Tammimasut 2015 *lokakuu*

Neuvola takana ja kaikki näyttäisi olevan hyvin Kovasti vauva liikkuu ja tällä hetkellä asustaa vatsassa poikittain. Sen kyllä huomaakin, kun vauva työntää välillä päällään kylkeen; ei niin mukava tunne : / Supisteluista oli puhetta ja niitä tuli käynninkin aikana, sanoi että jos jatkuvat tai tulevat kipeiksi niin aikaistetaan lääkäriaikaa kun kohdunsuuta ei vielä ole missään vaiheessa tätä raskautta tarkistettu.. Eihän ne kipeitä ole, mutta koko raskauden ajan on tosi paljon tullut. Aikaisemmista en muista, että olisi ollut näin herkässä. Kohdunpohjankorkeus oli 25, joten aika ylhäällä jo Kaikki arvot kunnossa ja olihan sitä painoakin tullut kuten arvelin. Lähtöpainosta nyt 6,5kg, on ainakin ruoka maistunut :ashamed: Kelan laput sain ja pakkaus tottakai otetaan kuten muillekin.

Mistä olette hankkineet äitiysvaatteita? Pitäisi jostain löytää hyvät housut ja ehkä talvitakkikin.

milliet 26+4 :heart:

 

milliet mä kierrän kirppareita ja sit jos oot naamakirjas nii: https://www.facebook.com/groups/245166092182978/
löysin aivan ihanat collarit

 

Heips!

Täällä olis yksodottaja lisää, mutta tuskintulee kovin ahkerasti käytyä kirjotteleen..
Ainakin yksituttu nimi näkyi listalla olevan niin olihan se pakko käyä kirjotteleen oma pätkä.
Ëli olen 30v ja viides lapsi tulossa ja la olis 12.1.2015 mutta tässä olenkin miettinyt että kummankohan vuoden puolella tyttö päättää syntyä kun kaikki lapset on sen pari vkoa etuajassa tulleet. Meillä siis ennestään neljä poikaa -04, -06, -09, -12 ja kaksi keskeytynyttä keskenmenoa ennen tuota pienimmäistä.

Täällä on varmasti puhuttu jo kaikki mahdollinen läpi joten en nyt jaksa Koko raskausajan tarinaa kertoa, mutta jos jotain kertoisin raskausajasta..

Alunperin massussani oli alkanut kasvaa kaksi vaavia,mutta toinen olikin jäänyt ruskuaispussiksi. Eli meille olis alun perin ollut tulossa kaksostytöt, koska olisivat olleet identtiset.
Alkuraskaudessa oikeastaan ainoat ongelmat oli ihan jumalaton väsymys! Nyt kuitenkin sekin helpottanut, ja voisin kyllä sanoa että tämä raskaus on ollut kaikista helpoin!
Tähän asti.. Ei passaa nuolasta ennenku tipahtaa..
Nyt olen opiskelemassa (jatkanut opintoja) lähihoitajaksi, ja koulu jää vielä 8vkon harjoittelun verran kesken. Tällä hetkellä olen harjoittelussa, ja onneksi paikka on siinä mielessä "löysä" että nosteltavaa jne ei paljon ole. olenkin ihan hyvin ainakin vielä jaksellut. Vielä olis kolme vkoa jäljellä.

Masu tuntuu että on jotenkin pieni, mutta silti kun on nähnyt suunnilleen samoilla vkoilla olevia niin olo on tullut että olen norsu =D

Närästystä on jonkin verran ollut, mutta pysyy poissa kun tietää mitä syö..

Nyt mentävä ottamaan sämpylät uunista ja herkuttelemaan!

Hyviä vointeja kaikille!!!

Vaavimasu ja typykkä 26+5

 

Vaavimasu pistin sut listoille,tervetuloa

lonkat ja reidet huutaa hoosiannaa. aamulla siivosin kämpän ja sen jälkeen vielä pihaton. oloki sit sen mukainen. ei jaksasi eväänsä liikuttaa,mut pesue on ruokittava

 

Hyppään mukaan keskusteluun.

Olen 33 vuotias ja odotamme 5. lasta. LA 15.1. poika . Sisarukset: -05 tyttö, -06 tyttö, -09 tyttö & -12 poika. Synnytyssairaala Jorvi .

