahakuisuutta, kun mulle pieni hiprakkakin on jotenkin vastenmielinen tunne :(. Kai mä tykkään enemmän elämästä ihan selvänä :)
 
??
En juo alkoholia, koska en näe mitään syytä, miksi pitäisi juoda jotain niin pahaa josta tulee huono olo ja haitallistakin vielä! ;) Suuri osa mun vuosien aikana tuntemista miehistä ei juo alkoholia, itse en olisi ikinä huolinut miestä, joka tarvii sitä.
 
näin
Mä en juo koska saan kovan migreenin. Miehenikään ei juo,koska hänellä taas on sellainen sairaus joka sen estää...
Sama. Pienikin alkoholimäärä riittää laukaisemaan migreenikohtauksen. Siitä huolimatta minua on painostettu alkoholinkäyttöön eri tilaisuuksissa, minkä olen kokenut hyvin vastenmieliseksi toiminnaksi aikuisten, perheellisten ihmisten taholta.
 
"Piparnakkeli"
En juo lainkaan, en pidä humaltumisen tunteesta en kaipaa krapulaa ja totta puhuen pienessä sievässä olevatkin tuppaa tekemään itsestään narreja. Lisäks on pienet lapset.
 
"vieras"
Meillä ei kumpikaan juo kun korkeintaan kerran vuodessa kun käy saunaillassa tms. ei kotona. Kotona voidaan ottaa lasillinen viintä roan kanssa tai vaikka saunasiideri, jos siltä sattuu tuntumaan.
 
Mami -89
En juo ollenkaan, eikä miehenikään. Tekisi mieli joskus ottaa mutta kun on pieni lapsi, alle 2v, niin en anna itselleni lupaa. Mielestäni vanhemmat eivät voi juoda lainkaan, jos lapsi on paikalla. Yksikin annos vaikuttaa aikuiseen, vaikka sitä ei itse huomaa, lapsi aistii kaikki pienetkin muutokset vanhemmissaan todella herkästi. Jos joisin, joutuisin antamaan lapsen hoitoon, ja hän ei ole vielä ollut erossa minusta paria tuntia pidempään. Enkä todellakaan alkoholin takia halua antaa lastani ensimmäistä kertaa hoitoon!
 
täällä yks
En ole juonut kuin kirkossa ja en aio juodakkaan. Aion olla absolutisti. Syitä tähän voisi hakea lapsuuden kokemuksista, kun isä joi monet viikonloput ja usein viikollakin. Ja kaduilla humalaiset eivät ole kovinkaan imartelevaa katsottavaa vaan aika pelottavaa etenkin lapsena oli.
 
"mami"
alko ei sovi minulle ollenkaan, olen kännissä aivan rasittava ääliö, joten en halua itseäni saattaa siihen tilaan enää. On ihanaa kun ei ole krapula aamuja. parisuhde voi paremmin, kun ei kännätä. Mies ottaa saunaoluet, mut sillä ei oo mitään vaikutusta sen käytökseen. Lisäksi kaikkein painavin syy olla juomatta, LAPSET!
 
Minä! :wave:
Olen juomiseni juonut nuorempana.

Inhoan olla humalassa, ja erityisesti se seuraavan päivän olotila, niin henkisesti kuin fyysisestikin. :x

Lisäksi minulla on lapsi, en halua että hän joutuisi kärsimään juomisestani.

JA VIELÄ: mielestäni humalaiset ovat idiootteja, ja juominen ylipäätään on typerää.

Ainiin, unohdin mainita. Juon kyllä alkoholia joskus annoksen-pari-kolme, mutta en IKINÄ humalahakuisesti. Voin siis maistaa alkoholia, mutta en tule siitä humaltumaan.
 
Viimeksi muokattu:
yökkksss
no en sanois etten enää KOSKAAN juo mut..viimeeks melkein 4v sitten, pelkään krapulaa:S oon täs välis ollu monta kertaa oksutaudis ym ni oon ajatellut et miten joku haluaa juoda itselleen semmosen olon:( nyt olis ikääkin juoda mut ei tee mieli..
 
Mä luulen että mä olen nyt tähän ikään mennessä humalani juonut.

En enää taida jaksaa tai viitsiä. Jouluna pistin korkin kiinni ja kiinni se on pysynyt, ei ole tölkitkään sihahdelleet iltaisin.
Ei huvita. Ei kiinnosta. Krapulat on aina olleet sitä luokkaa, että en ole perskänniin itseäni juonutkaan kuin kerran :x jonkun kerran ollut hilkulla mutta jo 20 ikävuoteen mennessä opin tuntemaan rajani ettei vihreät möröt tanssi tapetin raoista tai lattia pyöri niin että sängystä päin pitäisi koettaa sitä pysyttää paikoillaan kädellä auttaen.

Kiitos ei.

Lääkitys on yksi hyvä syy kanssa (RR)
 
kun
en ole alkoholin käyttöä aloittanut tähän ikään (yli 40 v) mennessä aloittanut, niin tuskin tulee myöhemminkään sitä tehtyä.

Vanhemmat olivat lapsuudessani alkoholisteja, isän vei viina, äiti lopetti reilu 30 vuotta sitten.

Mieskään ei käytä alkoholia. Kukaan ystävistä tai sukulaisista ei käytä alkoholia siten, että humaltuisivat lainkaan. Korkeintaan lasillisen tai kaksi aterian yhteydessä.
 
siksi että
En juo, koska sen jälkeinen päivä on henkisesti että fyysisesti kauheaa, vaikka ei olisi mitään tehnytkään sellaista.

Krapula-aamut ei huvita..en voi kyllä sanoa, että ei koskaan enään, mutta ei nyt ainkaan.
 

Yhteistyössä