Pojan paras kaveri on muuttunut

kesäloman koitettua alkoi sorsimaan poikaani. Ei kuulemma ehdi nähdä (kuitenkin näkee naapuritalon lapsia), josta poikani suruissaan. Ei ole ollut mitään riitaa, poikani ei ole ilkeillyt, paras kaveri kyllä kevään mittaan jonkun verran.

Pojan äiti on ollut tähän asti ystäväni, mutta nyt minusta tuntuu, etten voi jatkaa ystävyyttämme, koska tämän poika on alkanut selvästi syrjiä poikaani. Pojan äiti on hyvin tietoinen siitä, että poikani haluaisi jatkaa ystävyyttä tämän pojan kanssa. Mitä tekisitte tilanteessani?

 

en mitään muuta kuin tukisin poikaanu jos tukea tarvitsee..tosielmässä kuitenkin varmaan toivoisi että en niin kauheesti puuttuisi asiaan....

 

en mitään muuta kuin tukisin poikaanu jos tukea tarvitsee..tosielmässä kuitenkin varmaan toivoisi että en niin kauheesti puuttuisi asiaan....

 

teini-ikä muuttaa lasta,kokenut

 

en ehkä puuttuisi asiaan niin kauheasti, oman lapsen on itse yritettävä pärjätä maailmassa, ei äiti niitä ystäviä lapsille hae tai saa!! olen itse ollut syrjitty, eikä ollut kovinkaan kavereita. äiti tuki ja lohdutti mutta itse ne kaverit oli etsittävä!! en halunnut että joku pakottaisi olemaan väkiste jonkun lapsen minun kanssa sen takia että en jäisi yksin!!

 

en ehkä puuttuisi asiaan niin kauheasti, oman lapsen on itse yritettävä pärjätä maailmassa, ei äiti niitä ystäviä lapsille hae tai saa!! olen itse ollut syrjitty, eikä ollut kovinkaan kavereita. äiti tuki ja lohdutti mutta itse ne kaverit oli etsittävä!! en halunnut että joku pakottaisi olemaan väkiste jonkun lapsen minun kanssa sen takia että en jäisi yksin!!

auttaisin. en voi olla ystävä sellaiselle, jonka lapsi on kasvatettu sorsimaan ja hylkäämään ihmisiä. en voi olla ystävä sellaiselle jonka lapsi sorsii maailman tärkeintä ihmistä minulle

 

Loukkaannut turhasta. Ei ystäväsi lapsella ole mikään velvollisuus olla poikasi kaveri. Kaikki eivät tule juttuun keskenään ja mielenkiinnon kohteet vaihtuvat.
Poikasi löytää muita kavereita.

Äitiin tietysti sattuu kun lapseenkin, mutta älä ole liian herkkänahkainen poikasi asioiden suhteen. Hänellä on oma elämänsä.

 

en ehkä puuttuisi asiaan niin kauheasti, oman lapsen on itse yritettävä pärjätä maailmassa, ei äiti niitä ystäviä lapsille hae tai saa!! olen itse ollut syrjitty, eikä ollut kovinkaan kavereita. äiti tuki ja lohdutti mutta itse ne kaverit oli etsittävä!! en halunnut että joku pakottaisi olemaan väkiste jonkun lapsen minun kanssa sen takia että en jäisi yksin!!

auttaisin. en voi olla ystävä sellaiselle, jonka lapsi on kasvatettu sorsimaan ja hylkäämään ihmisiä. en voi olla ystävä sellaiselle jonka lapsi sorsii maailman tärkeintä ihmistä minulle

kasvatettu sorsimaan ja hylkäämään? epäilen ettet itsekään ole kaikkien kaveri.. jos hänen poikaansa ei sinun lapsesi seura kiinnosta. kiinnostuksen kohteet on muuttunut tai on löytänyt jotain muuta seuraa? ei ketään voi pakottaa ystäväksi toiselle eikä se silti taroita että kasvatuksessa olisi vikaa. pakottaisitko itse poikasi ystäväksi sellaiselle jonka kanssa hän ei haluaisi olla?

 

itsekin olen teininä hylännyt ystäviäni mutt aen mitenkään tarkoituksella vaan n eystävät on syystä ja toisesta tippuneet kelkasta eli ei oo ollut yhteisiä intressejä j akehitys on niin erillaista, jos sillä sun ystään pojall aon ihan eri meiningit nykyään..ehkä kantsii olla vaan tyytyväinen että eivät kaveeraa...never know...ei siinä kasvatuksella niinkään ole tekemistä...en varmaan hirveesti ottais kontaktia siihen äitiin mutta voi olla että aikaa myöten varmaan taas välit vois lähentyä jajos oikeen hyvästä ystävästä olis kyse niin varmaan ottaisin puheeksi...