Kovasti tehdään vielä remonttia ja siksi en ole aikaisemmin ehtinyt keskusteluun liittyä. Edellisessä raskaudessa kärsin hyvin aikaisessa vaiheessa liitoskivuista. Nyt ollaan jo näin "pitkällä" ja vielä saanut nauttia olotilasta ja mikä mukavinta käydä töissä eikä ole tarvinnut "hävetä" sairaslappujen kera.

Edelliset raskauteni ovat menneet 1-2vk yli lasketun ajan, joten yritetään henkisesti siihen valmentautua. Uskoisin, etten kuitenkaan loppusuoralla sitten jaksaisi enää odottaa + jos liitoskivut tuolloin pahimmillaan niin tuskin haluakaan olisi yliajalle.

Täällä kanssa kohtalainen norsu, vaikka itsestäni tuntuu, että olisi pienempi maha kuin viimeksi. Minulla ainekin ollut kaikissa raskauksissa iso maha.

 

Moikka!!
Täällä ihan ookoo olot tähän asti..
Tosiaan olin eilen sokerirasituksessa ja on tuntunu jotenkin että ne sokerit on hyvät tällä kertaa toisin kävi tällä kertaa kaikki kolme arvoa huiteli jossain taivaissa tästä seurauksena 6päivän mittaukset ja sit todennäköisesti tayssiin loppuraskaus seurantaan
Viime raskaudessa olin kans siä seurannassa ja selvisin raskausdiabeteksesta ruokavaliolla ja liikunnalla mutta tällä kertaa taitaa toisin käydä
Viimeksi arvoista 2oli ihan vähän yli sallitun ja nyt kaikki ja paljon.. En jaksais yhtään mutta minkäs taas voi .. Sit vaan ootteleen koska raskaushepatoosi alkaa ilmotteleen olemassa olostaan selviäis nyt edes siitä ettei tulis tällä kertaa mutta pahoin pelkään ((((
Olipas ankeeta luettavaa mutta olokin on sen mukainen
Ehkä tää taas tästä..
Mites muilla onko tullu raskausdiabeteksiä ilmi ???

Tanya 26+6

 

Tervetuloa uusille :wave:

Yritin tänään soittaa neuvolaan, mutta en saanut ketään kiinni. On nyt varmaan varattava aikaisempi lääkärikontrolli ja tarkistuttaa tuo kohdunsuun tilanne. Olen tosi kipeä ja supisteluja tulee paljon. Kävely on vaikeaa liitoskipujen vuoksi ja tänään on koko alakerta ollut tosi kipeä ja jotenkin tuntuu ihan tohjolta siellä :| Viime neuvolassa vauva oli poikittain mahassa, voihan olla että on kääntynyt toiseen asentoon ja siksi painaa alas. Liikkeetkin on tänään tuntuneet aivan alhaalla ja istuessa tuntuu painetta peräsuolen kohdilla.
Onko teillä muilla tällaisia oireita?
Ja sori nyt tällainen valitusviesti tänään :ashamed: Ilman näitä vaivoja jaksan muuten kyllä ihan hyvin

 

Mulla ei varsinaisesti kipee oo ,mut välillä poitsu potkii nii mojovasti kohdunsuulle,et näkyy tähtiä. Tää kyl pyörii kun hyrrä tuol, välillä monottaa sit palleaa...
Hyvin oon vielä pystyny heppapihatonki siivoomaan. Selkään vaan en oo hirvinny nousta. : /

 

milliet: Topakasti vaan yhteyttä neuvolaan, jos ei sieltä saa apuja niin päivytyksen kautta tutkimuksiin.

Koskaanhan ei pysty tietämään, onko vain suotta huolestunut, mutta asian tarkistaminen on mielestäni tärkeämpää kuin ennen aikainen synnytys.

