KS09:Voih, mulla ei ole kokemusta teroista muutenkaan niin en osaa nyt auttaa :ashamed:
Nyt tulee höpinää...Onko muilla täällä sellaisia hetkiä, että kun ovis on mennyt niin yhtäkkiä iskeekin "ahdistus" mahdollisesta tärpistä? Tämä korostuu mulla varsinkin silloin kun esikoinen antaa itsestään pahintaan...Jotenkin hetken silloin toivon, etten todellakaan olisi raskaana kun pelottaa ajatus, että miten ihmeessä hermot kestää kahta uhmailijaa? :ashamed: Mun tyttö on vasta 1v1kk ja todella tempperamenttinen luonne ja jos jokin ei mene kuten neiti tahtois, hän suorastaan kiljuu kurkku suorana ja saa mahdottomia raivareita
Pelottaa jo ajatuskin virallisesta 2-vuoden uhmasta...Olin yllättynyt, että jo tässä iässä voi olla näin hankalia hetkiä. Ja ovat alkaneet jo ennen vuoden ikää...En siis missään kohtaa ajatellut, että lapsen kanssa elo on kuin ruusuilla tanssimista, mutta en ihan näin temppermanenttista ja tahtovaa lasta ajatellut saavani
Onneksi neiti osaa olla kuitenkin useimmiten aurinkoinen ja ajatus sisaruksesta tuntuu maailman ihanimmalta ajatukselta... :heart:
Oon ihan höpö, mutta silloin kun tällaiset ajatukset pääsevät päähän niin kun täti sitten aina tulee niin välillä tuntuu, että se on "kosto" mun aiemmista hetkittäisitä ahdistuksista...Ihan kuin joku yläkerrassa päättää estää koko raskautumisen kun en kerran aina ole täysin satavarma, että haluan toisen :ashamed: Ja hulluinta on se, että sitten kun ne menkat alkaa niin ihan hetken verran olen jopa helpottunut ettei tärppiä tullut, niin hassulta kuin se kuullostaakin! Lasken kuitenkin koko ajan päässäni, että jos nyt tärppää ikäerosta tulee vieläkin aika pieni, miten sitä sitten jaksais jne...Oonko ainut??? :/ Ja sitten taas samalla tajuan, että tosiaan, eihän tässä ole mikään "kiire" saada kakkosta aikaiseksi kun ikäero ei tosiaan ole ainakaan vielä venymässä 15 vuoden mittaiseksi
(jos joku muistaa, siis mulla ja veljellä aikamoinen ikäero)