Mun mielestä on kauheen surullista, jos vanhemmat ei tarjoa lapselleen OLLENKAAN JOULUA... :(

kyllä se varmaan pian kirjataan perustuslakiinkin. Ken ei joulua asianmukaisella hartaudella / tai vaikkapa hysteerisellä kuluttamisella vietä, sitä rangaistakoon.

Mä en ainakaan vietä kummallakaan mainitsemallas tavalla. Mun ajatus tässä oli se, että poissulkien kaikki uskonnolliset ym syyt, niin miksi vanhemmat eivät viitsi tarjota lapsilleen MINKÄÄNLAISTA joulua, jos ei itseä huvita, vaikka sitten taas lapset sitä kaipaisivat.

 

Ei meillä ainakaan naapurin lapset ole puhuneet lahjoista sanallakaan, vaan sanoneet et olis kiva tehdä näitä juttuja kotonakin. Omat lapset odottavat lahjojen ohella joululta paljon muutakin. Että ei kaikkia lapsia ole opetettu odottamaan vain lahjoja.

Vieraskoreita olivat.

Omat epelini pitävät piparkakkujen leipomisesta, muunakin aikana, kuin joulun alla. Mutta yleensä ennen joulua se muistuu mieliin. Ja siinäpähän leipovat. Onko se "joulun laittamista"? Minusta ei.

Jos muutenkin on tapana puuhastella yhdessä, ei liene niin suurta tarvetta "joulun laittamiselle". Eivät nuo ilmeisesti ole jääneet mitään paitsi, vaikka emme joulua juurikaan juhlista. Miksi pitäisi?

 

meillä on joka vuosi pieni dilemma.
mä oon jouluihminen viimeiseen hengenvetoon, alan ostaa lahjoja jojuhannuksena samoin ku laulaa joululauluja ja haaveilla kinkusta.
miehen mielestä koko joulun vois unhoittaa, jota en ihmettele, olenhan anoppilassa kaksi joulua viettänyt.
nyt kun on 11 joulu yhdessä niin jopa mieskin on vähän esittänyt toiveita ruuista jne..

 

Mä en ainakaan vietä kummallakaan mainitsemallas tavalla. Mun ajatus tässä oli se, että poissulkien kaikki uskonnolliset ym syyt, niin miksi vanhemmat eivät viitsi tarjota lapsilleen MINKÄÄNLAISTA joulua, jos ei itseä huvita, vaikka sitten taas lapset sitä kaipaisivat.

Siis joulun viettoonhan on vain yksi, uskonnollinen syy. Kaikki muu on teeskentelyä.

 

Vieraskoreita olivat.

Omat epelini pitävät piparkakkujen leipomisesta, muunakin aikana, kuin joulun alla. Mutta yleensä ennen joulua se muistuu mieliin. Ja siinäpähän leipovat. Onko se "joulun laittamista"? Minusta ei.

Jos muutenkin on tapana puuhastella yhdessä, ei liene niin suurta tarvetta "joulun laittamiselle". Eivät nuo ilmeisesti ole jääneet mitään paitsi, vaikka emme joulua juurikaan juhlista. Miksi pitäisi?

No jos sun lapset ei ihan oikeesti kaipaa sitä joulua, niin ok. Sillonhan sun ei sitä erikseen tarvitse laittaa. Mutta jos sun lapset joskus pyytäis, et teille laitettas jotain juttua jouluks jota ennen ette ole laittaneet/tehneet, niin voisitko kuvitella semmosta tarjoovas lapsilles? Jos eivät kuitenkaan mitään kuuta taivaalta pyytäis? Vai etkö yhtään ottais lastes toiveita huomioon?

 

Mä en ainakaan vietä kummallakaan mainitsemallas tavalla. Mun ajatus tässä oli se, että poissulkien kaikki uskonnolliset ym syyt, niin miksi vanhemmat eivät viitsi tarjota lapsilleen MINKÄÄNLAISTA joulua, jos ei itseä huvita, vaikka sitten taas lapset sitä kaipaisivat.

Minusta juuri joulun ei tarvitse olla se, joka vanhempien pitäisi "tarjota" lapsilleen. Meillä vietetään jonkinlaista joulua, pääosin lasten, osin itseni vuoksi. Mutta en silti ajattele, että se olisi velvollisuus. Mutta se, jos lasten elämässä ei koskaan olisi mitään juhlaa, mitään hykeryttävää arjesta poikkeavaa odotettavaa, vain siksi, ettei vanhempia huvita olisi kyllä vähän surullista. Mutta en ajattele, että sen juhlan tulisi olla välttämättä juuri joulu.

 

Siis joulun viettoonhan on vain yksi, uskonnollinen syy. Kaikki muu on teeskentelyä.

