Nainen ei yhtäkkiä haluakaan vihkisormusta...?

Jos mahdollista, nin kannattaa mennä vielä amiksen jälkeen johonkin jatkokoulutukseen, tai säästää muutama vuosi, että on varaa ostaa edes kämäinen 600 euron sormus morsiamelle...

Ja sehän takaa että saat hyväpalkkaisen työn tai edes niitä töitä jostain niinkö?

 

Kyllä moinen Roope jäisi samantien sormuksensa kanssa metsästämään vähän vähemmän laatuhakuista naista. Oletko sinä varma, että sinulla on ylipäätään varaa tuohon naiseen. Minun sormukseni ovat maksaneet yli 10 vuotta sitten molemmat kihla että vihkisormus 500e ja sen kun päivittää tähän päivään niin lienevät 1000 e molemmat.

 

[QUOTE="köyhä";30769215]
Hävettäs käydä tolla verukkeella miehen rahapussilla. Ja onhan se kiva sit kun yks kaunis päivä se tonnien sormus katoaa. Ei oo rajaa järjenköyhyydellä eikä näköjään rikkaudellakaan.[/QUOTE]

Mihin se sormus nyt yhtäkkiä katoaisi? Oma vihkisormus maksoi teetettynä
2700 euroa enkä sitä pois ota muuta kuin kotona käsiä pestessä. Ei ka sitä sormusta tavitse huolimattomasti käsitellä vai etkö osaa pitää tavaroistasi huolta? Tunnearvohan sormuksella on vielä suurempi kuin rahallinen, maksoi se sitten 100 tai 10000 euroa.

 

Mulla maksoi sormukset aikanaan jotain 500 mk yhteensä ja se oli hirveä summa nuorille joista toinen opiskeli ja toisella ei vakituista työpaikkaa. Mut niin ne ajat muuttuu. Ostakoon kukin minkä hintaisen haluaa, ei se multa ole pois mutta en mä tajua ihan tällaistakaan että laitetaan joku muu maksamaan sellaista summaa jota ei ole valmis maksamaan. Sehän on lähinnä kiristystä! Maksakoot itse jos ei pääse yhteisymmärrykseen.

Minusta tuo ap:n morsmaikku vaikuttaa joko täysin kykenemättömältä kommunikoimaan (joka ei tulevaisuuden kannalta ennusta hyvää), sulkeutuu omaan pahaan mieleensä eikä voi kakistaa ulos mikä vaivaa! Tai sitten se on keskenkasvuinen kakara josta ei koskaan kunnon naista tule.
Suhteiden pahimpia kompastuskiviä on aina ja tulee aina olemaan kommunikointiongelmat ja tässä hyvä esimerkki siitä! Ongelmaahan ei välttämättä edes olisi jos tuo naikkonen aivaisi sen kauniin prinsessasuunsa!

 

[QUOTE="Nannana";30768308]Mun kihla JA vihkisormukset maksoi 75e yhteensä. Eli en voi ymmärtää miten joku maksaa yli tonnia.
Ja ei ollut kyse siitä että olisi pitänyt ostaa halvat, vaan näihin tykästyin.[/QUOTE]

Ihmiset pitää tärkeinä eri asioita. Itse en ikinä autosta maksaisi yli 10000 euroa. Moni tuttu ajaa tuliterillä isoilla farmareilla. Minusta järkyttävää rahantuhlausta. Samoin järkyttävää rakennuttaa joku 400000 euron kivitalo, kun voisi asua 200000 euron tavistalossa. Me kaikki ei haluta satsata samoihin asioihin. Toiset tykkää kalliista sormuksista, toiset matkustelusta jne.

 

Ap:lla ja tulevalla vaimollaan on kommunikointiongelma.

Ap oli päättänyt mielessään vihkisormuksen budjetin kertomatta sitä vaimolleen ja keskustelematta tästä. Kuitenkin haluaa itse sormuksen vaimolle ostaa mutta mielellään halvan välittämättä vaimonsa mausta. Puhui ns. kuin lapselle sanoessaan että "katsotaan vielä muualta" vaikka toinen oli jo päätöksensä tehnyt.

Tuleva vaimo taas ihastui tähän sormukseen tietämättä puolisonsa kattohinnasta eikä osannut tuoda kantaansa selville muuten kuin loukkaantumalla.

Annatko sä ap puolisosi päättää mistään asiasta itse vai jyräätkö aina? Onko teillä yhteiset rahat?