Edellisessä raskaudessa liitoskivut tosiaan alkoivat aikaisessa vaiheessa. Nyt taistelen niitä vastaan - siis useampia asioita teen vähän kerrallaan tai en ollenkaan, jotta paikat ei kipeytyisi. Toisaalta tämä saa tuntemaan huonoa omaa tuntoa, mutta kun muistelee mitä voi saada riesakseen. Kävely postilaatikolle ja takaisin teki kipeetä. Istua ei voinut pitkiä aikoja kerrallaan ja makuu asentoakin piti hakea. Sänkyyn kampeaminen oli taidetta. Tuo kaikki on todennäköisesti edessäpäin, mutta mitä lyhyemmän aikaa siitä saan kärsiä taikka mitä pienemmillä kivuilla sitä parempi.

Kipujen yhteyteen sain edellisessä raskaudessa lisäksi tulehduksen, jonka syytä en enää muista. Antibiooteilla siitä selvisin, mutta jos en olisi itse aavistanut että joku on vinossa olisi vauva saattanut syntyä ennakkoon. Harjoitus-supistuksia oli silloin paljon raskauden kestoon nähden. Kohdun suu oli lyhentynyt tutkimuksien mukaan. Luulin silloin, että ei menisi sitten yliajalle, mutta niin se vai meni. Viimeisissä tutkimuksissa, jotka tehtiin koska verenpaineet olivat taas nousseet, ilmeni että paikat olivat "kasvaneet" takaisin normaaliin pituuteen.

 

ompa hiljaista :'(

liitoskivut rantautuneet tänne :headwall: muuten olo ihan normi.

 

Eipä ole hetkeen tullut kirjoiteltua, kun ei oikein asiaakaan ole. Sokerirasituksessa kävin ja se meni yllättävän hyvin. Yleensä mulle tulee tosi helposti huono olo verikokeissa, joten mies oli mukana tukena. Makoilin kokeiden välillä varmuuden vuoksi, taisin välillä torkahtaakin, joten aika meni melko nopeasti eikä huono olo päässyt yllättämään missään vaiheessa. Ensimmäisen tunnin aikana oli vähän hutera olo, ihan kuin olisi kipeäksi ollut tulossa, mutta sekin meni ohi. Arvotkin olivat normaalit, joten se siitä

Vatsakivut ovat jatkuneet ja niistä puhuin neuvolassakin. Enimmäkseen tuntuvat liikkuessa, etenkin rivakasti kääntyessä tai kävellessä tuntuu ikävästi. Neuvolassa neuvoi tarkkailemaan ja olemaan yhteydessä, jos kivut pahenevat tai tulee vuotoa.

Muutoin menee hyvin. Olo on edelleen (enimmäkseen) energinen, jonka kääntöpuolena on tosin levottomuus. Maha alkaa olla jo niin massiivinen, että kenkien pukeminen on välillä aikamoista ähinää ja isompi vaatteita pitää ostaa parin-kolmen viikon välein. Painonnousu on kuitenkin edelleen maltillista ja nyt ollaan suunnilleen samoissa lukemissa kuin ennen raskautta. Aamupahoinvointia esiintyy edelleen ajoittain, mutta ei se enää häiritse tai vie voimia.
Enää pari viikkoa ylimääräiseen ultraan, jossa tarkistetaan pienen munuaiset ja vatsalaukku. Kyllä se aika viilettä - äitiyslomaankin on enää 6 viikkoa ^_^

Muuten, onko muille tullut äitiyspakkausta? Meille tuli päätös ainakin 3 viikkoa sitten ja siinä luki pakkauksen tulevan parin viikon sisään, mutta ei ole näkynyt.

Napsu ja Karateka 27+5

 

Mulla taas kivuttomat supistukset rantautuneet tänne :/ aina alkaa ku on saanu syötyä kunnolla tai liikaa

 

mä en ottanu pakkausta,rahan saan 23.10. muutki päätökset oon jo saanu

 

Mulle tuli pakkaus heti seukkipäivänä kun päätös tuli, 2viikkoa hakemuksen laiton jälkeen. Oli kyllä ihana pakkaus ?

Mulla vaivaa vasen nivunen jälleen, ilmeisesti suonikohju mutta häätyy käydä vielä tohtorilla ettei vaan oo nivustyrä. Vaivaa kun seisoo, alkaa paineen tunne tulemaan ja turpoaa hieman. Tukialkkareista oli hetkellinen apu ( melkoset erotiikantappajat :-D). Kipu on vielä siedettävä joten töissä ollu normaalisti.