Kyllä mä ainakin osaan viettää ilman teeskentelyä joulua, vaikkei meidän jouluun Jeesus kuulukaan (toki minä sekä lapset tämä uskonnolinenkin sanoma tiedetään).

 

No jos sun lapset ei ihan oikeesti kaipaa sitä joulua, niin ok. Sillonhan sun ei sitä erikseen tarvitse laittaa. Mutta jos sun lapset joskus pyytäis, et teille laitettas jotain juttua jouluks jota ennen ette ole laittaneet/tehneet, niin voisitko kuvitella semmosta tarjoovas lapsilles? Jos eivät kuitenkaan mitään kuuta taivaalta pyytäis? Vai etkö yhtään ottais lastes toiveita huomioon?

Jos osaavat perustella toiveensa, niin tod.näk. toteuttaisin. "Mutku mä haluuuuuun" ei ole perustelu. Se menisi läpi, jos sanoisivat, että heistä on hauskan näköistä, kun on koristeita tms. Tai jos olisivat kokeneet kristillisen herätyksen - tosin silloin luulisi joulupukki-juttujen ja muun jäävän pois.

Lapset kaipaavat juuri sitä, mitä heille markkinoidaan: MacDonaldsin lastenaterioita, Bakugan-hahmoja, joulua...

 

Ihan oikeasti lapsia kiinnostaa joulussa mahdolliset lahjat. Eipä juuri muu. Ja jos olemme Aasiassa, lapsia ei kiinnosta joulu, vaan uusi vuosi. Ja kiinalainen uusi vuosi.

Miksikö?
Silloin saa lahjoja.

Höpö höpö. Mun äiti oli alkoholisti ja isä ei vaan välittänyt. Vaikka arkikin oli yhtä helvettiä niin jotenkin jouluna (ja muina pyhinä) se kaikki paska korostui. En todellakaan toivonut lahjoja, olisin vaan toivonut että meillä olisi joulu _jotenkin_ huomioitu. Että ees kaikki olisi olisi olleet kotona. Ja äiti jopa selvin päin. Mutta ei meillä sellaista ollut. Raitista joulua. Yhdessäoloa. Saatikka edes mitään jouluruokaa...

 

Kyllä mä ainakin osaan viettää ilman teeskentelyä joulua, vaikkei meidän jouluun Jeesus kuulukaan (toki minä sekä lapset tämä uskonnolinenkin sanoma tiedetään).

Siis mitä te sitten oikein juhlitte? Joulua, Saturnaakkelia, Yulea, markkinavoimia?

 

En tykkää Joulusta, itseasiassa se ällöttää mua. Ruoka on epäeettistä (kinkku) ja pahaa (laatikot) Leivonnaisista en muutenkaan välitä. Koristelu rumaa kitchiä. Meille ei tule semmoista ei ikinä. Ja lapsen on kans paras oppia se. Isovanhempien luona voi sitten Joulua fiilistellä jos niikseen on. Tottakai lahjoja ostan lapselle.

En ole pariin vuoteen edes viettänyt Joulua lapsen kanssa samassa paikassa joten en tiedä onko siellä jotain erityisiä perinteitä. Mä pakenen Joulua muualle

 

Vie aloittaja niille naapurin lapsille "lahjaksi" vaikka niitä pipareita ja rasia suklaakonvehteja. Nuohan on sellaisia juttuja joita syödään ympäri vuodenkin, joten luulis ettei vanhemmat suutu vaikka oisivat jehovia. Ja ehkä jopa sellaiset vuodenaikavalot vois viedä, siis ei mitään jouluiset valot, vaan sellaiset neutraalit joita jotkut pitää pitkin syksyä.

 

[QUOTE="vieras";25255874]Höpö höpö. Mun äiti oli alkoholisti ja isä ei vaan välittänyt. Vaikka arkikin oli yhtä helvettiä niin jotenkin jouluna (ja muina pyhinä) se kaikki paska korostui. En todellakaan toivonut lahjoja, olisin vaan toivonut että meillä olisi joulu _jotenkin_ huomioitu. Että ees kaikki olisi olisi olleet kotona. Ja äiti jopa selvin päin. Mutta ei meillä sellaista ollut. Raitista joulua. Yhdessäoloa. Saatikka edes mitään jouluruokaa...[/QUOTE]

Mikä kenellekin on lahja.

 

Vie aloittaja niille naapurin lapsille "lahjaksi" vaikka niitä pipareita ja rasia suklaakonvehteja. Nuohan on sellaisia juttuja joita syödään ympäri vuodenkin, joten luulis ettei vanhemmat suutu vaikka oisivat jehovia. Ja ehkä jopa sellaiset vuodenaikavalot vois viedä, siis ei mitään jouluiset valot, vaan sellaiset neutraalit joita jotkut pitää pitkin syksyä.