 

[QUOTE="köyhä";30769215]Hah. Kyllä nyt hävettää olla nainen. Siis mitä helvetin prinsessoja te kuvittelette olevanne että miehen pitäisi kustantaa mikä tahansa mihin rakastutte kun on kerta luvannut?! Eli jos mä rakastun miljoonan maksavaan timanttikoruun, pitääks miehen ostaa se mulle kun lupas että kustantaaa mulle korun?!

Hävettäs käydä tolla verukkeella miehen rahapussilla. Ja onhan se kiva sit kun yks kaunis päivä se tonnien sormus katoaa. Ei oo rajaa järjenköyhyydellä eikä näköjään rikkaudellakaan.[/QUOTE]

Eikai kukaan tuollaista kuvitellut? Vähän hävettää kun jotkut ei osaa lukea...

Nyt puhuttiin sitäpaitsi 600€:n sormuksesta, ap jossain kohtaa sanoi että n. 500€ on budjetti mutta 100€ lisää ei ole ongelma. Naiselleen viestitti että se 600€:n sormus on ihan hyvä, mutta ap:n mieliksi pitäisi vielä katella muita.

Eihän tässä rahasta ole kysymys, vaan ap:n holhoavasta asenteesta. Kyllä minuakin vituttaisi jos pitäisi katsella muita sormuksia vain siksi että MIES niin nyt haluaa kontrollinhalussaan.

 

Mun mies osti mulle kihlasormuksen enkä tykänny siittä. Huomasi se sen itsekin vaikka väitin muuta. Myönsin myöhemmin etten pidä, ei mun tyylinen vaikka ajatus oli ihana. Siinä pieni tarina, joka oli herttainen.
Päätimme siis että kerron millaisen haluan ja mies ostaa sen. Entiedä miksi hälle oli ehdoton että ostaa sen itse. Siksi ostin myös hänelle ja joko on hyvä valehteleen tai tykkää oikeesti sillä oli hintaa 300€ omani ei ole kovin hintava. Ei perus kihla kuitenkaan.
Mies ei uutta vihkisormusta saa, omaani ei taida sopia toista viereen, joten uusi pitäis ostaa joka sitten yksin sormessa. Tiedän mitä haluan ja se maksaa, en tyydy muuhun. Olen myös valmis siihen itse puolet laittamaan ja onneksi mies myös tietää että se on se mitä haluan. Yli tonnin sormus.

 

olisiko semmoinen kompromissi hyvä että nainen kävisi katsomassa vaikka 5 eri sormusta ja mies sitten valitsee niistä sen omanlaisensa naisellee...

 

Kommentoin nyt tohon ap:n kysymykseen että minkähintaisia sormuksia palstalaisilta löytyy. Mulla on valkokultaiset sormukset, kihla ihan ilman mitään kiviä ja vihkisormuksessa 5 pientä timanttia. Nää makso yhteensä jotain 360 euroa, mutta ostostakin aikaa kyllä jo melkein vuosikymmen, eli kullan hinta noussut tässä välillä. Panostus senaikaiseen rahatilanteeseen nähden oli tosi iso, oltiin nuoria ja köyhiä, mutta on ollut kyllä kiva katella näitä joka päivä!

Jos olisin sä (oletan että rahatilanne sellainen ettei tuo satasen lisäys budjettiin vaatisi nälännäkemistä) ni ehdottomasti ostaisin kihlatullesi tuon 600 e sormuksen. Painottaisin että HALUAN ostaa sulle sellasen josta tykkäät. <3

 

[QUOTE="kia";30769527]olisiko semmoinen kompromissi hyvä että nainen kävisi katsomassa vaikka 5 eri sormusta ja mies sitten valitsee niistä sen omanlaisensa naisellee...[/QUOTE]

Ei, koska tuleva vaimoke tykästyi vain yhteen sormukseen. Muut eivät tunnu samalta. Minä ainakin olen mielummin ilman mitään koruja kuin käytän sellaista, josta en itse pidä. En todellakaan olisi löytänyt viittä mielestä sormusta itselleni. Hyvä, että edes yksi löytyi.

 

Minua taas ärsyttää se saatananmoinen jahkailu jokaikisestä asiasta. Kun useimmiten kuulee lauseet:

- mietitään nyt vielä
- katsellaan vielä toisesta kaupasta
- pitäisikö kysyä naapurin Jarmolta, mitä se on mieltä

Kuinka tolvanan ihmisen pitää olla, että pitää jotain yksinkertaista asiaa miettiä kolme viikkoa??