Muuten täällä kaikki normaalisti

25+4

 

Mulla on menny paremmin kuin koko raskauden aikana tähän mennessä. Mutta on kyllä tullu painettua duuniakin, kun on ollu vähän kiireitä... Kyllähän vieläkin lantioalue kipeytyy päivän mittaan. Turvakengät ja betonilattiat ei tunnu ihan parhaalta yhistelmältä. Toinen isompi ongelma on pohkeittein säryt yöllä. Yks yö tuli sellanen kramppi että ei kyllä hetkeen tienny miten päin olis ollu. Mutta kyllä sekin siitä, kun aikani varovasti hieroin jalkaa kramppialueen ympäriltä. Kerran tossa oksensinkin viime viikolla, mutta pääsääntösesti pahoinvointi on helpottanu.

Sokerirasituksessa kävin kans ja se meni ihan helposti ja verinäytteetkin sai näytteenottaja suhteellisen helposti. Pikkusen jotain kuvotusta ja heikotusta oli havaittavissa, mutta kun parin entisen työkaverin (vanhalla työpaikalla kun kävin näytteenotossa) heitettiin juttua takahuoneessa niin ei ehtiny sitä vointiaan niin pohtimaan. Helpotti kyllä varmasti hommaa henkisesti. Ja arvotkin oli ihan ok.

Äitiyspakkauksenkin sain jo. En muista kauanko päätöksen tulosta kesti, mutta mielikuva on jostain viikosta tai vähän reilusta. Siis siitä, kun lappu päätöksestä oli tullu kotiin. Netissä päätäs luki jo aiemmin ja siitä päätöksestä tais kyllä mennä yli kaksviikkoo pakkauksen tuloon. Pakkauksen sisältöö en oo kyllä ehtiny vielä tsekkaamaan. Tuolla se on yläkerran porraskäytävässä avaamattomana...

Mutta mulla olis enää neljäviikko ja yks päivä töitä ennen lomien alkua. Mulla kun on vanhoja pitämättömiä lomia parikymmentä päivää, niin ne pidän pois ennen äippäloman alkua.

 

Naaba87, meillä näkyykin olevan sama la ja tosiaan äiiysloman alkuun on enää 6 viikkoa :O Loppujen lopuksi tämä aika on mennyt ihan hurjaa vauhtia. Hyvä niin, sillä ei tämä olo nyt mikään kovin loistava ole näiden kolotusten kanssa vaikka muuten olen jaksanut ihan hyvin. Yöt ovat nyt parempia eikä uni ole enää niin rikkonaista kuin tuossa aikaisemmin -paljon on jaksamiseen vaikuttanut jo sekin, että öisin saa nukuttua paremmin!

Sain onneksi aikaisemman ajan neuvolalääkärille niin tietääpä sitten viikon kuluttua, että kaikki on varmasti kunnossa vaikka supisteluja ja muita tuntemuksia melko paljon onkin. Liikkeetkin olivat tuossa muutaman päivän melko vähäisiä, mutta nyt on taas pikkuinen jumpannut masussa. Olisikohan sitten vauvan asennolla ollut jotain vaikutusta omaankin olotilaan? : /

Mitäs tykkäsitte äitiyspakkauksesta? =) Meillä vielä odotellaan päätöstä ja pakkaustakin varmasti jonkin aikaa. Tällä viikolla vasta laitoin hakemukset eteenpäin.

milliet 27+6

 

Heipä Hei ja hyvää syyslomaa sitä viettäville.
meillä tosiaan syysloma viikko,mut eipä oo mun ukolla koskaan sellaisia lomia ollut eikä paljon muutakaan,eli ei tämä eroa normaalista arjesta muutakuin sillä,että pitää keksiä muksuille enempi tekemistä,ku ei ole kerhoja.

Minäkin sain aikaiseksi hakea viime tipassa ne kelan tuet ym. En ottanut pakkausta,en tykkää niistä vaatteista ja en viitsi vaippojen ja peiton takia sitä ottaa. Ostan sillä rahalla sitte mitä puuttuu vauvalta.

Käyttääkö teistä muut kestoja tai aikoo käyttää? Jännityksellä odotan,miten jaksaa kestottaa kahta vaippapyllyä.