 

en ehkä puuttuisi asiaan niin kauheasti, oman lapsen on itse yritettävä pärjätä maailmassa, ei äiti niitä ystäviä lapsille hae tai saa!! olen itse ollut syrjitty, eikä ollut kovinkaan kavereita. äiti tuki ja lohdutti mutta itse ne kaverit oli etsittävä!! en halunnut että joku pakottaisi olemaan väkiste jonkun lapsen minun kanssa sen takia että en jäisi yksin!!

auttaisin. en voi olla ystävä sellaiselle, jonka lapsi on kasvatettu sorsimaan ja hylkäämään ihmisiä. en voi olla ystävä sellaiselle jonka lapsi sorsii maailman tärkeintä ihmistä minulle

kasvatettu sorsimaan ja hylkäämään? epäilen ettet itsekään ole kaikkien kaveri.. jos hänen poikaansa ei sinun lapsesi seura kiinnosta. kiinnostuksen kohteet on muuttunut tai on löytänyt jotain muuta seuraa? ei ketään voi pakottaa ystäväksi toiselle eikä se silti taroita että kasvatuksessa olisi vikaa. pakottaisitko itse poikasi ystäväksi sellaiselle jonka kanssa hän ei haluaisi olla?

no ainakin sitten valehtelemaan. olen puhunut tälle pojan äidille tilanteesta. poika valehetelee äidilleen, että on muka pyytänyt lastani jne (valehtelee useista asioista, myös kouluasioista). tiedän varmasti, ettei ole pyytänyt poikaani, vaan asia on päinvastoin

 

siis valitsevatko äidit lapsilleen nykyisin kaverit omien kavereidensa lapsista?

Siis eivätkö lapset enää itse valitse omia kavereitaan? Ole niiden kanssa kenen kanssa on mukavaa? Kun oikeasti näyttää siltä, että näin on. jo päiväkotiin tai kerhoon vietäessä lapsilla on siellä äidin kaverin lapsi kaverina. Omani on lähes aina ainoat joilla ei ole valmiina kaveria , sitä äidin valitsemaa.

Mutta että tämä jatkuu vielä murrosiässäkin? Voi lapsiraukkani, kun ei äitillä ole kavereita, ei ole sitten lapsillakaan ilmeisesti?

 

no ainakin sitten valehtelemaan. olen puhunut tälle pojan äidille tilanteesta. poika valehetelee äidilleen, että on muka pyytänyt lastani jne (valehtelee useista asioista, myös kouluasioista). tiedän varmasti, ettei ole pyytänyt poikaani, vaan asia on päinvastoin

entäs jos se onkin oma poikasi joka valehtelee?

 

itehkä kantsii olla vaan tyytyväinen että eivät kaveeraa...never know......

kuule, helpotit minua suuresti, kiitos! toden totta tämä poika on ruvennut hengailemaan porukassa, jossa kokeillaan tupakkaa jne ja oma poikani ei todellakaan ole kiinnostunut sellaisesta (on aktiiviurheilija)KIITOS sinulle

 

no ainakin sitten valehtelemaan. olen puhunut tälle pojan äidille tilanteesta. poika valehetelee äidilleen, että on muka pyytänyt lastani jne (valehtelee useista asioista, myös kouluasioista). tiedän varmasti, ettei ole pyytänyt poikaani, vaan asia on päinvastoin

entäs jos se onkin oma poikasi joka valehtelee?

tämä kaverin poika on jäänyt yhdestä sun toisesta valheesta kiinni kouluun.

 

siis valitsevatko äidit lapsilleen nykyisin kaverit omien kavereidensa lapsista?

Siis eivätkö lapset enää itse valitse omia kavereitaan? Ole niiden kanssa kenen kanssa on mukavaa? Kun oikeasti näyttää siltä, että näin on. jo päiväkotiin tai kerhoon vietäessä lapsilla on siellä äidin kaverin lapsi kaverina. Omani on lähes aina ainoat joilla ei ole valmiina kaveria , sitä äidin valitsemaa.

Mutta että tämä jatkuu vielä murrosiässäkin? Voi lapsiraukkani, kun ei äitillä ole kavereita, ei ole sitten lapsillakaan ilmeisesti?

Meiän lapset on tutustunut lähinnä meiän kavereiden lapsiin. Eiks se ole ihan luonnollista?

 

siis valitsevatko äidit lapsilleen nykyisin kaverit omien kavereidensa lapsista?

Siis eivätkö lapset enää itse valitse omia kavereitaan? Ole niiden kanssa kenen kanssa on mukavaa? Kun oikeasti näyttää siltä, että näin on. jo päiväkotiin tai kerhoon vietäessä lapsilla on siellä äidin kaverin lapsi kaverina. Omani on lähes aina ainoat joilla ei ole valmiina kaveria , sitä äidin valitsemaa.

Mutta että tämä jatkuu vielä murrosiässäkin? Voi lapsiraukkani, kun ei äitillä ole kavereita, ei ole sitten lapsillakaan ilmeisesti?

Meiän lapset on tutustunut lähinnä meiän kavereiden lapsiin. Eiks se ole ihan luonnollista?

siis mutta miten se voi olla mahdollista niille ihmisille, jotka muuttavat paikkakuntaa ja lapsi menee esim. päiväkotiin /kerhoon jossa ei tunne ketään?

