Suomalaisten vääristyneet vaatimukset lapsiperhe-elämästä ajavat väkiluvun laskuun

Onhan se yksi virallinen totuus nykyäänkin. Neuvolassa sanotaan mm, että pienille lapsille pitää antaa rasvatonta maitoa, siinä missä joskus ennen sanottiin, että pitää antaa rasvaista. Ei siellä nykyäänkään sanota, että suositus on, että voi antaa jompaa kumpaa tai sitten olla antamatta maitoa ylipäätään.

On joo, mutta nykyään ihmiset ovat sen verran valveutuneempia ja tietoa on niin paljon enemmän tarjolla, että ei tarvitse yhden tahon tiedon varassa elää.

 

Ihmiskunta on jo nyt liian suuri maapallon kantokykyyn nähden. Me emme tarvitse tänne lisää ihmisiä. Länsimaiset ihmiset ymmärtävät, että sotavuosien väestövajausta ei enää ole, meitä on riittävästi. Ihmisiä on aiemmin kannustettu lisääntymään ihan siitä näkövinkkelistä, että sodan syttyessä meillä on nuoria miehiä silvottavaksi ja ammuttavaksi sotatantereilla, joten on ymmärrettävää, että tämä näkökulma ei inspiroi vanhempia tekemään lisää lapsia.
Kehitysmaissa sen sijaan vielä edetään jatkuvan kurjuuden ja sotien verottamaa elämää, jossa lapsia tehdään minkä ehditään, koska niin osa heistä kuolee ennen aikojaan. Jos tämäkin tolkuttoman lisääntymisen viemä energia käytettäisiin esimerkiksi naisten kouluttamiseen, yhteiskunnan kehittämiseen ja lapsiin kohdistuvan laiminlyönnin vähentämiseen, ei heidänkään tarvitsisi uuvuttaa itseään lapsilaumalla, joista eivät mitenkään kykene huolehtimaan.

Siitä ei kannata huolestua, ettei meille keski-ikäisille riitä tulevaisuudessa hoitajia. Tekniikka pystyy hyvin pitkälle korvaamaan hoitajan. Ja se on hyvä asia. Jokainen eturauhasvaivoista kärsviä mies voi esimerkiksi miettiä, haluaako tosiaan hoitajan katsomaan omaa pissaamistaan joka kerta kun vessaan on päästävä, siinä tilanteessa kun liikuntakyky on heikentynyt. Vai haluaako kävellä kävelyrobotin avustamana omaan älyvessaansa ja tehdä asiansa kuten teki nuorempanakin. Sama kaikessa muussakin perushoivassa. Onhan se kivempi käskeä konetta kuin sopeutua toisen ihmisen antamaan hoivaan, jonka taso voi vaihdella kovastikin.

Lapsien tekeminen on itsekästä, eikä mikään jalo ihmiskunnan hyvinvoinnin eteen tehtävä tärkeä teko. Lapsia ei pidä missään nimessä tehdä yhtäkään, jos syvällä sisimmässään ei joko halua tai kykene olemaan toista varten.

Suomalaisten vakaa lisääntyminen ei ole ongelma maailman kantokyvyn kannalta, vaan pikemminkin päinvastoin. Ilman länsimaisten kehittyneiden yhteiskuntien panosta ihmiskuntaa todellakin odottaa tuho.

 

Kyllä minä ainakin olen tavannut paljon ok sinkkumiehiä, jotka haluavat parisuhdetta. Heistä yksikään ei kuitenkaan halua lapsia, ikinä. He eivät omien sanojensa mukaan edes pysty ymmärtämään, miksi kukaan haluaa lapsia, kun ei niistä ole kuin vaivaa.

Laadussa siis ei ole mitään vikaa, vaan asenteessa. Koska minä haluan lapsia, en näe minulla ja tuollaisilla miehillä minkäänlaista yhteistä tulevaisuutta, joten olen sitten yksin. Ainoa suomalainen mies, jonka ikinä olen kuullut ääneen myöntävän haluavansa lapsia, on serkkuni. Kenenkään muun suomalaisen miehen suusta en tuollaista ole kuullut, ikinä. Ulkomaalaiset miehet kyllä puhuvat lapsista, mutta en halua kahden maan ongelmaa, joten se siitä.

 

Kyllä minä ainakin olen tavannut paljon ok sinkkumiehiä, jotka haluavat parisuhdetta. Heistä yksikään ei kuitenkaan halua lapsia, ikinä. He eivät omien sanojensa mukaan edes pysty ymmärtämään, miksi kukaan haluaa lapsia, kun ei niistä ole kuin vaivaa.

Laadussa siis ei ole mitään vikaa, vaan asenteessa. Koska minä haluan lapsia, en näe minulla ja tuollaisilla miehillä minkäänlaista yhteistä tulevaisuutta, joten olen sitten yksin. Ainoa suomalainen mies, jonka ikinä olen kuullut ääneen myöntävän haluavansa lapsia, on serkkuni. Kenenkään muun suomalaisen miehen suusta en tuollaista ole kuullut, ikinä. Ulkomaalaiset miehet kyllä puhuvat lapsista, mutta en halua kahden maan ongelmaa, joten se siitä.

Jaa... kyllä minä olen törmännyt moniin miehiin jotka on lapsiakin halunnut. Jättänytkin yhden sen vuoksi kun olisi halunnut lapsen "heti" ja itse en ollut vielä valmis kun ikääkin oli alle 25.

Aviomieheni oli se joka meillä otti puheeksi että mitäs jos hankittaisiin lapsi.

Etsisitköhän miestä ihan väärästä paikasta??