Suorastaa inhottavan fiksu ja asiallinen idea.

 

Siis mitä te sitten oikein juhlitte? Joulua, Saturnaakkelia, Yulea, markkinavoimia?

No en mä tiä oikeestaan mitä me "juhlitaan", ei kai mitään. Enemmänkin nautitaan. Kaikesta mitä meillä jouluna on. Ruoka, lahjat, tunnelma, ihanasti laitettu koti, toisemme, ystävät/sukulaiset. Siihen se meiän joulu pohjautuu. Niinkun varmaan monella muullakin.

 

Mikä kenellekin on lahja.

Mitä ihmettä tarkoitit tuolla vastauksella?

 

Joulun kaupallisuus sylettää suunnattomasti. Joulupukki ja tontut ovat jossain määrin mun mielestä perverssiä ja lasten kiristämistä ja pelottelua.

 

Vie aloittaja niille naapurin lapsille "lahjaksi" vaikka niitä pipareita ja rasia suklaakonvehteja. Nuohan on sellaisia juttuja joita syödään ympäri vuodenkin, joten luulis ettei vanhemmat suutu vaikka oisivat jehovia. Ja ehkä jopa sellaiset vuodenaikavalot vois viedä, siis ei mitään jouluiset valot, vaan sellaiset neutraalit joita jotkut pitää pitkin syksyä.

No mulla ei oo tapana kuitenkaan lahjoa naapureita, enkä tuputa joulua heille, kuten sanoin. Ne lapset saavat meillä osallistua juttuihin näin joulun alla, ja edes vähän tyydyttää sitä halua laittaa joulua. Sen tosin tiedän, että jehovia eivät ole, joten lahjoista tuskin suututtas, mut tuskin ne paljon kiinnostaskaan...

 

No en mä tiä oikeestaan mitä me "juhlitaan", ei kai mitään. Enemmänkin nautitaan. Kaikesta mitä meillä jouluna on. Ruoka, lahjat, tunnelma, ihanasti laitettu koti, toisemme, ystävät/sukulaiset. Siihen se meiän joulu pohjautuu. Niinkun varmaan monella muullakin.

Tuohan on ideaali. Mutta se voi olla koska tahansa.

extempore toteutettuna aivan yhtä mukava, vaikka kevätsateessa.

 

[QUOTE="vieras";25255921]Mitä ihmettä tarkoitit tuolla vastauksella?[/QUOTE]

Sitä, että jollekin suurin lahja voi olla se yhdessä oleminen tai vanhempien selvä päivä. Toiselle uusi PlayStation.

 

Joulun kaupallisuus sylettää suunnattomasti. Joulupukki ja tontut ovat jossain määrin mun mielestä perverssiä ja lasten kiristämistä ja pelottelua.

Joulun kaupallisuudesta en minäkään tykkää, mutta pukista ja tontuista mulla on kyllä erilainen näkemys, joskin tiedän et tonttuja joissain perheissä kiristys ja uhkailumenetelmänä käytetään.

 

Tuohan on ideaali. Mutta se voi olla koska tahansa.

extempore toteutettuna aivan yhtä mukava, vaikka kevätsateessa.

Mutta kevätsateessa ei ole koko suvulla yhtä aikaa useaa vapaapäivää peräkkäin.

 

Sitä, että jollekin suurin lahja voi olla se yhdessä oleminen tai vanhempien selvä päivä. Toiselle uusi PlayStation.

En todellakaan mitään sääliä kaivannutkaan mutta sulla on kyllä kylmä ajattelutapa...siis onko sun mielestä oikeasti lapselle lahja esim. se että saa kotona ruokaa tai vanhempi on selvin päin? Mun mielestä kun sen pitäisi olla ja onkin ihan normaalia elämää..

 

Tuohan on ideaali. Mutta se voi olla koska tahansa.

extempore toteutettuna aivan yhtä mukava, vaikka kevätsateessa.

On, tottakai, ja meillä itseasiassa näin tehdäänkin. Mutta joulu on erityinen (siis meille), ja siinä on jotakin aivan erilaista kuin muina ajankohtina.Siihen liittyy sekin, että on pitkät vapaat koko perheellä, arki vaihtuu juhlaksi. vaikka osataankin nauttia myös arjesta kiireen keskellä, joulu on meille sellaista taianomaista aikaa.

 

Mutta kevätsateessa ei ole koko suvulla yhtä aikaa useaa vapaapäivää peräkkäin.

Yksikin voi riittää. Tai viikonloppu.

Pointtini oli, että ei yhdessä olemisen ja elämän juhlistamisen tarvitse olla sidottu yhteen tiettyyn päivämäärään. Jos juhlafiilistä on muuten, siloin pitää juhlia! Ja juhlafiilistä on turha pakottaa.

Elämähän on yhtä juhlaa.