Jokos muilla pyörii synnytys mielessä? Mulla oli itseni kanssa periaatepäätös,etten ajattele asiaa ennen 30 viikkoa mut nytpä sekin meriitti on ylitetty ja kai sitä pitää alkaa vähä ajatella... jospa taas tankkais tietoa bebes infon sivuilta ja sitten ajattelin ottaa selvää saisko tältä alueelta tens-laitetta mistään! Luin siitä ja innostuin,ku oulaskankaalla ei ole kuin yksi ammesali ja jos en sinne pääsee,niin harmittaa niin olis sitte tuo tens ja se vois jelppiä automatkallakin ku tunti sairaalaan matkaa. toiveissa jälleen mahdollisimman luomuna mennä,ja siksi mahdollinen käynnistys radin takia ahdistaa. Myöskin oman jännitysmomentin tuo joulu...aattona ei olis kiva olla sairaalassa. Tuleeko teillä kaikilla mies mukaan synnytykseen?

Radin kans pärjännyt ok. Arvot pysyy hyvänä ja ku pitää välipäiviä mittailuista niin pysyy järkikin kasassa.

Monenlaisia kipuja on täälläkin. Alapäässä ja selässä. Liikunta on niin jääny aika vähälle. Pitäis skarpata! Ajattelin crostreinerin raahata varastosta sisälle,ja nyt ollaan lähdössä lasten kans kävelylle ja uimassa olis tarkoitus kans alkaa käymään pari kertaa viikossa. Ja selkääkin olis hyvä jumpata. puoliksi suunniteltu on valmiiksi tehty.

 

kertsillä meillä mennään...
mul ois viikon pääästä rasitukseen meno,v**ttaa jo valmiiksi :headwall:

mun urheilut ja liikkuminen on ihan hyötysellaista,kun hevosia on pihassa.

synnytys pyöriny jo pitkän aikaa mieles,koska edelliset ollu niin nopeita,et ehtiikö ees sairaalaan vai tuleeko kotisynnytys

 

Mä en oo vielä miettiny synnytystä oikeastaan yhtään ja olikin vähän hämmentävää, kun neuvolassa kyseltiin, et miten en ole Ipanaan laittanu mitään toiveita. Miten mulla voi olla mitään toiveita, kun en ole koskaan synnyttänyt ja sen takia kuva koko hommasta on melko hämärä? Oikeastaan vain kaksi asiaa on mietityttäny: pelkään välilihan repeämistä/leikkaamista ja tippaa. En tykkää neuloista yhtään, joten oon sen takia miettiny, haluanko epiduraalia ollenkaan... Ehkä siinä tilanteessa neula on yks hailee, kunhan kivut helpottais Kolmas mielessä ollut asia on, että jos ei saada perhehuonetta. Mun mielestä on aivan hirveän surullista, jos mies ei voi jäädä meidän kanssa sairaalaan. Varmaan sitä ite on melkosen poikki ja haluaa vaan levätä, mutta jo tieto siitä, että toisen pitää lähteä yksin kotiin on melko raastava :/ (Vastasin tässä sivussa siihen toiseenkin Amelierin kysymykseen eli kyllä, mies tulee mukaan synnytykseen.)

Mä en liiku enkä ota siitä stressiä. Tiedän kyllä, miten tärkeä olisi liikkua, mutta koska se tuntuu pahalta, jätän tekemättä ja murehtimatta. Lupasin tosin vetää töissä lapsijoogaa pari tuntia, joten saa nähdä, miten se onnistuu. Kovasti ei ope enää taivu tai kierry, joten joudun ehkä ulkoistamaan asanoiden näyttämisen

Tänään on väsyttänyt aika paljon, joten taidan keittää kupin teetä ja tehdä pesän sohvalle. Huomenna onkin ihana päivä, kun käyn lunastamassa miehen antaman synttärilahjan: 90 minuutin jalkahoidon. Aaaaaah <3

28+0 (riks, raks, poks)

 

Terve vaan. Täällä arki rullaa ihan kohtuullisesti; viime aikojen uusi vaiva on hengästyminen, mutta toisaalta selkä ja sokeriarvot ovat pysyneet kohtuullisina. Tasapaino säilyy Äitiysavustus- ja päivärahapäätökset tulivat, pakkausta en ottanut, sillä siitä tarvittiin lopulta niin vähän mitään enkä halua turhaa uutta tavaraa. Kirppikseltä olen ostellut jotain perusbodyja ja sukkahousuja ja pari mekkoakin, ja esikoisen vanhat potkarit ja ihanuudet ovat tuolla odottamassa. Kestovaippoja ostin ison kassillisen tutulta edullisesti. Vaunut, pinnasänky pehmusteineen, jopa lampaantalja (talvivauvalle pakollinen?) ovat kaikki vielä tallella.
Synnytystä en ole kauheasti miettinyt, paitsi vähän siltä kannalta, mihin esikoinen saataisiin hoitoon. Hän on onneksi jo iso ja ymmärtää asiasta esim. sen, että voi tulla kiire lähtö yöllä. Tosin hänen syntymänsä kesti 20 tuntia, joten kovin kiire lähtö ei ehkä nytkään ole edessä... Mies tulee mukaan synnytykseen, taitaa olla hänellekin itsestään selvää.

 

Toi hengästyminen on kyllä rasittavaa. Ite alan huohottaan aina iltasin sängyssä. Kerran käännän kylkeä ja puuskutan sen jälkeen varmaan 5 min

 

Pari viikkoa takaperin oli neuvolalääkärikäynti, joka oli varsin mielenkiintoinen. Vanhempi naislääkäri esitti aika teräviäkin kysymyksiä ja mielipiteitä, joihin vastailtiin miehen kanssa vähän öönä. Puolet ajasta puhuttiin aivan muusta, myös sisätutkimuksen ajan, ja lopuksi lääkäri vaan rustasi neuvolakorttiin muutaman kohdan ja ilmoitti, että kaikki on kunnossa heihei. Ei siinä sinänsä mitään kun en mistään lässynläästä perusta, mutta onhan tuolle reissulle muutamaan otteeseen naureskeltu alkuhämmennyksen kaikottua.

Sokerirasituksen arvot oli ok ja hemoglobiinikin on pysynyt hyvänä. Pohkeet jumittaa aina välillä (erityisesti aamulla), täytyy ehkä istumatyöläisenä ruveta harkitsemaan neuvolaterkkarin ehdottamia tukisukkia... Pyöräilyn päätin jättää pois, kun se tuntui mahassa enemmän ikävältä kuin mukavalta.

Tuleeko äitiyspakkauksesta Postin saapumisilmoitus ihan normaalisti? Päätöksen sain ihan syyskuun lopussa eli kolmisen viikkoa sitten ja siinähän lukee, että avustuksen pitäisi tulla postitse kahden viikon kuluessa eikä mitään oo kuulunut.

Yönseutu 28+3

Ps. Onko siihen fb-ryhmään muuten vielä mahis päästä mukaan? Jotenkin nyt loppuraskauden häämöttäessä tuntuu kysymyksiä pyörivän päässä paljon enemmän ja porukka vissiin pyörii pääsääntöisesti siellä...

 

Moi pitkästä aikaa!

Olo on ihan ok ja pirteä suurimmaksi osaksi aikaa. Välillä mahaa kiristelee rasituksen yhteydessä ja jalkoja turvottaa/pakottaa, mutta siinäpä ainoat vaivat tällä hetkellä

Mies tulee synnytykseen, jos saadaan lapsenvahti. En jaksa enää stressata sitä etukäteen niin kuin viime kerralla...

Oonko mä ainut joka on onnistunut toistaiseksi välttämään sokerirasituksen? Esikoisesta kävin ja kokemus oli inhottava. Ei niinkään itse se verikoe, mutta se paasto ennen sitä. Mun on pitänyt aina syödä parin tunnin välein ettei oo "piru irti" ja tuu heikko olo. Arvot oli silloin kuulemma vähän liiankin hyvät. Kakkosen kohdalla en sitten suostunut eikä mua olla nytkään pakotetettu...

Me otetaan tämän kolmannenkin kohdalla pakkaus, sitä odotellessa...

 

Mä oon hommannu isot kasat kestovaippoja, joten todennäkösesti niitten käyttöä tulee ainakin kokeiltua. Mutta en mä kertäkäyttösiäkään mitenkään vastusta, että varmasti jonkinlaista sekäkäyttöä tulee vaippojen kanssa harrastettua.

Tuohon kysymykseen että tuleeko mies synnytykseen mukaan on vähän vaikea vastata siinä mielessä, että kyllä se varmaan sairaalaan tulee mukaan, mutta sitten itse synnytys on asia erikseen. Olenkin tainnut jo aiemmin mainita, että mies tuskin selviää synnytyksestä...

Synnytystä itsessään en hirveesti oo vielä miettinyt. Lähinnä samasta syystä kuin Naaba. Ei oo aiheesta kokemusta, niin vaikee on toiveita esittää asian suhteen. Ja mitä nyt noita eläinten synnytyksiä oon useempia nähnyt, niin vaikka ne yleensä paljon helpompia on kuin ihmisillä, niin jokainen synnytys on omanlaisensa ja silläkin vaikee hirveesti etukäteen ajatella, että mitä toiveita olis synnytyksen suhteen. Mutta jostain kieroutuneesta syystä mäkin oon aatellu et en haluu mitään epiduraalia, kun ällöttää suunnattomasti ajatus siitä miten se pistetään. Mutta luulen että mun kohdalla käy niin että kun olo on tarpeeksi tukala, niin ihan sama miten sitä kivunlievitystä annetaan. Siinähän pistelevät... Ja noi väliliha, sun muut repeämisjutut tuntuu aika karmivilta, mutta toisaalta yritän ajatella niin että se on kuitenkin aika pieni hetki siitä synnytyksestä. (Paranemisprosessia en halua sen kummemmin miettiä).

Kalpeakuu ja "Kyösti" 26+5

 

Pitikin mennä mainitsemaan, että yöt ovat parempia niin täällä taas valvotaan jo toista yötä |O Aamulla pitäisi töihin ja viime yökin meni valvoessa. Huono olokin jo ehti tulla kun aikani pyörin ja nyt oli pakko nousta yöpalalle.. Jospa tämä tästä taas rauhoittuu välillä

Meillä mies kyllä tulee synnytykseen mukaan, jos saadaan lastenhoito ja muut asiat järjestettyä niin. Mies oli ensimmäisen synnytyksessä mukana mutta toiseen ei päässyt juuri lastenhoitoasian vuoksi. Nyt ovat lapset jo niin isoja, että pärjäävät vaikka hetken kahdestaankin lastenvahtia odottaessa, jos kiire lähtö tulee =) Toinen synnytys oli kyllä niin nopea, että täytyy nyt tässä kolmannessakin siihen varautua. Hankalan tekeekin se, että osaisi sitten ajoittaa lähdön oikein nyt kun matkaakin on paljon enemmän.

Olen melko paljon miettinyt synnytystä jo, koska takana on kaksi niin erilaista -toinen yliaikainen käynnistetty ja toinen spontaani 2,5h synnytys.. Olen sitä mieltä, että synnytykseen kannattaa mennä avoimin mielin ja edetä voinnin mukaisesti. Esikoisesta sain ilokaasua ja lopulta epiduraalin, mistä olikin suuri hyöty. Ponnistaminen oli alkuun vaikeaa kun ei puudutuksissa oikein tiennyt mitä tehdä. Pieni epparikin leikattiin -se ei siinä vaiheessa enää sattunut yhtään, joten sitä ei tarvitse pelätä! Kuopuksen synnytin ilman kivunlievitystä kun en mitään ehtinyt saamaan. Kohdunkaulanpuudutteen olisivat laittaneet, mutta sitä ei ehditty. Muistan, kuinka siinä ankarien supistusten lomassa kysyin sattuuko puudutteen laitto Jäi se nyt sitten kokematta..

Mulla ei tuota raskausdiabetesta ole, mutta eipä missään vaiheessa ole sokereita erikseen otettu. Vasta viime neuvolasta alkaen on pissanäyte katsottu rutiinisti.

Vaipoista.. kertakäyttöisiä olen ajatellut käyttää vauvalla, kestovaippailuun en ole jaksanut aikaisempienkaan kohdalla alkaa, joten tuskin tässäkään :ashamed:

yökukkuja milliet 28+1