Okei, mun äiti on syypää siihen, miksi teen itse ratkaisut sillä minuutilla, enkä jahkaile montaa päivää. Silloin kun mulle mentiin ostamaan ylioppilasjuhlaan pukua, piti ajaa ihan toiseen kaupunkiin 50 km päähän. No ekasta liikkeestä löysin sen puvun. Halusin sen, tiesin että se on nyt se. Ei kun se piti laittaa varaukseen ja haahuilla 6 tuntia muissa liikkeissä kokeilemassa juhlamekkoa toisen perään ja KUITENKIN PALATA SIIHEN EKAAN OSTAMAAN SE ENSIMMÄISENÄ KOKEILTU MEKKO. Saatana. Traumat.

Miten tomppeli ihmisen pitää olla, ettei voi kerralla päättää?

Todennäköisesti aloittajan kihlattu on miettinyt tarkkaan millainen sen sormuksen pitää olla. Ja nyt sen löysi mutta MIEHELLE EI KELVANNUT, MIEHEN PITÄÄ VIELÄ ___MIETTIÄ___ ASIAA ETTÄ HALUAAKO EDES OSTAA SITÄ YHTÄ VITUN SORMUSTA, JOKA MORSIAMELLE OLISI JO KELVANNUT.
SAATANA.

 

Mun vihkisormus maksoi n. reilu 400e ja pienellä budjetilla oltiin sormusostoksilla. Myyjä esitteli ensimmäisenä ne +2000e rinkulat, mutta ystävällisesti kerroimme olevamme pienellä budjetilla liikkeellä ja sopiva löytyi sitten sieltä "halpisten" joukosta. En ole pahoillani etten saanut sitä näyttävää timanttisormusta, mistä ehkä joskus haaveilin. Sain kauniin sormuksen ja maailman parhaan aviomiehen. Tsemppiä, jospa teilläkin se kultainen keskitie löytyy asian suhteen. Makuasioista tosin on turha kiistellä.

 

[QUOTE="vaimoke";30769899]Mun vihkisormus maksoi n. reilu 400e ja pienellä budjetilla oltiin sormusostoksilla. Myyjä esitteli ensimmäisenä ne +2000e rinkulat, mutta ystävällisesti kerroimme olevamme pienellä budjetilla liikkeellä ja sopiva löytyi sitten sieltä "halpisten" joukosta. En ole pahoillani etten saanut sitä näyttävää timanttisormusta, mistä ehkä joskus haaveilin. Sain kauniin sormuksen ja maailman parhaan aviomiehen. Tsemppiä, jospa teilläkin se kultainen keskitie löytyy asian suhteen. Makuasioista tosin on turha kiistellä.[/QUOTE]

Sinä sait kauniin ja mieleisesi sormuksen, mutta aloittajan tuleva vaimo ei sellaista tule saamaan, mikäli se on aloittajasta kiinni. Kommenttisi oli siis aika turha. Kultaista keskitietä ei ole, jos on mieleisensä jo löytänyt. Mielummin on sitten vaikka ilman, aivan kuten aloittajan naisystävä aikoo olla.

 

[QUOTE="vaimo";30770002]Sinä sait kauniin ja mieleisesi sormuksen, mutta aloittajan tuleva vaimo ei sellaista tule saamaan, mikäli se on aloittajasta kiinni. Kommenttisi oli siis aika turha. Kultaista keskitietä ei ole, jos on mieleisensä jo löytänyt. Mielummin on sitten vaikka ilman, aivan kuten aloittajan naisystävä aikoo olla.[/QUOTE]

No kyllä jos se on yhdestä sormuksesta elämä kiinni niin parempi jättää koko suhde! Ei helvata voi olla niin vaikeaa tyytyä halvempaan vaikka ensin olisi iskenyt silmänsä johonkin maailman ihanimpaan joka on "pakko saada".
Ja kyllä pitää olla suhteessakin jotain pielessä jos ei pysty puhumaan jostakin sormuksesta ja sen hinnasta vaan kääriydytään marttyyrina kuoreensa mököttämään.

Varsinaisia kermaperseitä jotka ei varmaan saa nukuttua jos patjan alla on herne.

 

[QUOTE="köyhä";30770008]No kyllä jos se on yhdestä sormuksesta elämä kiinni niin parempi jättää koko suhde! Ei helvata voi olla niin vaikeaa tyytyä halvempaan vaikka ensin olisi iskenyt silmänsä johonkin maailman ihanimpaan joka on "pakko saada".
Ja kyllä pitää olla suhteessakin jotain pielessä jos ei pysty puhumaan jostakin sormuksesta ja sen hinnasta vaan kääriydytään marttyyrina kuoreensa mököttämään.

