Tänään saatiin pojan kanssa oppimisongelmiin syy: ongelmat nimeämisessä... Hän ei muista numeroiden ja kirjainten nimiä. Lukemaan ei ole vielä oppinut, laskeminen onnistuu laskusuoran avulla. Hän varmaan käy tämän ekaluokan toiseen kertaan ensivuonna... Onko kellään muilla samanlaista "tapausta". Muut testit näyttivät, että on fiksu ja älykäs poika!
oppimisongelmia
- Viestiketjun aloittaja Tättärä
- Ensimmäinen viesti
:wave: minun tyttärelläni on f80.2 eli kapea-alainen kielen kehityksen viivästymä. Lisäksi hänellä on motorista ylivilkkautta, joka vaikeuttaa keskittymistä ja varsinkin näihin kielen ongelmiin.
Hän on tavallisessa esikoulussa ja juuri ilmottauduttiin tavalliseen peruskouluun, tavalliselle luokalle. Toiveena ja neurologisen tiimin suosituksena on luokka-avustaja/pienempi ryhmä. Erityisopettajan tunteja tytär joutuu kielissä käyttämään myös ja tukiopetustunteja.
Matematiikassa tytär on ikäisiään edellä, monet abstraktit käsitteet ollaan opeteltu ulkoa -sisäistyvät varmaan pikku hiljaa. Hienomotorisesti myös kehittynyt. Pientä "pakkoliikehdintää", joten käyttää apuvälineenä tasapainotyynyä pepun ja tuolin välissä, auttaa keskittymään ja pitämään tasapainon.
Kotona käytän yksinkertaisia, korkeintaan kaksiosaisia lauseita. Vältän sanoja siellä, täällä, niin, joo ym. täytesanoja. Esim. en sano- Pue päällesi -vaan 1)vaihe: Pue sukat, pue paita jne. 2)vaihe: Pue alusvaatteet, pue päällysvaatteet 3)vaihe
ue vaatteet -tytär on myös nyt oppinut kysymään mitkä vaatteet? Ja olen siitä iloinen. Ennen hän vain ehkä juoksi ympyrää eteisessä. Nyt hän käyttää myös ylhäällä, alhaalla ilmaisuja..sekös äidin mieltä lämmittää..kesällä ei näitä nimittäin vielä hahmottanut.
Jotkut ohjeet ovat vaikeita. Piirrän ne, viiton..en sano kaikkia sanoja lapsen puolesta. Esim. tytär sanoo minulle lauseen, josta puuttuu sana. Hän tietää mitä tarkoittaa, mutta ei osaa yhdistää siihen sanaa..olettaa, että ymmärrän sen ja kerron sen hänelle..enpä kerro sanoin vaan viiton, piirrän, näytän kirjoitetun sanan, kuvailen jne.
Pidän tyttöä mukana kodin töissä, pelataan, luetaan, loruillaan-aina on tehty niin. Lenkillä kerron mikä puu:koivu, pihlaja, mänty...jne. Ollaan koko perhe yhdessä. Tytön äksyily on vähentynyt ja ymmärtää yhä paremmin ohjeita.
Voi myös leikkiä aarteen etsintää...piilotetaan joku lelu ja annetaan ohjeita missä se voisi olla. Myös KIM-leikki on hyvä (piilotetaan ryhmästä esine selän taa, jos lapsi ei muista, kuvaillaan)Muistipelit ovat hyviä ja lautapelit ohjeineen ja rekvisiittoineen (rahoine, ym.)
Meille ehdotettiin myös tietokonepelejä, jotka stimuloivat kielellistä kehitystä ja nopeutta ratkaista ongelmia. Näitä myydään Suomalaisessa kirjakaupassa.
Voimia ja pitkää pinnaa! Fiksuja ja filmaattisia nämä meidän muksut ovat, ja hyvä, että nykyään selvitetään mikä oppimisessa tökkii! Aika pienillä jutuilla voi helpottaa lapsen elämää ja oppimista.
:hug:
Hän on tavallisessa esikoulussa ja juuri ilmottauduttiin tavalliseen peruskouluun, tavalliselle luokalle. Toiveena ja neurologisen tiimin suosituksena on luokka-avustaja/pienempi ryhmä. Erityisopettajan tunteja tytär joutuu kielissä käyttämään myös ja tukiopetustunteja.
Matematiikassa tytär on ikäisiään edellä, monet abstraktit käsitteet ollaan opeteltu ulkoa -sisäistyvät varmaan pikku hiljaa. Hienomotorisesti myös kehittynyt. Pientä "pakkoliikehdintää", joten käyttää apuvälineenä tasapainotyynyä pepun ja tuolin välissä, auttaa keskittymään ja pitämään tasapainon.
Kotona käytän yksinkertaisia, korkeintaan kaksiosaisia lauseita. Vältän sanoja siellä, täällä, niin, joo ym. täytesanoja. Esim. en sano- Pue päällesi -vaan 1)vaihe: Pue sukat, pue paita jne. 2)vaihe: Pue alusvaatteet, pue päällysvaatteet 3)vaihe
ue vaatteet -tytär on myös nyt oppinut kysymään mitkä vaatteet? Ja olen siitä iloinen. Ennen hän vain ehkä juoksi ympyrää eteisessä. Nyt hän käyttää myös ylhäällä, alhaalla ilmaisuja..sekös äidin mieltä lämmittää..kesällä ei näitä nimittäin vielä hahmottanut.Jotkut ohjeet ovat vaikeita. Piirrän ne, viiton..en sano kaikkia sanoja lapsen puolesta. Esim. tytär sanoo minulle lauseen, josta puuttuu sana. Hän tietää mitä tarkoittaa, mutta ei osaa yhdistää siihen sanaa..olettaa, että ymmärrän sen ja kerron sen hänelle..enpä kerro sanoin vaan viiton, piirrän, näytän kirjoitetun sanan, kuvailen jne.
Pidän tyttöä mukana kodin töissä, pelataan, luetaan, loruillaan-aina on tehty niin. Lenkillä kerron mikä puu:koivu, pihlaja, mänty...jne. Ollaan koko perhe yhdessä. Tytön äksyily on vähentynyt ja ymmärtää yhä paremmin ohjeita.
Voi myös leikkiä aarteen etsintää...piilotetaan joku lelu ja annetaan ohjeita missä se voisi olla. Myös KIM-leikki on hyvä (piilotetaan ryhmästä esine selän taa, jos lapsi ei muista, kuvaillaan)Muistipelit ovat hyviä ja lautapelit ohjeineen ja rekvisiittoineen (rahoine, ym.)
Meille ehdotettiin myös tietokonepelejä, jotka stimuloivat kielellistä kehitystä ja nopeutta ratkaista ongelmia. Näitä myydään Suomalaisessa kirjakaupassa.
Voimia ja pitkää pinnaa! Fiksuja ja filmaattisia nämä meidän muksut ovat, ja hyvä, että nykyään selvitetään mikä oppimisessa tökkii! Aika pienillä jutuilla voi helpottaa lapsen elämää ja oppimista.
:hug: