Petin polttareissa - kerronko ennen vai jälkeen häiden?

  • Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti
Ap, rakastatko miestäsi? Arvostaako sun miehesi luottamusta parisuhteessa?
Jos molempiin on vastaus kyllä, niin rakasta häntä niin paljon että kerrot hänelle. Annat hänelle samalla vapauden valita sun ja häiden perumisen välillä, koska hänellä on oikeus elää luottamuksellisessa ja rehellisessä parisuhteessa.
Eli jos rakastaa, niin on oltava valmis myös ajattelemaan toisen parasta ja päästämään toinen vapaaksi valheellisesta suhteesta.

Ja pieni mahdollisuus on, että hän antaa anteeksi, koska ei ole helppoa tunnustaa tuollaista juuri ennen häitä. Eli hän näkee sun olevan tosissasi.
Mutta häät saattavat teillä vähän siirtyä tuonnemmaksi...

Ja hei, tapahtuiko siinä nyt yhdyntää vai ei?
 
"mies"
En välttämättä haluaisi tietää jostain kähminnästä, kamalaa olisi jos ukko pilaisi häät pelkästään purkamalla paskan olonsa niskaani.
Siis täh? Missä kulississa oikein haluat elää? Oikeilla ihmisillä on paska olo, ja oikeassa rakkaudessa rakkaus ei riipu siitä, pystytkö olemaan ilman paskaa oloa toisen kanssa. Oikea rakkaus on toisen _ehdotonta_ hyväksyntää. Ehdoton tarkoittaa, että toisen ei tarvitse olla minkäänlainen kuin sinä itse haluat ehtona rakkaudellesi.

Sama periaate lapsen kasvattamisessa ja rakastamisessa. Älkää opettako lapsianne ehdolliseen rakkauteen. Silloin hänen on paljon vaikeampi sekä luottaa ihmisiin että olla miellyttämättä muita ihmisiä.
 
[QUOTE="mies";29074468]Siis täh? Missä kulississa oikein haluat elää? Oikeilla ihmisillä on paska olo, ja oikeassa rakkaudessa rakkaus ei riipu siitä, pystytkö olemaan ilman paskaa oloa toisen kanssa. Oikea rakkaus on toisen _ehdotonta_ hyväksyntää. Ehdoton tarkoittaa, että toisen ei tarvitse olla minkäänlainen kuin sinä itse haluat ehtona rakkaudellesi.

Sama periaate lapsen kasvattamisessa ja rakastamisessa. Älkää opettako lapsianne ehdolliseen rakkauteen. Silloin hänen on paljon vaikeampi sekä luottaa ihmisiin että olla miellyttämättä muita ihmisiä.[/QUOTE]

En missään kulississa. Itse en taas ymmärrä sitä, että joillekin rakkautta on vain sataprosenttinen rehellisyys. Sori vaan, en ole joka kerta aukaisemassa myöskään suutani siitä jos toisen henki haisee tai hän ärsyttää minua. Enkä silloin, jos tapaan jonkun kutkuttavan ihmisen.

Todellakin haluaisin tietää jos minua petetään. Siis petetään. Joku hemmetin kännissä vaihdettu kielari, jota kadutaan ihan sikana eikä olla tekemässä sitä enää ikinä uudestaan on taas sen luokan juttu, että ehkä olisi molemmille oikeasti parempi, että siitä ei hirveästi jauhettaisi, varsinkaan juuri ennen häitä. Mielestäni tuossa ei ole mitään "kulissia".

Eikä minun rakkauteni ole ehdoton. Jos se mies menee ja pitää salasuhdetta niin kyllä vaan se parisuhde loppuu siihen, vaikka kuinka märisisi helmassa että "rakastan rakastan". Lapseni taas kyllä hyväksyn ehdottomasti, en osaa edes kuvitella niin pahaa tekoa, ettenkö voisi antaa anteeksi ja auttaa. Minusta on kummallista, että joku vertaa kahden aikuisen ihmisen parisuhdetta vanhempi-lapsi suhteeseen, mutta en ole kuitenkaan väittämässä, että minun tapani olisi ainoa oikea ja muut eläisivät jotenkin väärin tai kulissielämää.
 
dfvzfdzdv
Itse tuosta kyllä kertoisin.

Jos ap ei normaalisti harrasta juomista, ja polttareissahan on ns. tapana repästä ja juoda överit, niin sinäänsä ei ole yllättävää että jotain pahaa tapahtuu.
Harmittaa ap:n puolesta, että kukaan ei huolehtinut hänestä. Ja jos juhlat saivat sellaisen piirteen että kaikki (varatut ja sinkut) siellä rellestävät tuntemattomien miesten kanssa, niin tarpeeksi kännissä ja ehkä vieraan miehen painostuksen alla sitä sattuu ja tapahtuu asioita mitä ei voisi kuvitellakaan selvinpäin.
 
"vieras"
Todellakin haluaisin tietää jos minua petetään. Siis petetään. Joku hemmetin kännissä vaihdettu kielari, jota kadutaan ihan sikana eikä olla tekemässä sitä enää ikinä uudestaan on taas sen luokan juttu, että ehkä olisi molemmille oikeasti parempi, että siitä ei hirveästi jauhettaisi, varsinkaan juuri ennen häitä. Mielestäni tuossa ei ole mitään "kulissia".
Tossahan se ongelma ehkä piileekin. Yhdelle se kännissä vaihdettu kielari on yhtä pahaa pettämistä kuin yhdyntä ja toinen taas näkee kännissä panemisen yhtä "viattomana" - varsinkin jos sitä kadutaan ihan sikana eikä olla tekemässä enää ikinä uudestaan.

Olennaista olisi tuntea se oma kumppani niin hyvin, että tietää minkälaisista asioista hän haluaa puhuttavan. Jos "petos" on niin mitätön ettei sitä kannattaisi kertoa, niin miksi se sitten aiheuttaisi pahaa mieltä? Ei kai kukaan mistään niin mitättömästä edes pahastuisi?
 
"mies"
En missään kulississa. Itse en taas ymmärrä sitä, että joillekin rakkautta on vain sataprosenttinen rehellisyys. Sori vaan, en ole joka kerta aukaisemassa myöskään suutani siitä jos toisen henki haisee tai hän ärsyttää minua. Enkä silloin, jos tapaan jonkun kutkuttavan ihmisen.

Todellakin haluaisin tietää jos minua petetään. Siis petetään. Joku hemmetin kännissä vaihdettu kielari, jota kadutaan ihan sikana eikä olla tekemässä sitä enää ikinä uudestaan on taas sen luokan juttu, että ehkä olisi molemmille oikeasti parempi, että siitä ei hirveästi jauhettaisi, varsinkaan juuri ennen häitä. Mielestäni tuossa ei ole mitään "kulissia".

Eikä minun rakkauteni ole ehdoton. Jos se mies menee ja pitää salasuhdetta niin kyllä vaan se parisuhde loppuu siihen, vaikka kuinka märisisi helmassa että "rakastan rakastan". Lapseni taas kyllä hyväksyn ehdottomasti, en osaa edes kuvitella niin pahaa tekoa, ettenkö voisi antaa anteeksi ja auttaa. Minusta on kummallista, että joku vertaa kahden aikuisen ihmisen parisuhdetta vanhempi-lapsi suhteeseen, mutta en ole kuitenkaan väittämässä, että minun tapani olisi ainoa oikea ja muut eläisivät jotenkin väärin tai kulissielämää.
Aloit puhua jo vähän eri asiasta. Rehellisyys on periaate. Esimerkiksi minä en voisi edes aloittaa suhdetta, jos en aidosti tunne niin, koska haluan olla rehti toista kohtaan. Se on eettisesti oikein. Kuten sanoin, jos toisen henki haisee, niin se ei suista tätä periaatetta suohon, vaikka olen siitä vaiti. Mutta en ala myöskään valehtelemaan toiselle, että onpa hengityksesi raikas. Vaan se vaakakuppi on niin paljon plussalla, ja toisaalta toinen on juuri omanlaisenaan minulle rakas, että asialla ei ole väliä.

Se, että olo on paska, ja se pitäisi pitää sisällä, ei ole läheisyyttä siinä mielessä kuin minä tarkoitan ja miltä pohjalta itse haluan seurustella (enkä usko olevani ainoa). Vaan, mitä läheisempi meno, sen värikkäämpää ja laajempaa kanssakäyminen on. On paskat olot, on hyvät olot, ja kaikkea siltä väliltä. Ja silti toinen vaan rakastaa kympillä, koska halutaan olla hommassa mukana ja hoidetaan suhdetta. Tässähän se suhteen idea on, muu tuntuisi ajanhukalta loppupeleissä :) Eli rakastetaan ehdoitta, kunhan rakkauden sääntöjä kunnioitetaan ja tehdään duunia.

Minusta sekoilu pettämisen perusteena on huono tekosyy itsensä toteuttamiselle toisesta välittämättä. Kun juuri päinvastoin itsen pitäisi "hajota" toiselle ja toisen takia näin kuvaannollisesti, olla alaston. Jos tekee mieli sekoilla suhteessakin, eli tykkää olla tilanteissa, joissa pettämisen riski kasvaa, niin ei oikein voida puhua hyvästä suhteesta. Tavallaan minkään vapaa-ajan ei saisi olla ristiriidassa rakkauden kanssa. Vastuu täytyy tuntea itsestään ja myös toisen edessä. Elämä on valintoja, tietyt valinnat sulkevat pois tiettyjä muita optioita. Pointtina, että suhteessa tämän pitäisi olla iloinen, ei ongelmallinen, asia: onhan "elämän aurinko" nyt löytynyt. Jos tältä ei tunnu tavallaan perusfiiliksenä, miksi edes seukata? Se ei tuntuisi järkevältä, hyvältä itsekkyydeltä.

Rakkaus ei ole tietenkään ehdotonta, jos toinen satuttaa. Siinä se eroaa kyllä lapsen kasvattamisesta. Lapselle pitää riittää rakkautta, vaikka hän esimerkiksi sanoo pahasti. Tarkoitin lähinnä tilanteessa, jossa toinen ei satuta. Toisen satuttamista ei ole paskan olon paljastus kuten annoit ymmärtää, vaan juuri päinvastoin se on läheisyyttä. Aivan kuten kova riita on sekin läheisyyden muoto: toiselle "voi" näyttää näitäkin tunteita ilman että toinen lähtee kävelemään. Kyse on tavallaan löytöretkestä toisen ihmisyyteen ja omaan ihmisyyteen, jossa raja-aitoja on vain minimaalisesti, omasta halusta, samaan aikaan kun toinen on itsestä erilainen, ainutlaatuinen ihminen.
 
"noh"
Entinen poikaystävä pussaili mun ns. kaverin kans juovuksissa baarissa ja sitten olivat "nukkuneet" yhdessä, en tiedä mitä siellä sängyssä oli tapahtunu... mutta kuitenkin olisin ollut varmaan eri mielellä jos olis kertonu heti mitä on tapahtunu, katunu oikeasti ja pysyny erossa visusti tästä "kaverista"... Mutta luottamus meni siinä, kun asiaa salailtiin. Tunsin itteni idiootiksi. Sen vuoksi kannatan kertomista. Nykyään en enää mitään kaunaa kanna, tapahtui kauan sitten. Mutta hyvä, että en sitä suhdetta jatkanut. Nyt onnellisesti naimisissa.
 
Onnea valitsemallasi tiellä..
Niin ja toivottavasti omatuntosi soimaa ja kunnolla. Inhoon yli kaiket pettämistä. Sä viä mietit, että kerrotko ennen häitä vai häiden jälkeen?! Kerrot tietysti ennen häitä ja seli, seli, pettäjät löytää aina jotain tekosyitä, mikä lieventäis tilannetta. Alkoholi ei ole se oikea syy pettää kumppaniaan. Sä kerrot ja kannat vastuus teoistas, oma on vikas jos häät peruuntuu. Mä en pettäjien päitä silittele. Todennäkösesti tuossa tulee käymään, niin että miehes tuskin häitä haluaa. Muistat kuitenkin sen, että sua tultiin suutelee? Ettet vaan tahallas ja tekosyynä selittele tuota, että ''joit liikaa'' ja muisti meni... vanha juttu ja helvetin huono tekosyy. Toivottavasti miehes löytää paremman.
 
Itse tuosta kyllä kertoisin.

Jos ap ei normaalisti harrasta juomista, ja polttareissahan on ns. tapana repästä ja juoda överit, niin sinäänsä ei ole yllättävää että jotain pahaa tapahtuu.
Harmittaa ap:n puolesta, että kukaan ei huolehtinut hänestä. Ja jos juhlat saivat sellaisen piirteen että kaikki (varatut ja sinkut) siellä rellestävät tuntemattomien miesten kanssa, niin tarpeeksi kännissä ja ehkä vieraan miehen painostuksen alla sitä sattuu ja tapahtuu asioita mitä ei voisi kuvitellakaan selvinpäin.
Aikuinen ihminen on kyllä tasan vastuussa ite, itestään. Ei kaverit ole mitään henki/moraalinvartijoita.

Tuskin on alkanu painostaa, naisen on helppo vedota tollasiin, että voi pakoilla vastuutaan. Jos on baarissa ollu viä yläosa paljaana, niin hyvin jännää, että poke tai joku ei ole tullu sanomaan, että paita päälle? Hahhaa, epä toivonen yritys puhdistaa selityksillä omaatuntoaan. Pettäjät on pettäjiä ja aina keksii mitä ihmeellisimpiä selityksiä ja tarinoita.
 
"vieras"
Todellakin haluaisin tietää jos minua petetään. Siis petetään. Joku hemmetin kännissä vaihdettu kielari, jota kadutaan ihan sikana eikä olla tekemässä sitä enää ikinä uudestaan on taas sen luokan juttu, että ehkä olisi molemmille oikeasti parempi, että siitä ei hirveästi jauhettaisi, varsinkaan juuri ennen häitä. Mielestäni tuossa ei ole mitään "kulissia".
Peesi. Ap tuntuisi oikeasti katuvan tapahtunutta joten tuskin päästää vastaavaa tilannetta toistumaan enää jatkossa. En kertoisi sulholle - that's it, end of story, case closed.

Häntä pystyyn ap, kankkunen hellittää ja se moraalinenkin jossain vaiheessa jos itse pystyt asian kanssa elämään.
 
jaaaaaaaaaaa
Aikuinen ihminen on kyllä tasan vastuussa ite, itestään. Ei kaverit ole mitään henki/moraalinvartijoita.

Tuskin on alkanu painostaa, naisen on helppo vedota tollasiin, että voi pakoilla vastuutaan. Jos on baarissa ollu viä yläosa paljaana, niin hyvin jännää, että poke tai joku ei ole tullu sanomaan, että paita päälle? Hahhaa, epä toivonen yritys puhdistaa selityksillä omaatuntoaan. Pettäjät on pettäjiä ja aina keksii mitä ihmeellisimpiä selityksiä ja tarinoita.
Kuka tässä on ollut baarissa yläosattomassa :D

Ap, tottakai tuollainen asia pitää kertoa että toinen voi päättää haluaako omistaa loppuelämänsä pettäjälle vai ei. Useimmilta vastaus olisi ei.
 
"vieras"
Haluun naimisiin eikä ole tapaistani. En ole katellutkaan ketään koskaan aiemmin, haaveillut tällaisesta. Kaikki vain lähti käsistä, koska olin juonut ekaa kertaa niin paljon ja sitten joku tuli suutelemaan. En muista loppua taisin sammua, mutta saattoi siinä jotain tapahtua. Olin yläosattomissa kun heräsin.
Kuulostaa täysin merkityksettömältä tapahtumalta. Se kannattaa unohtaa, eikä kannata kertoa kellekään.
 
[QUOTE="mies";29074567]
Minusta sekoilu pettämisen perusteena on huono tekosyy itsensä toteuttamiselle toisesta välittämättä. Kun juuri päinvastoin itsen pitäisi "hajota" toiselle ja toisen takia näin kuvaannollisesti, olla alaston. Jos tekee mieli sekoilla suhteessakin, eli tykkää olla tilanteissa, joissa pettämisen riski kasvaa, niin ei oikein voida puhua hyvästä suhteesta. Tavallaan minkään vapaa-ajan ei saisi olla ristiriidassa rakkauden kanssa. Vastuu täytyy tuntea itsestään ja myös toisen edessä. Elämä on valintoja, tietyt valinnat sulkevat pois tiettyjä muita optioita. Pointtina, että suhteessa tämän pitäisi olla iloinen, ei ongelmallinen, asia: onhan "elämän aurinko" nyt löytynyt. Jos tältä ei tunnu tavallaan perusfiiliksenä, miksi edes seukata? Se ei tuntuisi järkevältä, hyvältä itsekkyydeltä.
[/QUOTE]
Ei se sekoilu ole mikään perustelu, mutta se voi olla lieventävä asianhaara. Kuten sanoit, jos hakeutuu tilanteisiin, jossa tekee mieli pettää, niin tekee väärin. Jos kyse taas on yksittäistapauksesta, kun polttareissa meni överiksi, niin kyse ei ole siitä, että toinen hummailee ja sitten "vähän lipsahtelee".

Juurikin asian kertaluontoisuus ja kova katuminen ovat niitä syitä, minkä takia saattaa olla, että ei kannattaisi kertoa. Sanoin jo aikaisemmin, että nämä on tapauskohtaisia juttuja. Kukin tietää omat tunteensa ja jokseenkin varmaan puolisonsa ja voi miettiä sen mukaan.

Minusta kaikkea paskaa ei tule kaataa puolison niskaan, vaikka puolisoon pitääkin yleensä pystyä tukeutumaan. Joissain tapauksissa kännikähmintä menee tähän kategoriaan, joissakin ei.

Omassa parisuhteessani on puhuttu myös pettämisestä, ja molemmat on aika samoilla linjoilla. Tässä vaiheessa kun on lapsia, niin ei ole kertakämmistä poikki, mutta tällöin kyseessä todellakin on kertaluontoinen lipsahdus, eikä mikään harkittu tapaus, saati sitten pitempiaikainen suhde. Eikä tätä lipsahdusta välttämättä kannata kertoa, jos se on tosissaan jäämässä kertaluontoiseksi eikä ole syytä olettaa, että se kävisi ilmi muuten. Hitostako tuota tietää mitä sitten tosielämässä tapahtuu, mutta ei me kumpikaan uskota enää mihinkään kiveenhakattuihin moraalisääntöihin.
 
Go ahead
[QUOTE="vieras";29074909]Kuulostaa täysin merkityksettömältä tapahtumalta. Se kannattaa unohtaa, eikä kannata kertoa kellekään.[/QUOTE]

Juuri näin. Se oli vahinko, sellaisia sattuu tässä epätäydellisestä maailmassa, vaikka nuorten naiivius ei sitä pystykään käsittelemään.
Anna olla, jatka elämääsi, mene naimisiin ja ole onnellinen. Älä kerro nyt, äläkä myöhemmin. Älä jauha sitä myöskään naisystäviesi kanssa.
 
dddd
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;29074110:
just joo, suomalaiselle se riittää aina puolustukseksi, että mä oli juonut niin paljon, etten muista mitään, en tajunnut mitään yms. pitää juoda sen verran, että pystyy kontrolloimaan itsensä
Ja vittu sä alat kyllästyttää ja pahasti.
 
Echo harmaana
Kavereille en ole kertonut mitä tapahtui silloin, eivät arvaisi. Koska jäin yksin olohuoneeseen. Muut menivät nukkumaan niitten jätkien kanssa, jotka lähtivät mukaan kyliltä. Saattoi olla yksi niistä ja suuteleminen tuntui silloin hyvältä vaihtoehdolta, koska minulla ei ole mieshistoriaa nimeksikään. Jotain tyhmää ajattelin, tiedän sen. Tarkoitus ei ollut mennä pidemmälle eikä kai mentykään,koska housut jäi jalkaan. Heräsin yksin ja oksensin. Vieläkin pää kipeänä.
On niin epämääräistä, menee jo uskottavuus. Minä iltana oli polttarit? Nyt kun on tiistai (vielä hetken aikaa) niin jos olette juhlineet vaikka la, niin miten se pää voi vieläki olla kipeä? Vai oliko polttarit eilen eli maanantai-iltana?
Kirjoitit että se jätkä "SAATTOI olla yksi niistä jotka tuli mukaan kyliltä". Miten iso lauma niitä jätkiä oli jos et sano varmaksi että se jätkä joka sua suuteli oli sitä porukkaa? Kyllä mulla nuorena kännissäkin on porukan joka miehen kasvot jääneet mieleen.
 
JUST NÄIN
Juuri näin. Se oli vahinko, sellaisia sattuu tässä epätäydellisestä maailmassa, vaikka nuorten naiivius ei sitä pystykään käsittelemään.
Anna olla, jatka elämääsi, mene naimisiin ja ole onnellinen. Älä kerro nyt, äläkä myöhemmin. Älä jauha sitä myöskään naisystäviesi kanssa.
Peesi tälle. Kamalan porun ja sotkun voi saada yhdestä merkityksettömästä virheestä. Ikää kun tulee lisää, ei osaa tuollaistakaan asiaa nyt niin vakavasti ottaa. Maailmassa on paljon pahempaakin.
 
Tai ehkäpä kandeis kohdistaa katseensa tähän päivään ja tulevaan, sen sijaan, että märehtii eilistä tai viimevuotista.
Ihmiset ovat erilaisia. Toisille pettäminen ja vuosikausien valehteleminen ja salaaminen voi olla iso juttu. Aika heikkoa tekoa taitaa ihmiset ja suhteet nykyään olla, jos mitään kriisejä ei voida käydä yhdessä läpi. :O Tuskin se petetty menee palasiksi, jos pettämisestä kertoo ja sitten lähdetään työstämään suhdetta. Tuntuu vähän tekopyhältäkin enää jälkeenpäin hurskastella, ettei halua satuttaa toista kun se pahin (monelle pahin), eli pettäminen on jo tapahtunut. Tietysti asia erikseen, jos tietää, ettei toinen tahtoisi pettämisestä tietää. Pitää sekin muistaa, että kaikki eivät kykene pettämistään salaamaan. Valehtelu ja teeskentely ei luonnistu kaikilta yhtä helposti.
 
Nämä on kyllä todellakin hyvin tapauskohtaisia. Jos tietää kumppanistaan, että tämä lopettaisi suhteen saadessaan tietää ja asenne pettämiseen on täysin ehdoton, voi tuntua todella väärältä antaa suhteen perustua valheeseen. Silloin pari ei ehkä ole sopiva toisilleen, jos käsitykset pettämisestä eroavat niin jyrkästi toisistaan.
 

Yhteistyössä