Noin seitsemän vuotta sitten Bartholin rauhasen tulehdus iski kuin salama kirkkaalta taivaalta, en ollut aikaisemmin oirehtinut mitenkään. Olin tuolloin 24 vuotias vakituisessa parisuhteessa, mitään poikkeavaa ei ollut tapahtunut. Rauhanen paisui ja tulehtui todella vaikeaksi 1-2 päivässä ja silloin YTHS:ään kävellessäni mummo rattaiden kanssa ohitti minut ja päässäni itkin koko ajan. Pystyin kuitenkin esittää tyyntä edelleen odottaessani lääkäriä ja istuin, vaikka se oli epämukavaa. Lääkäriin päästessäni esitin omadiagnoosini, johon lääkäri sanoi, että ei voi olla Bartholin rauhanen, koska istun eikä tulehtuneen rauhasen kanssa voi istua. Siltä istumalta purskahdin epätoivosta itkuun ja sain soperrettua, miten vaikea oli päästä ylipäätään tänne. Siitä sitten lääkäri tutki asian gynekologisessa tutkimuksessa ja totesi, että leikataan auki heti. Toimenpide tehtiin puolen tunnin sisään ja välitön helpotus, kun tulehtunut neste (osittain vihertävä) saatiin rauhasesta pois. Leikkaushaavaan tuli tietenkin tikit mutta jälkihoidosta en muista enää tarkemmin. En hetkeäkään epäile, etteikö tuolloin leikkaus auki olisi ollut järkevä toimenpide.
Nyt vuosien varrella sama rauhanen on paisunut välillä viinirypäleen koosta aina lähes kananmunan kokoiseksi, kuitenkaan koskaan tulehtumatta eli ei ole ollut muuta kuin elämää aavistuksen hankaloittava ja tietenkin takaraivossa on aina pelko siitä ensimmäisen kerran olotilasta, joten olen aina tarkkaillut tilannetta hyvin tietoisesti. Kuten rauhasen tehtävänä onkin, on se erittänyt limaa aina aktiivisempina seksikausina ja erityisesti silloin lähtenyt paisumaan, kun seksikertoja on ollut useampi lyhyen ajan sisään. Kuitenkin aina rauhanen on mennyt noin viikossa pieneksi, kun on jäänyt seksikerrat vähemmälle. Arvelen, että rauhanen on päässyt tuossa ajassa luonnollisesti tyhjentymään mutta yleensä aina olen kuitenkin pystynyt rauhasen tuntemaan myös sellaisina ajan jaksoina, kun se ei ole ollut varsinaisesti paisunut. Minulla tämä vasemman puolen rauhanen vaikuttaa olevan siis kroonisesti koko ajan sormen pään kokoinen. Välillä olen pohtinut, että kävisin hakemassa antibiootit paisumisvaiheessa, mutta aina laiskuus on mennyt edelle enkä ole sitä myöskään gynekologilla käydessäni maininnut, koska aina sattumoisin tuolloin ei ole ollut lainkaan oireita.
Seitsemän vuotta siis mennyt ihan hyvin asian kanssa. Toissa päivänä kuitenkin rauhanen paisui erityisen voimakkaasti ja kipeytyikin lähes välittömästi, joten aavistelin pahaa ja tänään asiaa seuratessani tein varauksen lääkärille. Koko päivän rauhanen on tänään edelleen paisunut, josta syystä lähdin näitä vanhoja keskustelupalstoja jälleen lueskelemaan. Iltaan mennessä oli istuminen jo vaikeaa eikä olotila muutenkaan viime viikkoisen flunssan jäljiltä ole hyvä, hieman sekava jopa enkä oikein osaa sanoa onko flunssan vai Bartholin rauhasen tulehduksen oireita kuumeinen väsynyt olotila. Tällä kertaa otin kuitenkin asian omiin käsiini ja tutkiessani paisunutta kipeää rauhasta huomasin, että pystyn auttamaan venyttämällä rauhasen tiehyettä sellaiseen asentoon, että rauhanen tyhjenee. Tämä oli itselleni uutta enkä ole lukenut, että kukaan olisi kirjoittanut asiasta. Uskon, että itselläni tämä rauhasen tiehye on siis nimenomaan liian kapea, ei niinkään tukossa eli tyhjenee useimmiten omia aikojaan. Nyt kuitenkin kun rauhanen osoitti tulehduksen merkkejä, pystyin itse tyhjentämään rauhasta puoleen sen koosta, joka helpotti oloani. Pidän edelleen huomisen lääkäriajan antibioottien ja gynekologin näkemisen toivossa. En kuitenkaan haluaisi leikata rauhasta auki tai poistaa sitä, koska en haluaisi nyt mitään pitkiä taukoja esimerkiksi seksiin. Ennemminkin näen tässä mahdollisuuden nyt oppia hieman paremmin elämään asian kanssa, kun viimein opin, että rauhasta voi auttaa eritteen ulospääsemisessä. Tietenkin pitkällä tähtäimellä hyvä vaihtoehto voisi olla tiehyen leventäminen. Mutta jos selviän taas yhtä pitkän välin ilman tulehdusta kuin nyt ja vain paisunut rauhanen vaivaa, niin sen kanssa on helppo elää.
Halusin kertoa tästä tiehyettä avittamalla rauhasen tyhjentämisestä, koska en ollut nähnyt tällaisesta kenenkään kirjoittaneen aikaisemmin enkä ollut myöskään itse vuosien varrella tätä kokeillut. Ensimmäisellä kerralla en kuitenkaan usko, että olisin pystynyt tällä tavoin oloani riittävästi helpottamaan, koska tulehdus oli niin paha. Nyt kuitenkin tunnen, että tulehdus ei ole vielä kovin voimakas ja pystyn sitä auttamaan tällä tavoin ehkä jopa siten, että paraneminen pääsee alkamaan ilman antibiootteja.