Varsinaisia kermaperseitä jotka ei varmaan saa nukuttua jos patjan alla on herne.[/QUOTE]

Halpoja naisia voit löytää kadulta ja Venäjältä. Kunnollinen nainen ansaitsee arvostusta.

 

Halpoja naisia voit löytää kadulta ja Venäjältä. Kunnollinen nainen ansaitsee arvostusta.

Ai sun mielestä naisen arvo on yhtäkuin vihkisormuksen hinta? Ja mitä mä niillä naisilla teen kun itse olen nainen, kiitos vaan tarjouksesta!

Kunnollinen nainen ansaitsee arvostusta mutta sormuksen hinnallako se mitataan?

Voi teitä pinnallisia pikku prinsessoja...

 

Menin naimisiin 18 vuotiaana. Sormus maksoi jtn 100mk. Hukkasin sen ensimmäisenä vuonna. Uutta en ole miehen ehdotuksista huolimatta ottanut vastaan.

Silti onnellinen avioliitto ollut jo toistakymmentä vuotta, ja koen itseni arvostetuksi. Jokainen tyylillään.

 

Sillä meni maku sunhun, viimeinen niitti..kohta saat varmaan kihlasormuksenkin takas revi siit

 

[QUOTE="köyhä";30770084]Ai sun mielestä naisen arvo on yhtäkuin vihkisormuksen hinta? Ja mitä mä niillä naisilla teen kun itse olen nainen, kiitos vaan tarjouksesta!

Kunnollinen nainen ansaitsee arvostusta mutta sormuksen hinnallako se mitataan?

Voi teitä pinnallisia pikku prinsessoja...[/QUOTE]

Ei se ainakaan kerron naisen arvostamisesta, kun hän ei saa itse valita mieleistään sormusta. Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi oikeasti kallis sormus, joka maksaisi useamman tonnin, mutta tässä tapauksessa ei ole kyse edes kalliista sormuksesta, ja kuten nainen sanoi, niin hän ostaa sitten mielummin itse itselleen mieleisensä sormuksen. Noloa miehelle, joka on ensin luvannut ostaa naiselle sormuksen.

Ennen oli tapana, että sormuksen hinta oli n. 2 kk:n palkan suuruinen eli tämä sormus on todellakin halpa.

 

Kun edelleen olet samaa mieltä, niin turha sun on valehdella ja pyydellä anteeksi. Ole vain oma itsesi niin tuleva vaimosi voi oikeasti miettiä, haluaako todellakin miehen, joka on noin itsekäs. Sanot, että varaa ois ollut, mutta asetit noin vain omassa päässäsi rajan, jota ei ylitetä. Siitä on rakkaus, toisen huomioiminen ja toisen kunnioittaminen kaukana. Rakastatko häntä oikeasti vai täyttääkö hän ne kriteerit, jotka olet puolisollesi asettanut?

Vihkisormuksen ostaminen on niin suuri asia, että uskon tulevan (?) vaimosi olevan hyvin hämmentynyt. Tällaistako se tulee olemaan: sinun vaimon on aina tyydyttävä sinun raameihisi. Ei ihme, ettei hänosaa sanoa mitään, hän on niin hämmentynyt tunteistaan. Hän miettii mahdollisesti sitä, pitäisikö vielä miettiä, että jos häille pyytäisi siirtoa, miten se onnistuisi, onko kutsut lähetetty.. Ehkä hän tuntee olevansa ansassa. Toivottavasti hän löytää rohkeutta seistä suorana!

Mitä teet silloin, kun tuleva vaimo toimii eri tavalla kuin toivoisit?
Huudatko, uhkailetko, käytkö käsiksi vai yritätkö ymmärtää häntä?

 

Menimme naimisiin Dresdenissä DDR:n aikana virastossa Standesamt. Sulhaseni vei minut Berliinissä Internet-kauppaan ja sanoi, että äiti antoi hänelle sormusrahan. En pitänyt ajatuksesta, että sormus hankitaan turistikaupasta enkä varsinkaan siitä, että äiti antoi rahat, koska ko.henkilö, lääkäri, ei ollut varaton. Sanoin etten halua sormusta lainkaan. Hän ei kysynyt syytä siihen. Hän sanoi, että valehdellaan vihkijälle että sormus oli liian suuri. En pitänyt ajatuksesta, että olisi pitänyt sanoa sellaista mikä ei ole totta. Parempi vain sanoa suoraan että en halunnut sormusta lainkaan. Ei kai sellainen ole pakollinen. En ole muutenkaan kovin sovinnainen, jotent sormuksettomuus ei minua haittaa. Itse asiassa kaikenlaiset sormukset, rannerenkaat ja korvarenkaan ahdistavat. En halua minkäänlaisia kahleita olemukseeni. Eli siis tällaisiakin naisia on. Jälkeenpäin olen kyllä ajatellut että olisi pitänyt ottaa se sormus. Oli huono ennen olla ilman sormusta. Sillä avioliitto alkoi mennä vikaraiteille heti vihkimisen jälkeen. Ja lopulta mies katosi kokonaan ilman selityksiä. Niitä selityksiä ei ole vieläkään vuosikymmenten jälkeen tullut. Sormuksesta se tuskin johtui vaan hänen luonteestaan. Tämä vain siksi, että haluan selittää, että kaikki naiset eivät välitä sormuksista. Olisin kyllä voinut huoliakin, mutta en pitänyt ajatuksesta, että äiti antoi rahat. Internetkauppakaan ei tuntunut kovin romanttiselta. Vaikka tosiasia on, että siellä saattoivat todella olla parhaat sormukset.

 

Moka tuli useammassa kohdassa:

1. Lupasit maksaa sormuksen, mutta et kertonut naiselle hintarajaa. Toki hän varmasti ajatteli, että saa valita mieleisensä, varsinkin jos tietää, että sinulla olisi varaa.
2. Löysi sormuksen, jota et halunnut hinnan takia ostaa. Tästä tuli tietenkin olo, että et arvosta häntä.
3. Nolasit naisesi liikkeessä henkilökunnan edessä, kun hän oli mieltynyt sormukseen ja talutit muihin kauppoihin. Naisella ei ollut muita vaihtoehtoja kuin sanoa, että asia on ok, jotta säilyttää teidän parisuhteen kasvot myyjien edessä jotenkuten.
4. Tuo esittelemäsi sormus on ruma. Nyt vaimosi tajuaa, että hän ei voi todellakaan saada sellaista sormusta kuin itse olisi halunnut ja siksi ei halua sormusta ollenkaan.

Nyt voit paikata asian siten, että käyt maksamassa sen vaimon valitseman sormuksen ja sen jälkeen vasta kerrot vaimolle ja käytte mittaamassa koon jne. Näytät että haluat oikeasti ostaa sen sormuksen. Tämä kaikkihan olisi ollut vältettävissä siten, että et olisi leikkinyt mitään romanttista supersulhasta, koska et kuitenkaan ollut valmis viemään hommaa loppuun asti.

Itse en ole ollut valmis maksamaan montaa sataa sormuksesta ja tiedän, että miehelläkin oli tiukkaa, joten ostin itse 80 euron Kalevala-sormuksen. Se on passeli eikä tarvinnu tyytytä mihinkään mauttomaan halpiskultaviritelmään.

 

Ottamatta kantaa aloittajan toimintaan niin, on olemassa sellainenkin vaihtoehto, että ottaa simppelin kultarenkaan yhdellä kivellä. Niitä kiviä voi meinaan lisätä sormukseen vaikka joka vuosi.
Oma sormukseni itseasiassa teetettiin, leveä kelta/valkokulta rengas johon yksi kivi. Nyt 5v hääpäivänä ja kaksi lasta myöhemmin kävin laitattamassa pari kiveä lisää, kun tulee 10v laitatan toiset kaksi tai kolme lisää. Ostettaessa sormus maksoi muistaakseni 600 €, uudet kivet ja laitto makso 300€ lisää.

 

Ottamatta kantaa aloittajan toimintaan niin, on olemassa sellainenkin vaihtoehto, että ottaa simppelin kultarenkaan yhdellä kivellä. Niitä kiviä voi meinaan lisätä sormukseen vaikka joka vuosi.
Oma sormukseni itseasiassa teetettiin, leveä kelta/valkokulta rengas johon yksi kivi. Nyt 5v hääpäivänä ja kaksi lasta myöhemmin kävin laitattamassa pari kiveä lisää, kun tulee 10v laitatan toiset kaksi tai kolme lisää. Ostettaessa sormus maksoi muistaakseni 600 €, uudet kivet ja laitto makso 300€ lisää.

Ap:lla valuu jo hikikarpalot otsalla...