 

no ainakin sitten valehtelemaan. olen puhunut tälle pojan äidille tilanteesta. poika valehetelee äidilleen, että on muka pyytänyt lastani jne (valehtelee useista asioista, myös kouluasioista). tiedän varmasti, ettei ole pyytänyt poikaani, vaan asia on päinvastoin

entäs jos se onkin oma poikasi joka valehtelee?

tämä kaverin poika on jäänyt yhdestä sun toisesta valheesta kiinni kouluun.

just, eli valehtelee kerran, valehtelee aina. anna poikas etsiä itse kaverinsa äläkä puutu, luulis että teiniä häiritsis jos äiti valkaa kavereita ja hylkää omiaan jos näiden lapset ei tee kuten sä haluat.

 

Eli näin tämä juttu siis nykyisin toimii? Että lapset leikkivät äitien kavereiden lasten kanssa. omassa lapsuudessa leikin naapuruston lasten kanssa, omalla äidilläni ei ollut kavereita, hän oli äiti.

 

no ainakin sitten valehtelemaan. olen puhunut tälle pojan äidille tilanteesta. poika valehetelee äidilleen, että on muka pyytänyt lastani jne (valehtelee useista asioista, myös kouluasioista). tiedän varmasti, ettei ole pyytänyt poikaani, vaan asia on päinvastoin

entäs jos se onkin oma poikasi joka valehtelee?

tämä kaverin poika on jäänyt yhdestä sun toisesta valheesta kiinni kouluun.

just, eli valehtelee kerran, valehtelee aina. anna poikas etsiä itse kaverinsa äläkä puutu, luulis että teiniä häiritsis jos äiti valkaa kavereita ja hylkää omiaan jos näiden lapset ei tee kuten sä haluat.

useammasta valheesta kyse. mutta helpotti suuresti, kun tajusin yhden vastauksesta, että taitaa ollakin onni omalle pojalleni, kun kaveri ei halua olla enää. on alkanut hengailemaan tupakkaa kokeilevien, kaljoittelijoiden kanssa. omaa poikaani kiinnostaa urheilu jne

 

siis valitsevatko äidit lapsilleen nykyisin kaverit omien kavereidensa lapsista?

Siis eivätkö lapset enää itse valitse omia kavereitaan? Ole niiden kanssa kenen kanssa on mukavaa? Kun oikeasti näyttää siltä, että näin on. jo päiväkotiin tai kerhoon vietäessä lapsilla on siellä äidin kaverin lapsi kaverina. Omani on lähes aina ainoat joilla ei ole valmiina kaveria , sitä äidin valitsemaa.

Mutta että tämä jatkuu vielä murrosiässäkin? Voi lapsiraukkani, kun ei äitillä ole kavereita, ei ole sitten lapsillakaan ilmeisesti?

tilanne meni niin, että tämä pojan kaverin äiti tyrkytti poikansa seuraa pojalleni muutettuamme tänne pohjois-suomeen ja nyt vuosikausien ystävyyden jälkeen kävi näin

 

siis valitsevatko äidit lapsilleen nykyisin kaverit omien kavereidensa lapsista?

Siis eivätkö lapset enää itse valitse omia kavereitaan? Ole niiden kanssa kenen kanssa on mukavaa? Kun oikeasti näyttää siltä, että näin on. jo päiväkotiin tai kerhoon vietäessä lapsilla on siellä äidin kaverin lapsi kaverina. Omani on lähes aina ainoat joilla ei ole valmiina kaveria , sitä äidin valitsemaa.

Mutta että tämä jatkuu vielä murrosiässäkin? Voi lapsiraukkani, kun ei äitillä ole kavereita, ei ole sitten lapsillakaan ilmeisesti?

Meiän lapset on tutustunut lähinnä meiän kavereiden lapsiin. Eiks se ole ihan luonnollista?

siis mutta miten se voi olla mahdollista niille ihmisille, jotka muuttavat paikkakuntaa ja lapsi menee esim. päiväkotiin /kerhoon jossa ei tunne ketään?

No sit se tietenkin eri asia. Meiän lapset on kotona..

Mutta oon siis tutustunut myös lapsen kautta uusiin ihmisiin leikkarilla/puistossa ja äideistä on tullut ystäviäni...

 

Useimmiten tuo kaveripiirin vaihtuminen tapahtuu juuri kesäloman aikaan. Ihan normaalia on, että tietyssä iässä erkanee niistä lapsuuden bestiksistä ja tulee uudet bestikset tilalle. Toki on mukavaa, jos jokin ystävyyssuhde säilyy kehdosta hautaan, mutta aika monilla ystäväpiiri vaihtuu monta kertaa elämän aikana.

 

Eli näin tämä juttu siis nykyisin toimii? Että lapset leikkivät äitien kavereiden lasten kanssa. omassa lapsuudessa leikin naapuruston lasten kanssa, omalla äidilläni ei ollut kavereita, hän oli äiti.

Mun parhaat ystävät lapsuudeessa eli alle kouluikäisenä oli oikeestaan meiän perhetuttujen lapset (eli siis vanhempien ystävien) ja pari serkkua..

 

l

 

minäikäisistä tässä kyse, ap?