parhaat kirjat 2v:lle??

Antakaapa vinkkejä!

Minusta tuntuu että kaikki on joko liian vauvamaisia katselukirjoja ta sitten liian pitkiä vaikeita satuja joita reilu 2v ei ymmärrä tai jaksa seurata.

onko aino-kirjat olleet suosiossa teillä? onkohan ne liian vauvamaisia?

vinkkeja odotelen:)
 
kiitos ma-mi.
luetteko ihan tarinoita/satuja kaksi-vuotiaille kun itse ajattelin että sen ikäinen tarvitsee jo kielellistä virikettä? Meillä on noista katselukirjatyyppisistä suosikkeja tessu-kirjat sekä muumilippaan neljä kirjaa joissa on yksi lause /sivu.
 
Miina & Manu -kirjat, Muumit, Nalle Puh, Koiramäkisarja ja pupu-aiheiset sadut on meillä suosiossa. Erityisesti poika tykkää kuunnella iltasatuna Koirien kalevalaa (Mauri Kunnaksen Koiramäkisarjaa sekin) ja päiväsatuina niitä pupukirjoja. Itekseen kattelee kans aika paljon, joten hyvä kuvitus on tärkee. On mulla sellanen perinteisten satujenkin kirja, missä on Tuhkimosta Piparkakkupoikaan kaikki maholliset, mut sen lueskelu on jääny nyt vähemmälle... Vaatii iltasadukseen Koiramäkeä. :D Ainokirjat ei o mulle tuttuja.
 
Jatkan vielä. Meillä myös Miina ja Manu, Pupu Tupuna, Nalle Puh, Koiramäet jne jne. Ja tarkoitin lausella "kunhan on kuvia", että tyttö jaksaa kuunnella vaikka miten pitkiä tarinoita jos kirjoissa on vähänkin kuvia. Ja nimenomaan ollaa luettu hänelle ihan ministä asti pitkiäkin juttuja. Tänään on ollut Elsa Beskow'n Kukkaisjuhlat kova puheenaihe. Siinä on kaikkea niin kaunista. Tyttömme on peruspimu, joka on kiinnostunut kaikesta pehmeästä, vaaleanpunaisesta ja prinsessoista. :heart:
 
Meilläkin menee ihan miten pitkä tarina tahansa, kunhan siinä on paljon kuvia. Eli jos tulee sivu, jossa ei ole ainuttakaan kuvaa, niin sitten on vaikeaa keskittyä. Pupu Tupunat menee, Barbabat, Rasmus nallet, Paddingtonit, Tuomas Veturi -kirjat (vaikkeivat ole kyllä kielellisesti kovin hyviä) ym. Yksi mistä tykätään koko perhe on Saarnimajan tarinoita ja Jokilaivan tarinoita. Ihana kuvitus ja kivoja satuja! =)
 
Meillä 2v. tykkää kuunnella Otto-nallekirjoja, Barbapapaa, Puppeja sekä tammen kultaisia kirjoja yms. Joissain kirjoissa on jo aika pitkät tekstit, mutta jos mielenkiinto herpaantuu, niin käännän sivua ja jatkan siitä. Monien lastenkirjojen juoni ei kovasti mene pilalle, jos jotain jää lukematta tai sitten saman sian voi kertoa omin sanoin lyhyemmin ja helpommin, jos tuntuu ettei lapsi ymmärrä kaikkea. Kirjoista ja kuvista voi myös keskustella, aina ei tartte lukea pelkkää tekstiä, jos se ei vielä lasta kiinnosta. Ja lapselle on tärkeää lukea samoja kirjoja uudelleen ja uudelleen, vaikka se itsestä tuntuisikin tylsältä, mutta lapselle tuttuus ja turvallisuus on tärkeintä tuossa iässä.
 
Meillä tyttö tykkää yli kaiken Rapsu ja AKsu kirjoista, sekä löysi hyllystä joskus aikoinaan tekemäni TI-TI Nallen talossa vierailustamme isomman tytön kanssa (ifin kirja siis). Barbabaa kunteelee myös ja menee myös lyhyet sadutkin. Puppekirjat ovat olleet piiiiiiiiitkään luettuja. Meillä lapset tuntuu rakastavan nyt oikeastaan kaikkia kirjoja :D
 

Yhteistyössä